Siirry sisältöön

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalialan tietoteknologiahankkeesta: Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen sähköinen arkistointi

Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota tietojärjestelmien kehittämiseen lastensuojelun  järjestötoiminnan ja muiden palveluntuottajien näkökulmasta.

Ehkäisevän sosiaalihuollon näkökulma

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen sähköinen arkistointi on määrittelyssä rajattu koskemaan lakisääteisen sosiaalihuollon asiakkuudessa syntyvää viranomaistietoa. Määrittelydokumentissa asiakastiedoiksi on ymmärretty vain avo- ja sijaishuollossa syntyvät tiedot. Uudessa lastensuojelulaissa (LSL 3§) kuitenkin korostetaan kuntien velvoitteita ehkäisevän lastensuojelun toteuttamiseksi. Tässä työssä kuntien tukena ovat merkittävässä roolissa myös kolmannen sektorin toimijat. Osa ehkäisevästä työstä on luonteeltaan asiakkuuteen perustuvaa.

Yhteydet ehkäisevän työn toimijoihin ovat oleellisia lastensuojeluasiakkuuden kaikissa vaiheissa. Siksi myös tästä näkökulmasta olisi hyvä, että ehkäisevä työ olisi huomioitu tietojärjestelmiä suunniteltaessa.

Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että määrittelydokumentissa nostetaan selkeämmin esille ehkäisevän työn asiakastietojen kerääminen siitä huolimatta, että määrittely koskee toiminallisuutta.

Tietojen käytön seuranta ja käyttöoikeuksien valvonta (kohta 3.2)

Kuten vaatimus 2:ssa todetaan, eri viranomaisten ja palveluntuottajien keskeinen tiedonvaihto sekä tietoturvallisuus edellyttävät edistynyttä käyttäjänhallintaa. Käyttäjänhallintaa on määrittelyssä tarkasteltu asiakastiedon hakemisen näkökulmasta, joka on perusteltua dokumentin rajauksen kannalta.

Tietoja käyttävän toimijan näkökulmasta kysymys on kuitenkin myös sovellustenhallinnasta. Mitä useampia sovelluksia käyttäjä joutuu tiedon saamiseksi käyttämään, sitä hankalampaa on kokonaisuuden hahmottaminen. Käyttöoikeuksien hallinnan kansalliset linjaukset olisivat tarpeen paitsi kustannustehokkaampien, myös käyttäjäystävällisempien järjestelmien rakentamiseksi. Käyttäjän kannalta tehokas järjestelmä osaisi yhdistää useiden toimittajien sovellukset yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kuten määrittelyssä todetaan (s. 100), ei ole kustannustehokasta pitää rekisterikohtaisia lokitiedostoja. Jatkoselvityksenä olisi hyvä selvittää vielä sekin, olisiko kansallisen käyttöoikeusrekisterin ylläpito mahdollista siten, että rekisterinpitäjät vastaisivat sen ylläpidosta omien järjestelmiensä kautta. Samaa rekisteriä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös kansalaisnäkymien rakentamisessa.

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan yhtenäistäminen ja kehittäminen (kohta 3.5)

Pitkän tähtäimen tavoitteeksi on todettu (s. 17) yhteydet terveydenhuollon arkistokantaan. Lastensuojelutyössä raja terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä on usein vaikeasti määriteltävissä. Esimerkiksi psykiatriset palvelut, neuvola- ja perheneuvola ovat lastensuojelun tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhteyksiä myös muiden hallinnonalojen (esim. koulutoimi, nuorisotoimi, liikuntatoimi) ja ei viranomaisten (esim. järjestöt, yritykset) tietojärjestelmiin tulisi rakentaa.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että asiakkaasta on tarvittaessa saatavissa kaikki asiakirjalliset tiedot.

Sosiaalihuollon asiakastyön tukeminen

Luvussa 5.2.1 esitetty hakutoiminto on perustasolla riittävä. Semanttisen webin hakutekniikalla hakutapahtumasta saadaan vielä käyttäjäystävällisempi ja tehokkaampi. Asiakirjallisen tiedon näyttäminen tulee rajoittaa käyttöoikeuksilla, ei karsimalla hakukriteereitä.

Tietojärjestelmien kehittäminen

Järjestöjen ehkäisevässä lastensuojelutyössä on viime aikoina käynnistetty kehittämishankkeita asiakas- ja volyymitietojen hallitsemiseksi (esim. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Pelastakaa Lapset ry, Ensi- ja Turvakotien Liitto). Jo tehdyt määrittelyt avo- ja laitoshuollon asiakastietojen rakenteista edesauttavat myös ehkäisevän työn rakenteiden suunnittelua. Yhtenäistä koordinaatiota hankkeiden välillä ei kuitenkaan ole eikä sille ole konkreettista tarvetta, kun tietoja ei ole tarpeen luovuttaa toisiin tietojärjestelmiin. Ehkäisevän työn merkitystä lastensuojelukentässä on siten vaikea arvioida sitä koskevien tilastotietojen puuttuessa.

Tietosuoja ja tietoturva

Lastensuojelun Keskusliitto tukee vahvan tunnistautumisen periaatetta siitä huolimatta, että se edellyttäisi kortinlukijoiden tai henkilökohtaisten varmenteiden hankintaa. Käyttöoikeudet tulisi määrittyä useista eri valtuutuksista (työnantajat, asiakas, vapaaehtoistyön järjestäjä, omat tiedot kansalaisena). Valtuutusten tallennus tulisi olla keskitettyä, mutta sen hallinta hajautettua. Työntekijällä saattaa olla valtuutuksia useista eri toimipisteistä, jolloin keskitetty tallennus helpottaisi työtä sekä lisäisi tietoturvaa, kun työntekijän ei tarvitse hallita useita erilaisia tunnistautumismenetelmiä ja niihin liittyviä salasanoja. Keskitetty käyttöoikeusrekisteri ja tapahtumaloki helpottaisivat myös jälkikäteen tehtävää tutkintaa mahdollisissa väärinkäytöstapauksissa.

Lastensuojelutyössä, kuten muussakin sosiaalityössä on ensiarvoisen tärkeätä pyytää asiakkaan suostumus tietojen luovuttamisesta sen estämättä, että sosiaaliviranomaisella on oikeus saada hänestä tietoja. Suostumuksen puute ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että asiakkuudet arkistoituisivat tilastollisina merkintöinä.