Siirry sisältöön

Lausunto ulkoasiainministeriölle kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen Suomen kolmannen määräaikaisraportin laatimiseen

Lausuntopyyntö HEL5907-27, 24.10.2008

Keskusliitto kiinnittää huomiota kahteen alueeseen Suomen laatiessa kolmatta määräaikaisraporttiaan kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toimeenpanosta: poikien ympärileikkaukseen sekä etnisten vähemmistöjen lasten ja nuorten kotoutumiseen, etenkin koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Keskusliitto tarkastelee puiteyleissopimusta ja sen raportointia lapsen yksilöllisten oikeuksien näkökulmasta. Myös puiteyleissopimus takaa sekä vähemmistöryhmän että siihen kuuluvan yksilön oikeudet, eli vähemmistöjen suojelu ei voi ylittää yksilön – ei myöskään lapsen – erityisiä yksilöllisiä ihmisoikeuksia. Keskusliitto haluaa myös korostaa, että YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on aivan yhtä tärkeä ihmisoikeusinstrumentti kuin muut kansainväliset ihmisoikeussopimukset.

Poikien ympärileikkauksessa vallitsee ristiriita yksilön koskemattomuuden ja joidenkin yhteisöjen tradition vaatimusten välillä

Poikien ympärileikkauksia koskevasta asiasta Lastensuojelun Keskusliitto toteaa seuraavaa. Lastensuojelun Keskusliitto on aiemmin ottanut kielteisen kannan poikien ympärileikkausten laillistamista vastaan kannanotoissaan 30.9.2003 ja 1.6.2004.

Vähemmistöjen suojelussa tulee erottaa toisistaan yhteisön traditiot ja vähemmistöihin kuuluvien yksilöiden oikeudet. Vähemmistöjen traditioiden nimissä ei saa loukata niihin kuuluvien yksilöiden henkilökohtaista koskemattomuutta eikä heidän oikeuksiaan.

Uhka vähemmistöihin kuuluvia yksilöitä kohtaan ei tule välttämättä enemmistön taholta, vaan jotkut etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen (riippumatta enemmistö- tai vähemmistöasemasta) omat tavat ovat haitallisia ja yksilöiden oikeuksia loukkaavia. (Näitä traditioita ovat kunniamurhat, lapsiavioliitot, ympärileikkaukset, ruumiillinen väkivalta, verikosto, väistämisvelvollisuus ja rajoitukset, jotka estävät vähemmistöihin kuuluvia lapsia ja nuoria osallistumasta ikätoveriensa elämään kuuluviin myönteisiin asioihin täysipainoisesti, kuten rajoitukset joihinkin urheilulajeihin osallistumisessa.) Kielteisiä traditioita on ollut ja on edelleen eurooppalaisten enemmistökansallisuuksienkin keskuudessa (tällä hetkellä käydään Euroopan neuvoston toimesta kampanjaa kuritusväkivaltaa vastaan[1]). Vähemmistölläkään ei voi olla oikeutta loukata omien jäsentensä keskeisiä oikeuksia.

Poikien ympärileikkausten kieltäminen ei uhkaa yhteisön olemassaoloa tai hyvinvointia. Poikien suojelu ympärileikkauksilta lisää poikien terveyttä ja seksuaaliterveyttä ja siten heidän hyvinvointiaan. Ympärileikkaukset tulisi siirtää aikuisuuteen, jokaisen yksilön omasta päätöksestä riippuvaksi.

Komitean suositus – Suojellako lapsen koskemattomuutta vai tradition jatkuvuutta?
Kohdassa 94 ”Neuvoa-antava komitea kehottaa viranomaisia yhdessä vähemmistöjen ja muiden asianomistajatahojen kanssa etsimään pragmaattisia ratkaisuja poikien ympärileikkauskysymykseen, ottaen täysimittaisesti huomioon lasten terveyden ja varmistaen samalla, ettei tulos kohtuuttomasti vaikeuta kyseisten uskonnollisten perinteiden harjoittamista.”

Ympärileikkausten haitat voidaan jakaa kolmeen ryhmään;

  • leikkausten aiheuttamiin välittömiin haittoihin, kuten kipu, 2.
  • komplikaatioihin ja niiden riskeihin, kuten tulehduksiin, kuolioihin jne. Näiden ehkäisyllä on perusteltu leikkausten sallimista ja tuomista sairaaloihin[2].
  • Kolmas ongelmaryhmä ovat leikkausten pitkäaikaiset haitat, jotka esiintyvät silloinkin, kun leikkaukset sujuvat suunnitelmien mukaan ilman komplikaatioita. Leikkauksessa poistetaan esinahka tai osa siitä. Tämä poistaa tervettä kudosta, huomattavan määrän tuntohermostoa ja vaurioittaa sukupuolielimen toimintamekanismia (tutkimusyhteenvetoa asiasta on muun muassa Doctors opposing Circumcision –järjestön kannanottoon vuodelta 2008[3]).

Ympärileikkauksen pitkä- ja lyhytaikaisista haitoista sekä riskeistä on lisääntyvässä määrin tutkimustietoa. Tästä syystä myös ympärileikkausten vastustus on lisääntynyt eri puolilla maailmaa.

Ympärileikkauksia puolustavissa kannanotoissa ja viranomaispäätöksissä on kiinnitetty huomiota vain ympärileikkausten välittömiin riskeihin ja komplikaatioihin, ja haluttu oikeuttaa leikkausten tekeminen sairaaloissa sillä, että välittömät riskit voitaisiin näin saada hallintaan. Poikien seksuaalisuudelle aiheutettu elinikäinen vamma on sivuutettu kokonaan. Esimerkiksi Suomessa ETENE, terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta[4], STM:n muistio poikien ympärileikkauksesta[5], tai korkeimman oikeuden päätös 17.10.2008[6] eivät mainitse seksuaalisuudelle aiheutettuja ongelmia lainkaan, vaikka kyse on sukupulielimen osan poistamisesta. Seksuaalisuus on ollut asian käsittelyssä tabuaihe. Keskeinen peruste ympärileikkausten kieltämiselle on juuri sen aiheuttamat haitat seksuaalisuudelle.

Komitean suositus sivuuttaa lapsen koskemattomuuden suojan ja keskittyy tradition suojeluun.

Koskemattomuuden suojelu vai pragmatismi? – Ruotsin kokemus

Komitea kehotti myös etsimään pragmaattisia ratkaisuja, niin ettei tulos kohtuuttomasti vaikeuta kyseisten uskonnollisten perinteiden harjoittamista.

Välittömien riskien ja komplikaatioiden estämiseksi säädettiin Ruotsissa laki, jossa poikien ympärileikkaukset sallittiin laillistettujen henkilöiden tekeminä ja sairaaloissa. Laki tuli voimaan 1.10.2001. Ruotsissa on tehty selvitys lain toimivuudesta sen oltua voimassa useita vuosia[7]. Selvityksessä todettiin, että laki ei ole toiminut eikä ”lailla ei ole ollut tarkoitettua suojavaikutusta sitä vastan, että pojille aiheutuu vahinkoa ympärileikkausten yhteydessä.” Muistion mukaan Ruotsissa tehdään vuosittain laillisesti noin 800 pojan ympärileikkausta ja noin 1000 – 2000 laitonta leikkausta.

Poikien periaatteellisesta koskemattomuuden suojasta luopuminen välittömien komplikaatioiden estämiseksi ei siis ole tuottanut tulosta. Sen sijaan Ruotsilla on nyt sekä laittomia että laillisia leikkauksia välittömine komplikaatioineen ja näiden lisäksi leikkausten aiheuttamat pitkäaikaiset haitat. Oletetun pragmaattisen hyödyn asettaminen poikien ihmisoikeuksien edelle on johtanut siihen että on menetetty sekä pragmaattinen hyöty että poikien koskemattomuuden suoja.

Suomessa on saatu tyttöjen ympärileikkausten kieltämisellä ja valistustyöllä hyviä tuloksia aikaan[8]. Jos poikien ympärileikkaukset sallitaan, heikennetään myös mahdollisuuksia tehdä tehokasta ympärileikkausten vastaista valistustyötä. Keskusliiton näkemyksen mukaan tulisi aloittaa tehokas valistus ja tukea sitä lainsäädännöllä. Lasten koskemattomuus tulee turvata molemmille sukupuolille.

Puitesopimuksen vaatimukset

Kansallisten vähemmistöjen suojelun puitesopimuksessa on useita kohtia, jotka tukevat keskusliiton näkökantaa. Jo johdannossa asetetaan velvoitteeksi kunnioittaa  ”vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien ja vapauksien tehokkaan suojelun oikeusvaltioperiaatetta”.

Puitesopimuksen 1. artikla kuuluu kokonaisuudessaan: ”Kansallisten vähemmistöjen sekä näihin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelu on kiinteä osa ihmisoikeuksien kansainvälistä suojaamista, joka sellaisenaan kuuluu kansainvälisen yhteistyön piiriin.”

Sopimuksen 3. artikla antaa jokaiselle yksilölle oikeuden itse vapaasti valita kohdellaanko häntä kyseisen vähemmistön jäsenenä vai ei. Peruuttamattoman leikkauksen tekeminen alaikäiselle lapselle ryhmäkuuluvuuden merkiksi loukkaa tätä oikeutta.

Ympärileikkauksen salliminen olisi vastoin myös sopimuksen 4. artiklan 1 kohtaa, joka vaatii takaamaan kaikkiin kansallisiin vähemmistöihin kuuluville henkilöille yhdenvertaisuuden lain edessä ja tasavertaisen lain suojan. Kohta kieltää syrjinnän kansalliseen vähemmistöön kuulumisen perusteella.

Yhteenveto poikien ympärileikkauksesta

Keskusliitto katsoo, että sekä käytännöllinen lääketieteellinen tietämys ympärileikkauksen seurauksista, Ruotsin kokemukset leikkausten sallimisen haitallisista seurauksista että erityisesti poikien ihmisoikeuksien suoja edellyttävät lasten ympärileikkausten kieltämistä.

Suomen tulisi tuoda aktiivisesti komission tietoon uusin ympärileikkausten haitallisuudesta saatu tieto.  Komission tapa tulkita sopimusta ympärileikkaustradition suojelua korostavalla tavalla sivuuttaa tradition piiriin syntyneiden yksilöiden tärkeät oikeudet. Tulkinnassa tulisi korostaa jokaisen yksilön oikeuksia. Ympärileikkausten siirtäminen aikuisuuteen ei uhkaa vähemmistöjen asemaa.

Etnisten vähemmistöjen lasten ja nuorten kotouttamisessa suuria haasteita

Keskusliitto pitää hyvänä, että Suomi on tuonut määräaikaisraporteissaan myös ns. uusien etnisten vähemmistöjen näkökulmaa mukaan, vaikka puiteyleissopimuksen valvonnasta vastaavat neuvoa antava komitea ja ministerikomitea pitäytyvätkin suosituksissaan ja päätelmissään pääasiassa ns. vanhojen kansallisten vähemmistöjen oikeuksissa, lukuun ottamatta rasismin ja etnisen syrjinnän vastaisia toimenpiteitä.

Keskusliitto toivoo kuitenkin, että kolmas määräaikaisraportti nostaisi myös lasten aseman paremmin esille raportoidessaan etnisten suhteiden tilanteesta ja yhdenvertaisista osallistumismahdollisuuksista (puiteyleissopimuksen 4 artikla). Valtioneuvoston syksyllä 2008 eduskunnalle jättämä selonteko kotouttamislain toimeenpanosta myöntää, että etnisten ryhmien kotoutumisen seuranta on puutteellista, eikä hallinto ole pystynyt toimeenpanemaan eduskunnan edellyttämää seurannan ja tilastoinnin kehittämistä ja maahanmuuttajien palvelujen käytön ja palvelutarpeiden tutkimusta[9]. Selonteko sivuaa myös varhaiskasvatuksen, valmistavan opetuksen ja perusopetuksen lähitulevaisuuden mittavia haasteita [10].

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten toimivan kaksikielisyyden ja kaksikulttuurisen identiteetin kehittyminen on kokonaisvaltainen prosessi, joka on onnistuneen kotoutumisen perusta.  Oman äidinkielen hallinnan merkitys yhdessä riittävän tehokkaan suomen tai ruotsin kielen oppimisen kanssa tunnustetaan periaateohjelmissa. Muun muassa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007-2011 linjaa kehittämistarpeita ja toimenpiteitä, jotta lasten ja nuorten yhtäältä oikeus omaan kulttuuriin ja toisaalta osallistuvaan ja aktiiviseen kansalaisuuteen toteutuisi syrjimättä. Käytännössä näihin suunnatut resurssit ovat kuitenkin riittämättömät ja jakautuvat epätasaisesti luoden alueellista epätasa-arvoa.

Maahanmuuttajalasten oikeus koulutukseen ei toteudu tasavertaisesti

Puiteyleissopimuksen toteutumisen valvonnasta vastaavat komiteat ovat nostaneet suosituksissaan venäjänkielisen väestön eräällä tavalla virallisen vähemmistön asemaan erityisesti perusopetuksen kohdalla. Keskusliitto toivoo, että Suomi ottaa raportissaan huomioon myös muut etniset vähemmistöt raportoidessaan koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta (12 ja 14 artiklat).

Lastensuojelun Keskusliitto teki YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle selvityksen [11] maahanmuuttajalasten koulutusmahdollisuuksien toteutumisesta. Raportti toteaa, että pakolaistausta ja yleensä maahanmuuton aiheuttama stressi, koulukiusaaminen, opettajien asenteet ja vanhempien heikot mahdollisuudet tukea koulunkäynnissä voivat johtaa koulunkäyntivaikeuksiin. Tarvittaisiin tehokkaampaa suomen tai ruotsin kielen opetusta, oman äidinkielen vahvistamista, lisää tukiopetusta sekä oppilashuollon resursointia. Selvitys vahvistaa myös käsitystä siitä, että teini-iässä maahan saapuvat nuoret ovat erityisessä vaarassa pudota koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Varsinkin pakolaisilla saattaa olla hyvin puutteellinen koulutausta, jolloin heidän sijoittamisensa ikäryhmiin perustuvaan koulutusjärjestelmään on erittäin haasteellista.

Huolimatta lain takaamista yhtäläisistä oikeuksista koulutukseen ei koulutuksellinen tasa-arvo aina toteudu kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten, kuten romaninuorten osalta.  Tulisi kiinnittää huomiota opiskelun ja opiskelumotivaation esteiden raivaamiseen olivatpa esteet lähtöisin sitten yhteiskunnan ja koulujärjestelmän taholta tai vähemmistön sisäisistä käytänteistä.

Erilaisten selvitysten ja kentältä tulevien viestien valossa näyttää siltä, että ns. uusien etnisten vähemmistöjen nuorilla pätee sama: koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu huolimatta yhtäläisistä oikeuksista koulutukseen. Moni maahanmuuttajanuori ei saavuta riittävää kotimaisten kielten taitoa, jotta pystyisi hallitsemaan jatko-opintoihin vaadittavat tietomäärät riittävän hyvin, vaikka suoriutuisikin peruskoulusta jotenkuten. Niistäkin, jotka pääsevät jatko-opintoihin, moni joutuu keskeyttämään. Opetusministeriö on muun muassa esittänyt huolensa siitä, että muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien mahdollisuudet päästä korkeakouluopintoihin ovat heikot; kun puolet ikäluokasta yleensä jatkaa korkeakoulussa on muunkielisten korkeakouluissa aloittaneiden osuus vain vajaa neljännes[12].  Onkin tärkeää saada luotettavaa ja kattavaa tietoa siitä, kuinka moni etniseen vähemmistöön kuuluva nuori jää vaille jatko-opintopaikkaa tai joutuu keskeyttämään opintonsa. Opetushallituksen tuoreen tutkimuksen mukaan peruskoulun suorittaneiden maahanmuuttajataustaisten riski jäädä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle on noin kaksinkertainen suhteessa kantaväestöön. Ensimmäisen polven ns. kolmansista maista tulleiden riski on peräti yli kolminkertainen. [13]

Suomen lainsäädäntö takaa periaatteessa kaikkien lasten oikeuden maksuttomaan perusopetukseen. Suomen perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuslain 4 § mukaan kunnan on tarjottava perusopetusta ”kunnan alueella asuville”, jota on käytännössä tulkittu niin, että se kattaa myös kunnan alueella vailla pysyvää oleskeluoikeutta asuvat lapset. Perusopetuslain 5 § mukaan kunta voi päättää, järjestääkö se perusopetukseen valmistavaa opetusta, sekä järjestääkö se perusopetusta muille kuin oppivelvollisille. Muun muassa vähemmistövaltuutettu nosti asian esille kommenteissaan, kun eduskunta käsitteli ns. vastaanottodirektiivin toimeenpanon aiheuttamia muutoksia kotouttamislakiin vuonna 2005 [14]. Valtuutettu toteaa, että vailla oleskelulupaa maassa olevat, kuten turvapaikanhakijat, eivät ole oppivelvollisia. Tästä aiheutuu epäselvyyttä lain tulkinnassa. Lain määräyksiä perusopetuksen järjestämisvelvollisuudesta tulisikin selkeyttää ja täsmentää.

[1] Building a Europe for and with children. A Council of Europe programme for the promotion of children’s rights and the protection of children from violence.

[2] Viime aikoina on tosin raportoitu huomattavasta MRSA sairaalabakteerien tartuntariskin kasvusta ympärileikkauksissa: http://www.doctorsopposingcircumcision.org/DOC/mrsa.html.

[3] Löytyy sivuilta: http://www.doctorsopposingcircumcision.org/

[4] Lausunto poikien ympärileikkauksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö PAO/ETENE 15.6.1999

[5] Poikien ympärileikkauksia koskevaa lainsäädäntötarvetta selvittäneen työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:39. Helsinki 2004

[6] KKO:2008:93 Pahoinpitely.

[7] Omskärelse av pojkar. Rapport av ett regeringsuppdrag (S2005/7490/SK).

[8] Mölsä, Mulki. Ajat ovat muuttuneet, 2004, Ihmisoikeusliitto.

[9] Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kotouttamislain toimeenpanosta VNS 4/2008 vp, s. 7, 48. {APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.4/1228125364_113597&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

[10] em.selonteko, s. 33-36.

[11]   UNHCR: Access to Quality Education for Asylum-seeking and Refugee Children in Europe – Finland Country Report. Elina Ekholm Ennora Research and Training Enterprise and Anna G. Mikkonen and Taina Martiskainen, Central Union for Child Welfare in Finland; Lastensuojelun Keskusliitto 2008.

[12] Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kotouttamislain toimeenpanosta VNS 4/2008 vp,  35.

[13] Kuusela J., Etelälahti A., Hagman Å., Hievanen R., Karppinen K., Nissilä L., Rönnberg U. ja Siniharju M. (2008). Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus, 185. Opetushallitus. http://www.oph.fi/julkaisut/2008/maahanmuuttajaoppilaat_ja koulutus.pdf

[14]Vähemmistövaltuutetun 8.4.2005 annettu lausunto hallituksen esitykseen HE 280/2004 vp laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta, 816/65/2005 TM.