Siirry sisältöön

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suunterveydenhuoltoa koskevasta asetusluonnoksesta

Lastensuojelulaki ja lapsen oikeuksien sopimus asetusluonnoksen taustalla

Asetusluonnos perusteluineen on erinomainen korostaessaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä pyrkiessään parantamaan lapsen ja perheen tarvitsemia tukitoimia ja palveluita yleisesti sekä myös tasoltaan yhtenäisiksi maan eri osissa ja näin vähentämään alueellista eriarvoisuutta.  Asetusluonnoksen muina myönteisinä asioina voidaan pitää sen sitomista lastensuojelulakiin, ehkäisevän työn ja varhaisten tukitoimien korostamista, lapsen oikeuksien sopimuksen asettamien vaatimusten tiedostamista sekä lasten, nuorten ja perheiden osallistumista koskevia esityksiä. Asetusluonnoksessa ehdotettuja terveystarkastusten ja terveysneuvonnan määrää ja sisältöä Lastensuojelun Keskusliitto pitää perusteltuina. Uusi laajennettu terveystarkastus tuo tarvittavaa lisätukea koko perheen hyvinvoinnista huolehtimiseen ja vanhemmuuden vahvistamiseen.

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin sekä palvelujen järjestämisen kannalta on varmasti eduksi, kun eri hallinnonaloja koskevassa lainsäädännössä on riittävästi yhteistä perustaa yhteistyölle. Asetusluonnoksen perusteluosiossa tuodaan ansiokkaasti esiin uudistetun lastensuojelulain tavoitteita, ehkäisevän lastensuojelun suuntaviivoja sekä lain asettamia terveydenhuoltoa koskevia säännöksiä. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä lastensuojelulain tärkeinä yhtymäkohtina lasten perusterveydenhuoltoon voidaan pitää: ehkäisevän lastensuojelun toteuttamisen pykälät (luku 2 kokonaisuudessaan ), suunnitelman laadinta lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä (12 §), moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen (14 §) ja lastensuojeluilmoituksen tekeminen (25§) sekä sijaishuollossa olevan lapsen terveydentilan tutkiminen (51 §).

Asetusluonnoksessa tuodaan esiin useassa kohdassa ehkäisevän ja moniammatillisen työn merkitystä. Tämä näkökulma on keskeinen myös nykyisessä lastensuojelutyössä. Perusteluosiossa olisi ollut mahdollista yhteistyön edistämiseksi tuoda esiin joitakin hyviä toimintamalleja, joita eri hankkeissa on moniammatilliselle työlle kehitetty.

Perusteluosiossa mainitaan lapsen oikeuksien sopimuksen keskeiset artiklat, jotka liittyvät lapsen terveyden edistämiseen ja hoitoon. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä tämä on hyvä tapa tehdä sopimusta tunnetuksi sekä sovellettavaksi konkreettiseen työhön. Lisäksi lapsen kuuleminen ja osallistuminen omaan terveyteen liittyvissä kysymyksissä tuodaan perusteluosiossa monipuolisesti esiin ja se on kirjattuna hyvin myös useisiin pykäliin.

Resurssitarkastelu puuttuu

Asetusta valmistelleen työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tai ehkäisevän suunterveydenhuollon voimavarojen tarkastelu eikä niihin liittyvien esitysten tekeminen, mitä keskusliitto pitää pahana puutteena. Lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon laatusuosituksia henkilöstöresurssien osalta ei nykyisinkään pystytä saavuttamaan. Uuden neuvolatoimintaa koskevan tutkimuksen mukaan ainoastaan kolmasosa terveyskeskuksista toteutti terveydenhoitajien tekemät imeväisikäisten terveystarkastukset suositusten mukaisesti. Lisäksi on todettu(Kuorilehto & Paasivaara 2008) yhteiskunnan muutosten tuoneen terveydenhoitajille uusia haasteita, joihin he eivät pysty vastaamaan ilman lisäkoulutusta, työnohjausta ja ammatillista tukea. Pulmien varhaisen tunnistamisen ja auttamisen edellytyksenä ovat lapsiperheen ja neuvolahenkilöstön säännölliset tapaamiset.

Jos todella halutaan toteuttaa niin kyseessä olevassa asetusluonnoksessa kuin voimassa olevassa lastensuojelulaissa esiin nostettu ehkäisevä työ sekä varhainen puuttuminen lasten ja perheiden ongelmiin, on tälle työlle osoitettava riittävä rahoitus ja henkilökunnan koulutus. Neuvola- ja kouluterveydenhoitajien tulee muun muassa saada lastensuojelulakiin liittyvää koulutusta. Lisäksi kunnissa on pidettävä huolta siitä, että palvelurakenneuudistuksen yhteydessä lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettujen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus turvataan. Valtiovallan on yhdessä kuntien kanssa huolehdittava siitä, että asioiden toteuttamiselle on riittävät resurssit.

Lapsen edun määrittelyyn yhteinen näkemys

Lastensuojelulain toimeenpano tulee varmasti lisäämään terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstön yhteistyötä ja siksi on tärkeää, että toiminta perustuu yhteiseen näkemykseen myös siitä, mikä on lapselle parasta.   Lapsen edun huomioon ottaminen on lastensuojelulaissa nostettu tärkeään asemaan ja lapsen edun määrittelylle on laadittu toimiva kriteeristö. Sitä on mahdollista käyttää myös terveydenhuollossa ja erityisesti terveys- ja sosiaalitoimen yhteistyössä.

Lastensuojelulain (4§)mukaan lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

  1. tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;
  2. mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;
  3. taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;
  4. turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
  5. itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;
  6. mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä
  7. kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että asetuksen perustelumuistioon lisätään lastensuojelulakiin sisältyvät lapsen edun kriteerit sekä suositus niiden käyttöönottamisesta myös terveydenhuollossa sekä terveys- ja sosiaalitoimen yhteistyössä.

Moniammatillinen yhteistyö palvelujen järjestämisessä

Asetusluonnoksen perusteluosiossa edellytetään, että kunnassa tulee sopia yhtenäisestä toimintaohjelmasta, jolla asetuksessa säädettyjä palveluja järjestetään kunnan alueella. Ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä tuottaa Lastensuojelun Keskusliiton kokemusten mukaan parhaimmillaan hyviä tuloksia, mutta yhteistyössä on omat haasteensa, jotka tulee etukäteen ottaa kunnassa huomioon.  Lastensuojelun Keskusliiton mielestä toimintasuunnitelma on erittäin tärkeä instrumentti, jolla sovitaan menettelytavoista, vastuuhenkilöistä, työnjaosta ja erilaisesta käytännön yhteistyöstä.  Toimintasuunnitelman tulee sisältää sekä hallintoa, palvelurakenteita että asiakastyötä tekevien työntekijöiden toimintaa koskevia ja yhteisesti sovittuja päätöksiä.

Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että asetuksen palvelujen järjestämistä koskevaan pykälään ( 2 § ) lisätään täsmennyksiä toimintasuunnitelman sisällöstä, siten, että moniammatilliselle yhteistyölle  luodaan mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset. On sovittava tarkemmin eri toimijoiden toimivallasta ja pelisäännöistä sekä oikeudesta saada ohjausta ja neuvontaa yhteistyökysymyksissä. 

Sijaishuollossa olevan lapsen terveydentilan tutkiminen

Lastensuojelulaissa (51 §)edellytetään, että sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä lapsen terveydentila tulee tutkia, ellei sitä huostaanottoon johtaneet syyt huomioon ottaen ole pidettävä tarpeettomana. Tämä säädös on katsottu aiheelliseksi lastensuojelulaissa, sillä sijaishuollossa olevien lasten terveys on ollut selvästi heikompi kuin omassa kodissaan elävillä lapsilla. On tärkeää, että myös neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevassa asetuksessa tämä asia tulee esiin.

Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että asetuksen perustelumuistioon kirjataan sijaishuoltoon sijoittamisen asettamat erityistarpeet lapsen terveydentilan tutkimiselle ja itse asetustekstin (§ 8) Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen lisätään kohtaan 2) sijaishuoltoon sijoittaminen.

Kotikäynnit ovat perheille tärkeä tuki ja työntekijöille varhaisen tuen mahdollisuus

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua neuvolan kotikäyntien puolesta. Kotikäynnit vähenivät radikaalisti 1990-luvulla ja niiden puuttumisesta aiheutuviin ongelmiin on nyt havahduttu. Kotikäynti on tarpeen sekä ennen vauvan syntymistä että myös sen jälkeen. Kotona tavataan usein koko perhe ja keskustelu lapsen hyvinvoinnista ja perheen arjen sujumisesta onnistuu paremmin kuin neuvolan työhuoneessa. Erityisen tärkeää kotikäynnin tuki on ensimmäistä lastaan odottaville perheille, sekä myös silloin kun perheeseen tulee samanaikaisesti enemmän kuin yksi vauva. Viimeksi mainitun ryhmän tarpeisiin ei asetusluonnoksessa ole kiinnitetty huomiota.

Keskusliitto esittää 10§:een korjausta seuraavasti:

Yksi kotikäynti on järjestettävä sekä ennen vauvan syntymistä että sen jälkeen. Muita kotikäyntejä tulee järjestää tarpeen mukaan.