Siirry sisältöön

Lausunto Sosiaalialan tietoteknologiahankkeelle lastensuojelussa käytettävistä asiakastiedoista

Kansalaisjärjestöjen toiminta ehkäisevässä työssä on laajalti tunnustettua. Järjestöjen toiminta on usein ammatillisesti tuotettua ja vapaaehtoistyötä hyödyntävää toimintaa. Ammatillinen työote näkyy myös varhaisena puuttumisena sekä viranomaisyhteistyönä avohuollossa. Stakesin viimeisimmän yhteenvedon mukaan (2004) järjestöjen osuus sosiaalipalvelujen tuottajana on ollut 19% ja terveyspalveluissa 5% palvelujen ostoon perustuen. Palvelujen ostoon käytettiin lähes miljardi euroa. Lastensuojelujärjestöjä on Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliiton järjestöbarometrin (2006) mukaan Suomessa lähes 800, joista 40% on vapaaehtois- ja vertaistoimijoita. Kyse on merkittävästä toimijakentästä, jonka toiminnasta ei kuitenkaan ole saatavissa riittävästi systemaattista tietoa.

Tällä hetkellä käytettävissä olevat vertailutiedot perustuvat lähes yksinomaan palvelujen ostoon yksityisiltä palveluntuottajilta, jolloin kolmas sektori erottuu ainoastaan taloudellisin perustein. Palvelujen myyntiin perustuva vertailu ei kuitenkaan ole riittävä arvioitaessa kansalaisjärjestöjen tuottamaa resurssia etenkin ehkäisevän työn, mutta myös avohuollollisen työn ja varhaisen puuttumisen saralla. Kansalaisjärjestöjen toiminnan vaikutus asiakastyössä ei nykyisillä tilastointijärjestelmillä kirjaudu millään tavalla varsinkaan silloin kun on kyse muusta kuin ostoon perustuvasta toiminnan rahoituksesta.

Määrällisen tiedon lisäksi tarvitaan myös työn sisällön kuvaamiseen liittyvää laadullista tietoa, jota systemaattisin menetelmin olisi mahdollista kerätä. Näihin seikkoihin perustuen Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että kaikessa lastensuojelun asiakastyön tietojenkeruussa olisi tärkeätä huomioida asiakasprosessissa toimivien tahojen taustayhteisöt. Käsityksemme mukaan lausunnon kohteena olevissa raporteissa ei tätä seikkaa ole huomioitu. Kiinnitimme huomiota samaan seikkaan myös lausunnossamme Sosiaalialan tietoteknologiahankkeelle 2.10.2006 (käsitemäärittelyt).

Avohuoltoraportin luku 7.1.1.4 ”Lastensuojeluilmoituksen ilmoittajataho”, listaa joukon erilaisia asiakasprosessin toimijoita.  Tässä listassa tulisi olla mukana myös järjestöjen toimijoita. Toimintaa kuvaavina luokitteluperusteina olemme eräissä yhteyksissä käyttäneet jakoa: ammattilainen, vertaistyöntekijä, vapaaehtoistyöntekijä. Teknisenä haasteena lienee se, miten määritellään ensisijainen taho, kun ilmoittaja täyttää useampia kriteerejä?

Samassa listassa mainitaan päivähoito ja opetustoimi. Katsomme, että myös esikoulu on tärkeä tekijä varhaisen puuttumisen kannalta opetustoimen ja sosiaalitoimen välimaastossa. Esikoulun järjestäjänä voi olla sekä sosiaali-, että opetustoimi, jolloin sen mainitseminen erikseen olisi perusteltua.

Lausunnossaan YK:n Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta (LSKL 2.7.2008) Lastensuojelun Keskusliitto mainitsi huolena, ettei avohuollon tukitoimenpiteenä olevien toimenpiteiden syitä tilastoida. Pidämme myönteisenä sitä, että lausunnon kohteena olevissa raporteissa näitä tilastoja selittäviä seikkoja on otettu huomioon.