Siirry sisältöön

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi lapsilisälain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Lastensuojelun Keskusliitolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi lapsilisälain (796/1992) muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisän rahamääriä koskevaa lapsilisälain 7 §:ää siten, että lapsilisien tasoja alennetaan 0,91 prosentilla. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus ehdotetaan jätettäväksi lapsilisän tason alentamisen ulkopuolelle. Muutoksella on tarkoitus toteuttaa 11,7 miljoonan euron säästö valtiontalouden menoihin.

Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan kaavaillun leikkauksen pidempiaikaisena vaikutuksena olisi pienituloisissa perheissä elävien lasten elintason heikkeneminen. Toinen keskeinen vaikutus olisi kustannusten siirtyminen universaalista lapsilisäetuudesta tarveharkintaiseen toimeentulotulotukeen, mikä lisäisi perheiden eriarvoisuutta. Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että esityksessä ei ole juurikaan selvitetty lapsilisän leikkauksen ja muiden säästötoimien yhteisvaikutuksia lapsiperheiden elämään. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää päätösten lapsivaikutusten arvioimista ja lapsen edun asettamista etusijalle päätöksenteossa. Lastensuojelun Keskusliitto esittää esityksestä luopumista seuraavin perusteluin.

Pidemmällä aikavälillä leikkauksista seuraisi lapsiperheiden pienituloisuuden ja huono-osaisuuden lisääntyminen 

Esityksellä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta tavoitellaan välittömiä säästöjä valtiontalouteen. Vuosina 2017-2020 säästöjä arvioidaan kertyvän noin 47 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan leikkauksen vaikutukset lapsiperheiden ja lasten elämään olisivat aluksi vähäisiä. Kuten esityksessäkin todetaan, pidemmällä aikavälillä hintojen noustessa ehdotettu lapsilisän tason alentaminen, yhdessä vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistamisen kanssa, pienentäisi kuitenkin lapsilisien ostovoimaa. Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan ehdotetuista leikkauksista seuraisi lasten ja lapsiperheiden pienituloisuuden ja huono-osaisuuden kasvu, mistä puolestaan voi vuosien viiveellä seurata säästöjä huomattavasti suuremmat julkisen talouden kustannukset.

Ehdotetut leikkaukset kohdistuisivat eniten monilapsisiin perheisiin. Esityksen mukaan lapsilisän tasoja alennettaisiin kutakin lasta kohden maksettavasta lapsilisästä sen tason noustessa aina viidenteen lapseen asti, mistä eteenpäin lapsilisä maksettaisiin viidennen lapsen lapsilisän suuruisesti. Lainmuutoksen seurauksena lapsilisien määrät laskisivat ensimmäisen lapsen kohdalla 0,87 euroa ja viidennen kohdalla 1,58 euroa. Lastensuojelun Keskusliitto huomauttaa, että näin toteutettuna leikkaukset kohdistuisivat jo entuudestaan suurimmassa köyhyysriskissä oleviin perheisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan perheen köyhyysrajaan vaikuttaa perheen koko ja lasten ikä. Lapsiköyhyys on yleisintä monilapsisissa perheissä, yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa lapset ovat alle kolmevuotiaita[i].

Kustannusten siirtäminen universaalista lapsilisäetuudesta tarveharkintaiseen toimeentulotulotukeen lisäisi perheiden eriarvoisuutta

Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksen mukaan osa lapsilisän leikkauksista korvattaisiin toimeentulotuella. Vuoteen 2020 mennessä lapsilisän tason alentamisesta aiheutuvien toimeentulotukimenojen kasvun arvioidaan olevan noin 1,6 miljoonaa euroa. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, miten tähän arvioon on päädytty. Todellisuudessa toimeentulotukimenojen kasvu voi olla arvioitua huomattavasti suurempaa ja tavoiteltu säästö jäädä näin vastaavasti pienemmäksi. Esityksestä ei käy ilmi, onko toimeentulotukimenojen kasvua koskevassa laskelmassa huomioitu työvoimakustannukset, jotka lisääntyvät toimeentulotukihakemusten kasvun myötä. Esityksessä ei ole myöskään huomioitu sitä, että universaalin etuuden korvautuminen tarveharkintaisella etuudella jättäisi osan perheistä tuen ulkopuolelle. Tutkimuksista tiedetään, että kaikki tukeen oikeutetut eivät hae toimeentulotukea.

Esitetyllä leikkauksella arvioidaan olevan vähäiset vaikutukset uusien toimeentulotukiasiakkaiden määrään lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin, kuten esityksessäkin todetaan, pidemmällä aikavälillä lapsilisien ostovoiman heikentyminen johtaisi toimeentulotuen tarpeen ja toimeentulotukiriippuvuuden kasvuun pienituloisissa perheissä. Esityksessä todetaan myös, että mitä vähäisemmät ovat perheen muut tulot, sitä enemmän painottuu tulonsiirtojen merkitys perheen taloudelle. Kun perheen kokonaistuloista suurin osa koostuu erilaisista tulonsiirroista, on lapsen köyhyysriski suuri.

Lapsilisän leikkaus vaarantaisi YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä Suomen perustuslain 19 §:n toteutumisen

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus riittävään elintasoon. Suomen perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Lastensuojelun Keskusliitto huomauttaa, että esitetty leikkaus lapsilisään vaarantaisi perheiden mahdollisuuksia lapsen kasvun tukemiseen ja heikentäisi perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia perustuslaissa asetettuun oikeuteen. Keskusliitto viittaa myös EU:n perusoikeusvirastoon (FRA), joka katsoo, että lasten köyhyyden vähentämisek­si EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tehostettava toi­miaan, joilla pyritään torjumaan lasten köyhyyttä ja edistämään lasten hyvinvointia[ii]. EU:n perusoikeusvirasto on vuosiraportissaan kiinnittänyt huomiota Suomen lisääntyvään lapsiperheköyhyyteen.

Esityksessä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta todetaan, että käsitellessään lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistoa koskenutta lakiehdotusta (HE 70/2015 vp) perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotetun indeksijäädytyksen vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä eikä esitys kokonaisuutena arvioiden heikennä lapsiperheiden asemaa sillä tavoin, että se muodostuisi ongelmalliseksi perustuslain 19 §:n 3 momentin kannalta. Valiokunnan mielestä oli kuitenkin sinänsä huolestuttavaa, että sääntelyn vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisiin perheisiin. Perustuslakivaliokunta katsoi tuolloin, että hallituksen tulee huolehtia siitä, että jo toteutettujen ja muiden tulevien leikkausten, jotka vaikuttavat perheiden mahdollisuuksiin turvata lapsen hyvinvointi, yhteisvaikutus ei muodostu kohtuuttomaksi. Valiokunta totesi myös, että sosiaali- ja terveysministeriön on seurattava uudistuksen vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa olevien perheiden kohdalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyi perustuslakivaliokunnan näkemykseen.

Lastensuojelun Keskusliitto huomauttaa, että lapsilisän leikkausta koskevasta esityksestä ei käy ilmi, miten hallitus on huolehtinut siitä, että leikkausten yhteisvaikutus ei muodostu lapsiperheille kohtuuttomaksi. Esityksestä ei myöskään ilmene, miten sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lapsilisän indeksisidonnaisuuden poiston vaikutuksia

Keskusliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että esityksessä käsitellään perheen pienituloisuuden haittavaikutuksia lapsen kehitykseen ja myöhempään hyvinvointiin. Esityksessä todetaan muun muassa, että mitä vähäisemmät ovat lapsiperheen tulot, sitä enemmän lapsilisien alentaminen vaikuttaa perheen käytettävissä oleviin tuloihin ja että perheen pienituloisuus voi johtaa lasten syrjimiseen ja vaikuttaa monin tavoin negatiivisesti heidän aikuisiän hyvinvointiinsa. Samalla todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksilla sekä lapsiperheiden palveluiden kärkihankkeella pyritään lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen ja palveluiden parantamiseen. Esityksessä ei kuitenkaan selvennetä tarkemmin, olisiko näillä uudistuksilla tarkoitus kompensoida lapsilisien leikkausten haittavaikutuksia ja jos olisi, niin miten ja missä määrin tämä kompensointi tapahtuisi.

Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa esityksen ehdotusta saattaa esitys perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi sen arvioimiseksi, voiko lakiehdotus yhdessä muiden pääministeri Juha Sipilän hallituksen toteuttamien ja lapsiperheisiin kohdistuvien lainsäädäntömuutosten kanssa kokonaisuutena arvioiden vaarantaa perustuslain 19 §:ssä tarkoitetun tukemisvelvoitteen toteutumisen.

Leikkausten yhteisvaikutuksia lasten ja lapsiperheiden arkeen ei ole arvioitu

Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan ehdotettu leikkaus lapsilisiin lisäisi pidemmällä aikavälillä lapsiperheköyhyyden ja syrjäytymisen riskiä. Ehdotettu leikkaus yhdessä aiemmin tehdyn lapsilisän indeksisidonnaisuuden poiston kanssa pienentäisi merkittävästi lapsilisien ostovoimaa tulevaisuudessa. Kuten esityksessäkin huomioidaan, myös verotuksen lapsivähennyksen poistuminen verovuoden 2017 jälkeen pienentää käytettävissä olevia tuloja useimmilla lapsiperheillä. Sama vaikutus on sillä, että vanhempainpäiväraha ja kotihoidontuki ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta.

Esitetty leikkaus lapsilisiin kohdistuisi voimakkaimmin monilapsisiin perheisiin. Lastensuojelun Keskusliitto huomauttaa, että näin tehtynä syrjäytymisen riski kasvaisi huomattavan suureksi erityisesti monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä. Tutkimuksista tiedetään, että EU:n ulkopuolella syntyneiden vanhempien lapsilla köyhyysriski on Suomessa erittäin suuri, 61 prosenttia, eli noin kuusinkertainen muuhun väestöön verrattuna[iii]. Syrjäytymisen miljardiluokan taloudelliset kustannukset peittoavat nopeasti kymmenien miljoonien eurojen välittömät säästöt. Lapsilisän leikkauksella voisi olla myös syntyvyyttä alentava vaikutus, mikä näkyisi tulevaisuudessa jo nykyisellään epäedullisen huoltosuhteen heikkenemisenä.

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että ehdotetun lapsilisäleikkauksen yhteiskunnallisia vaikutuksia ei ole esityksessä arvioitu. Esityksessä ei myöskään arvioida laajemmin niitä yhteisvaikutuksia, joita eri leikkauksilla ja toimenpiteillä on lapsiperheiden ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten elämään.

Keskusliitto on eri yhteyksissä tuonut esille, että kokonaisvaltaista lapsi- ja perhepolitiikkaa ei tulisi toteuttaa niin, että yksittäiset uudistukset toteutetaan irrallisena toisistaan ja ilman huolellista lapsi- ja perhevaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla poliittisen päätöksentekoon vakiintunutta toimintaa, kuten YK:n lapsen oikeuksien komitea peräänkuuluttaa[iv].

[i] https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/stop-koyhyys/nakokulmia-teemaan/lapsikoyhyys-on-suomessa-kasvussa

[ii] https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/06/fra-2016-fundamental-rights-report-2016-opinions_fi.pdf

[iii] Jäntti, Markus (2010): Lapsiköyhyydestä Suomessa. Teoksessa Perhepiirissä. Kelan tutkimusosasto.

[iv] http://www2.ohchr.org/English/bodies/crc/docs/GC/CRC_C_GC_14_ENG.pdf