Siirry sisältöön

Lukiokoulutukseen taattava riittävät oppilashuollon palvelut

Myös maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus on käynnistettävä.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön esitykseen

Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio

Lastensuojelun Keskusliitto pitää muistiota hyvin valmisteltuna ja pääsääntöisesti kannatettavana. Muistion rakenne on selkeä ja työryhmä on käsitellyt ja arvioinut perusteellisesti sekä lukiokoulutuksen tämän hetkistä tilannetta että kehittämistarpeita. Myös esityksen kustannusvaikutukset on selkeästi eritelty.

Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan on erittäin tärkeää toteutettavassa uudistamistyössä kiinnittää huomiota seuraaviin näkökulmiin:

  • opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä on edistettävä ja vahvistettava.
  • maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus on käynnistettävä.
  • lukiokoulutukseen on taattava riittävät oppilashuollon ja opinto-ohjauksen palvelut.

On erittäin kannatettavaa sisällyttää lukion toimintakulttuuriin ja opintoihin sellaisia toimintatapoja, jotka lisäävät opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Suomalaislasten hyvinvointi ja viihtyvyys koulussa on ollut kansainvälisesti vertailtuna heikkoa (Kansalaisjärjestöjen lisäraportti Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa 2010).

Työryhmän muistiossa ehdotettu toimintakulttuurin muutos edellyttää oppilaiden nykyistä parempaa kuulemista ja osallistumista. Tällä hetkellä oppilaat kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa koulun asioihin riittämättömiksi vaikka oppilaskuntatoiminta on lakisääteistä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Suurin osa toisen asteen opiskelijoista ei tiedä, miten he voisivat vaikuttaa koulunsa asioihin, lukiolaisista 35 % ei tunne vaikuttamisen väyliä. (Kouluterveyskysely 2010.)

Lukio-opetuksen kehittämisellä ei pystyttäne merkittävästi vaikuttamaan siihen, että suurempi osa romani ja maahanmuuttajataustaisista nuorista hakeutuisi ja pääsisi lukiokoulutukseen. Tähän vaikuttaminen toteutuu perusopetuksessa.

Erittäin kannatettavana voidaan pitää myös esitystä lukioon valmistavasta, vuoden pituisesta koulutuksesta, joka voitaisiin suunnata sekä maahanmuuttajataustaisille että romanitaustaisille nuorille. Tämän avulla tasa-arvoistettaisiin merkittävästi romani- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdollisuutta hakeutua oman kiinnostuksena mukaisesti joko ammatilliseen koulutukseen tai lukioon.

Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman (Moku-hanke) tulokset on tärkeää koota ja hyödyntää mahdollisimman kattavasti. On myös tärkeää arvioida systemaattisesti, miten monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmat ovat toteutuneet ja millaisia kehittämisehdotuksia näistä on saatavilla sekä toisaalta sitä, millaisia puutteita kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaidoissa on.

Opettajien täydennyskoulutusta kehitettäessä tulee muiden kehittämisen painopistealueiden ohella huomioida myös kielivähemmistöjen ja vieraskielisten oppilaiden mukaan tuomien haasteiden huomioiminen lukio-opetuksessa.  Täydennyskoulutuksen avulla on myös turvattava lukion opettajien riittävä osaaminen ihmisoikeusopetuksen antamiseksi. Opetushallitus on 1.8.2010 täydentänyt velvoittavalla erillismääräyksellä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteita lisäämällä mm. Lapsen oikeuksien sopimuksen niiden arvopohjaan ja historian opetuksen oppisisältöön.

Tämä on tervetullut muutos tilanteeseen, jossa ihmisoikeuskoulutus kouluissa on ollut projektiluontoista eivätkä opettajat ole tienneet, kenen vastuulla arvopohjan edistäminen on. Oleellista kuitenkin on, että ihmisoikeusopetus toteutuu käytännön opetuksessa. Opettajat eivät edelleenkään saa koulutusta ihmisoikeuksista, joten heillä on paikoin puutteelliset taidot niitä opettaa.

Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että on välttämätöntä taata lukiokoulutukseen riittävät oppilashuollon palvelut, jotta oppilaiden mahdollisuus saada yksilöllisiä tarpeita vastaavia moniammatillisia oppilashuollon tukipalveluita taataan. Yhtä tärkeää on varmistaa, että lukion opinto-ohjausta toteutettaessa huomioidaan ohjaustarpeiden ajoittuminen lukiopolun eri vaiheisiin.  Valtioneuvoston asetuksen lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) mukaan opiskelijan tulee opiskella yksi pakollinen kurssi opinto-ohjausta.

Tämän lisäksi oppilaalla on subjektiivinen oikeus opiskella sen lisäksi yksi valtakunnallinen syventävä kurssi. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo. Yhdestä tai kahdesta kurssista puhuttaessa ei voida kuitenkaan puhua koko lukioajan kestävästä jatkumosta. Opiskelijoille on taattava koko lukioajan kestävä ohjaus sekä varmistaa jokaiselle oppilaalle henkilökohtainen opinto-ohjelma, jonka toteutumista seurataan.

Opinto-ohjauksen sisältöjen tulee niin ikään vastata oppilaiden yksilöllisiä valmiuksia ottaa vastaan ohjausta, siten voidaan pitää kannatettavana tehtyä esitystä Lukiolain (629/1998) 7 §:n 4 momentin muuttamisesta siten, että varmistetaan opiskelijoiden opinto-ohjaus, joko ryhmämuotoisena ja yksilöllisenä opinto-ohjauksena.

Opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tulee edistää ja vahvistaa myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Samalla on tärkeää huomioida ammatillisten oppilaitosten tarve riittäviin oppilashuollon ja opinto-ohjauksen palveluihin.

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja


040 838 4027

Vastaan keskusliiton johtamisesta ja toimin Lapsen Maailma -lehden päätoimittajana.