Siirry sisältöön

Lausunto UM:lle YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (CERD) 17.-19. määräaikaisraporttiin

Lausuntopyyntö HEL5907-3
YK;  Rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (CERD); 17.–19. Määräaikaisraportti
Lausunto noudattaa määräaikaisraportin rakennetta ja otsikointia.

Part I General

D. Kansallinen lainsäädäntö

Ulkomaalaislaki

38. Turvapaikkamenettelyt

Lastensuojelun Keskusliitto pitää hyvänä sitä, että turvapaikkapuhuttelut on keskitetty paikallispoliisilta Ulkomaalaisvirastolle (Uvi) ja että sama henkilö haastattelee turvapaikanhakijaa ja valmistelee turvapaikkapäätöksen. Uvi on myös perustanut yksin tulevien turvapaikanhakijalasten hakemuksiin erikoistuneen lapsiyksikön, jonka henkilöstö on saanut koulutusta lasten kohtaamiseen ja puhuttelemiseen. Yksin tulleiden lasten puhuttelut aloitettiin Uvissa vuoden 2002 alussa.

Lapsen etu ei aina toteudu turvapaikkaprosessissa, sillä viranomaiset eivät aina noudata ulkomaalaislain mukaista viranomaismenettelyn kiireellisyystavoitetta. Hakemusten käsittely saattaa venyä kohtuuttomaksi lapsen kannalta.

43. Perheen yhdistäminen

1.5.2004 voimaan astunut ulkomaalaislaki korostaa perheenyhdistämisen mahdollisuutta muualle kuin Suomeen. Yhä harvempi lapsi saa Suomessa kansainvälistä suojelua ja näin oikeuden perheenyhdistämiseen. Suuri osa lapsista tulee kuitenkin sellaisista maista kuin Afganistan, Irak ja Somalia, joihin ei ole turvallista palauttaa lapsia. Pitkä ero vanhemmista ja perheestä vaikeuttaa myöhempää yhdessäeloa ja aiheuttaa lapselle psyykkisiä ongelmia. Lapsen oikeuksien komitean suosituksissa Suomea kehotetaan käsittelemään perheen yhdistämistä koskevat hakemukset kiireellisesti.

Uutena asiana Lastensuojelun Keskusliitto haluaa kiinnittää huomiota väliaikaisiin oleskelulupiin

Uvi myöntää vuoden oleskeluluvan (ns. b-statuksen) henkilöille, joiden se ei katso olevan oikeutettuja kansainväliseen suojeluun, mutta joita ei voi palauttaa lähtömaihin niiden sekavan tilanteen vuoksi. Vuosina 2005–2006 suurimmalle osalle hakijoista myönnettiin väliaikainen lupa. Väliaikaisen luvan haltijoilla on rajoitetut oikeudet välttämättömiin palveluihin, eikä esimerkiksi oikeutta tehdä työtä (ensimmäisen vuoden aikana). Heistä ei tule asuinkuntansa jäseniä, ja he joutuvat asumaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa. Pitkittyessään tilanne aiheuttaa perheille ahdistusta ja masennusta, mikä vaarantaa edellytyksiä lasten terveelle kehitykselle. Myös kotouttamistoimenpiteiden käynnistyminen pitkittyy. Erityisesti maahanmuuttajanuoret ovat syrjäytymisvaarassa, sillä heillä ei odotusaikana ole aina ollut mahdollisuutta peruskoulun jälkeisiin opintoihin eikä työntekoon.

Lapsille ja alle 21-vuotiaille ei tule antaa tilapäisiä b-oleskelulupia, jotka eivät takaa oikeutta käydä koulua eivätkä oikeuta kunnan palveluihin. B-luvan saaneet lapset joutuvat elämään epävarmuudessa ja ilman mahdollisuutta perheenyhdistämiseen. Niiden ihmisten tilanteeseen, jotka ovat jo saaneet b-luvan, on pikaisesti kiinnitettävä huomiota, sillä tilapäinen lupa jättää ihmiset vaille perustavanlaatuisia oikeuksia kuten oikeutta työntekoon, opiskeluun tai perheenyhdistämiseen.

45. Yksintulleista turvapaikanhakijalapsista

Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet lakimuutosta, sillä se tuo turvapaikanhakijalapsia hoitavalle henkilökunnalle velvollisuuden luovuttaa ulkomaalaisviranomaisille mahdollisesti saamiaan lapsen henkilöön ja perheenjäsenten olinpaikkaan liittyviä, kotouttamislaissa salassa pidettäväksi määrättyjä tietoja. Käytännön pelätään muuttavan lasten vastaanottoa. Lapsen hoidon tulisi perustua luottamukseen, ja se tulisi pitää erillään turvapaikkatutkinnasta.

Yksin tulleiden lasten kohtelu tulee selvittää kokonaisvaltaisesti viranomaisten toimesta. Hallituksen on arvioitava alkuvuodesta voimaan tulleen vastaanottohenkilökunnan ja sisäasiainviranomaisten välisen tiedonsaantioikeuden sekä Ulkomaalaisviraston vanhempien jäljittämisvastuun vaikutukset lasten hyvinvointiin ja turvapaikkaprosessiin.

F. Neuvottelukunnat ja toimikunnat

Lastensuojelun Keskusliiton mielestä on tärkeää, että neuvottelukunnat esitellään jokainen erikseen omassa kappaleessaan eikä niitä poisteta raportista.

Part II. Information relating to articles 2 to 7 of the convention

Article 2

A. Aiemmat suositukset

82 – 85. Selvitys nopeutetun turvapaikkamenettelyn oikeusturvatakeista

Nopeutettuun turvapaikkamenettely saattaa vaarantaa turvapaikanhakijan oikeusturvan tapauksissa, joissa kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittanut henkilö voidaan käännyttää maasta jo ennen kuin valitus on käsitelty. Käytännössä perusoikeus päätöksestä valittamiseen ei toteudu. Näissä tapauksissa otetaan riski, että hakija palautetaan maahan, jossa häntä saatetaan vainota. Lisäksi oikeusavun järjestäminen tiukalla aikataululla tuottaa myös käytännön vaikeuksia.

Uutena asiana Lastensuojelun Keskusliitto haluaa kiinnittää huomiota lasten palautuksiin EU-maihin

Alaikäisiä yksin tulleita ei saa palauttaa toiseen EU-maahan turvapaikkamenettelyyn, mikäli se johtaa epäinhimilliseen tilanteeseen lapsen kannalta.  Ns. Dublin-asetuksen mukaiset palautukset toisiin EU-maihin (ensimmäiseen kauttakulku- tai turvapaikkamaahan) ovat ongelmallisia, sillä lapsi saatetaan palauttaa maahan, jossa hänen turvapaikkapuhutteluaan ei ole tehty kunnolla.

ARTICLE 5

B. The right to security of person and protection by the State against violence or bodily harm:

Vankilat

110.

Alaikäisiä ei tule ottaa säilöön eikä kuulustella ilman edustajan läsnäoloa.

E. Economic, social and cultural rights, in particular:

The right to public health, medical care, social security and social services

134 – 135. Poikien ympärileikkaus uskonnollisista syistä

Raportin kohdissa 134. ja 135. todetaan viimeaikaiset tapahtumat kommentoimatta niitä. Keskusliiton kanta on, että poikien ympärileikkauksia ei tule sallia, koska se heikentäisi poikien koskemattomuuden suojaa ja lisäisi näin poikien syrjintää.

Keskusliitto muistuttaa, että omien lakiemme lisäksi ympärileikkaus on ristiriidassa myös Suomen allekirjoittaman (ratifiointia valmistellaan) Ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (1997), jossa säädetään seuraavaa:

6 artikla Suostumustaan antamaan kykenemättömien henkilöiden suojelu

1. Henkilöille, joita koskevat artiklat 17 ja 20 , ja joka ei kykene antamaan suostumustaan, voidaan toimenpide tehdä, vain hänen välittömäksi hyödykseen.

Vanhemmillakaan ei siten sopimuksen mukaan ole oikeutta suostua lapsen puolesta rituaalinomaisiin ympärileikkauksiin, koska sopimus edellyttää toimenpiteeltä, että siitä on sen kohteelle välitöntä hyötyä.

Suomen ratifioiman YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat 19 ja 24 edellyttävät, että valtio ryhtyy tehokkaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle vaarallisia perinteisiä tapoja. Sopimuksessa edellytetään lasten suojaamista myös vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä. Tämän voidaan katsoa koskevan myös poikien ympärileikkausta.

Uutena asiana Lastensuojelun Keskusliitto haluaa kiinnittää huomiota  vähemmistöasemaan ja oikeuksiin

Vähemmistöasema voi johtaa syrjintään. Lasten kannalta eriarvoisuus ja oikeuksien toteutumattomuus voivat kuitenkin johtua myös siitä, että oman vähemmistöryhmän aikuiset eivät ole tietoisia niistä oikeuksista tai eivät halua toteuttaa oikeuksia, jotka asuinmaan lainsäädäntö takaa kaikille lapsille.

Poikien ja tyttöjen ympärileikkausten lisäksi tällaisia loukkauksia ovat muun muassa ne ruumiillisen koskemattomuuden suojaan liittyvät oikeudet, jotka erityisesti Pohjoismaissa on taattu lapsille muita valtioita varhemmin.

Tästä keskeinen esimerkki on ruumiillisen kurituksen kielto, joka on voimassa vain pienessä osassa maapallon maita. Monet maahantulijaryhmät hyväksyvät traditionaalisesti lasten koskemattomuutta loukkaavia menetelmiä lasten kasvatuksessa. Näihin puuttuminen saattaa herättää samanlaista hämmennystä kuin ympärileikkauksiin puuttuminenkin.

Kasvatuksella perustellun väkivallan (kurituksen) ja ympärileikkausten lisäksi mahdollisia toteutumattomia oikeuksia etnisten vähemmistöjen lapsilla voivat olla lapsi- ja pakkoavioliitot ja häpeäväkivalta (ns. kunniaväkivalta). Oikeuksia saatetaan loukata myös oppimisen ja koulutuksen alueella joissakin oppiaineissa, esim. mahdollisuuksissa osallistua liikunnan ja kuvaamataidon opetukseen.

Myös vähemmistöryhmien omat käytännöt/traditiot saattavat aiheuttaa lasten syrjintää, minkä vuoksi on tärkeä kiinnittää huomiota lapsiin omana syrjittynä ryhmänään.

The right to education and training

Lainsäädännössä ja Opetushallituksen ohjeistuksessa otetaan hyvin huomioon maahanmuuttajaryhmien oikeus oman uskontonsa ja äidinkielensä opetukseen, samoin kuin suomi toisena kielenä –opetukseen sekä valmentavaan opetukseen. Näiden aineiden asemaa tulisi kuitenkin vahvistaa, sillä alueelliset erot opetuksen toteuttamisessa ovat suuret. Äidinkielen opetusta ja tukiopetusta omalla äidinkielellä tulee järjestää nykyistä enemmän ja jokaisessa kunnassa, jossa maahanmuuttajia on.

Äidinkielen opetus

141.

Opettajankoulutuksen suuntaaminen maahanmuuttajien oman äidinkielen opettajien täydennyskoulutukseen on erittäin tärkeä ja kannatettava hanke. Opettajankoulutukseen olisi tärkeää valita nykyistä enemmän maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotta kasvava maahanmuuttajaoppilaiden määrä ja heidän tarpeensa pystytään ottamaan kouluissa nykyistä paremmin huomioimaan.