Siirry sisältöön

Lausunto hallituksen esitykseen ulkomaalaislain muuttamiseksi

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä hallituksen esitykseen ulkomaalaislain muuttamiseksi perheenyhdistämissäännösten kiristämisestä ja esittää seuraavaa:

Lakimuutos asettaisi pakolaiset keskenään hyvin eriarvoiseen asemaan; pakolaisaseman saanut henkilö olisi edelleen vapautettu toimeentuloedellytyksestä kun samasta maasta tullutta mutta toissijaista suojelua saanutta toimeentuloedellytys taas koskisi. Erityisen haitallista olisi, että esitys koskisi myös ilman huoltajaansa tulleita toissijaista suojelua saavia lapsia. Suurin osa heistä on nuoria, jotka ehtivät täyttää 18 vuotta ennen kuin perhesidehakemukset ehtivät edes vireille. Nyt esitys veisi mahdollisuuden perheeseen myös pienemmiltä lapsilta. Poikkeus toimeentulovaatimuksesta tulisi heidänkin kohdallaan kyseeseen lähinnä esimerkiksi vakavan sairauden tai vamman kohdalla.

Keskusliiton kannat voidaan tiivistää kolmeen teema-alueeseen seuraavasti:

  1. 1. Signaalivaikutuksen aikaansaamiseksi rikotaan lapsen ihmisoikeuksia. Esitys tavoittelee sitä, ettei Suomi näyttäytyisi houkuttelevana maana turvapaikanhakijoille. Lapsen oikeus elää perheessä on kuitenkin perustavaa laatua oleva oikeus, jolla on syvällinen ja pitkäaikainen vaikutus lapsen elämään. Perhe kiinnittää ihmisen elämään ja yhteiskuntaan ja on lapsen luonnollinen elinympäristö. Lapsen oikeuksien sopimuksen oikeudet koskevat kaikkia lapsia syrjimättä (LOS 2 art.). Esitys on kyseenalainen myös suhteessa perustuslain 19.3 §:ään, jonka mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Erityisen huolestuttavana keskusliitto pitää sitä, että toimeentuloedellytys ulotettaisiin koskemaan myös ilman huoltajaa tulleita lapsia.

Suomen ihmisoikeuspoliittinen uskottavuus muiden valtioiden silmissä vaarantuu kiristysten vuoksi. YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti esittänyt huolensa koskien Suomen pakolaisten perheenyhdistämistä. Suomi sai myös valtioiden vertaistarkastelussa UPR-menettelyssä suosituksen perheenyhdistämisestä – ja lupasi selvittää aiempien kiristysten vaikutuksia kansainvälistä suojelua saavien kohdalla sekä totesi perheyhteyttä kunnioitettavan perhesidehakemuksia käsiteltäessä.

  1. 2. Perheenyhdistäminen on kiristetty jo äärimmilleen, eikä uusia kiristyksiä edes tarvita. Lakiesityksen perustelut ovat epäjohdonmukaisia ja epähumaaneja. Perheenyhdistämisen ehtoja on kiristetty jo vuosien ajan kansainvälistä suojelua saaneiden kohdalla. Monet kiristykset yhdessä tiukan laintulkinnan kanssa ovat kohdistuneet nimenomaan ilman huoltajaa tulleisiin lapsiin. Viime vuosina vain yksittäisten lasten kohdalla huoltajat ovat onnistuneet jättämään hakemuksensa ja saaneet myönteisen päätöksen ennen lapsen täysi-ikäistymistä.

Esityksessä perustellaan muutosta sillä, että toimeentuloedellytyksen ulottaminen kansainvälistä suojelua saaviin edistäisi heidän kotoutumistaan. Perhe edistää kotoutumista. Ajatus siitä, että toimeentuloedellytys kannustaisi työntekoon, on vaikeasti ymmärrettävä: on tunnettu tosiasia, että nimenomaan pakolaisten työllistyminen on erittäin vaikeaa, etenkin alkuvaiheessa. On kohtuutonta viedä heiltä oikeus elää perheensä kanssa siksi, että Suomi ei ole onnistunut työllistämään heitä tai mahdollistanut saamaan muuta kuin matalapalkkatyötä, jolla ei pysty elättämään perhettä.

Hallitusohjelman kirjaus perheenyhdistämisdirektiivistä ei tarkoita, että kiristyksiä pitäisi tehdä; direktiivit asettavat vain vähimmäistason. Hallituksen poikkeusoloissa joulukuussa 2015 tekemä turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma puolestaan tulee arvioida uudelleen tilanteen muututtua olennaisesti.

  1. 3. Ilman perhettä jääminen on riski hyvinvoinnille – ja yhteiskunnalle. Kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset kuvaavat ilman huoltajaa tulleiden lasten kokemaa yksinäisyyttä, irrallisuutta ja eristyneisyyttä, joka on uhka näiden yksilöiden hyvinvoinnille. Lisäksi esityksellä voi olla toteutuessaan kauaskantoiset seuraukset pakolaisväestön ikä- ja sukupuolirakenteeseen ja kotoutumiseen. Vuoden 2015 poikkeuksellinen hakijamäärä on tuonut maahan paljon yksinäisiä miehiä. Monet heistä joutuvat palaamaan, mutta ilman huoltajaansa alaikäisinä tulleet nuoret miehet todennäköisesti saavat jäädä maahan – vain muutamat ilman huoltajaa tulleet ovat saaneet kielteisiä päätöksiä vuosittain. Näin Suomeen jää paljon maailman kriisipesäkkeistä tulleita yksinäisiä nuoria miehiä, joiden perhesiteet on katkaistu, ja jotka voivat olla alttiita radikalisoitumiselle.

Edellä mainituista syistä Lastensuojelun Keskusliitto ei voi hyväksyä ehdotettua lakimuutosta ja toivoo, että Eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaansa ja korjaa hallituksen esitystä niin, että vähintään lapset rajataan toimeentulovaatimuksen ulkopuolelle lisäämällä poikkeaman 39 §:ään silloin, kun perheenkokoajana on lapsi.

Lue koko lausunto täältä.

Mitä mieltä olet Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuista?

Vastaa kyselyyn Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivujen käytettävyydestä.
Vastausten pohjalta kehittämme verkkoviestintäämme paremmaksi.

Vastaa kyselyyn