Siirry sisältöön

Lukioon valmistavaan koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet turvattava

Maahanmuuttajanuorten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen asema hakeutua lukioon tulee turvata.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta liittyen maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen lainsäädäntöön. On tärkeää ja kiireellistä saattaa kuntoon opintoihin valmistava koulutus myös lukion osalta. Ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta on toteutettu jo vuodesta 1999. Koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen vaatii ripeitä toimenpiteitä. On huolestuttavaa, että toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jää maahanmuuttajanuoria kaksinkertainen määrä valtaväestöön verrattuna. Etenkin lukion osalta heidän osuutensa on vähäinen. Maahanmuuttajien ohjautuminen ja ohjaaminen suurelta osin vain ammatillisiin opintoihin lukion sijaan on yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. Maahanmuuttajanuorissa on suuri potentiaali ja on tärkeää, että kaikkien nuorten resurssit saadaan käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, yhteiskunnan tulisi hyödyntää entistä paremmin väestön lahjakkuus- ja osaamispotentiaalia.(1)

Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota ennen kaikkea seuraaviin seikkoihin:

  • Maahanmuuttajanuorten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen asema hakeutua lukioon tulee turvata. Tämä tarkoittaa, että opiskelijavalinnassa otetaan huomioon maahanmuuttajanuorten erilaiset koulutustaustat ja lähtökohdat opiskeluun. Maahanmuuttajanuoret eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan hyvin erilaisessa asemassa opintojen suhteen riippuen esimerkiksi siitä, minkä ikäisinä he ovat maahan muuttaneet. Erityisen haasteellisessa tilanteessa ovat mm. pakolaisina teini-iässä Suomeen tulleet nuoret. Kielitaitovaatimus ei saa muodostua opiskelijavalinnoissa koulutukseen pääsyn esteeksi.
  • Koulutuksen täytyy aidosti tukea maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdollisuutta selviytyä opinnoistaan lukiossa. Opinto-ohjauksen riittävyys ja laatu ovat ensiarvoisen tärkeitä koulutussisältöjä. Opinto-ohjauksessa on otettava huomioon kunkin opiskelijan yksilölliset ohjaustarpeet. Valmistavan koulutuksen on tärkeää vastata myös maahanmuuttajanuorten psyko-sosiaalisiin tarpeisiin ja tässä oleellisessa asemassa on hyvin toimiva opiskelijahuolto.
  • Oppilaitoksen ja kodin välinen kasvatuskumppanuus ja yhteinen työ nuoren opiskelujen tueksi on välttämätöntä etenkin maahanmuuttajataustaisten osalta. Myös vanhemmat tarvitsevat riittävästi tietoa nuorten opiskelumahdollisuuksista sekä nuorille tarjottavasta tuesta.
  • Koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet on turvattava.
  • Maahanmuuttajanuorille annettava koulutus (sekä lukioon valmistava koulutus että ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus) tulisi asettaa kunnan velvollisuudeksi.

Lastensuojelun Keskusliitto arvioi lausunnossaan hallituksen esitysluonnosta lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (LOS) näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita (LOS 1 artikla). Sopimus korostaa lapsen oikeutta kasvaa ja kehittyä yksilöllisesti täysiin mahdollisuuksiinsa (LOS 6 artikla), lapsen edun asettamista etusijalle julkisissa päätöksissä (LOS 3 artikla) sekä lasten oikeutta osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi (LOS 12 artikla).

Lapsen oikeuksien komitea on määritellyt syrjintäkiellon perustavanlaatuiseksi yleisperiaatteeksi koko yleissopimuksen täytäntöönpanossa. Sopimuksessa painottuu lasten ja nuorten yhdenvertainen kohtelu heidän omasta tai vanhempiensa taustasta riippumatta (LOS 2 artikla).

Koulutuksen oikeuksien osalta sopimus korostaa tasa-arvoista pääsyä perus-, lukio, ammatti- ja kor-kea-asteen koulutukseen, opetukseen liittyvän ohjauksen järjestämistä sekä koulunkäynnin keskeyt-tämisen vähentämistä (LOS 28 artikla). LOS 28 artiklassa säännellään, että sopimusvaltiot saattavat kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin korkea-asteen koulutuksen kaikkien ulottuville heidän kykyjensä perusteella. LOS 29 artiklan mukaan koulutuksen on kehitettävä myös lapsen oman kielen ja kulttuu-rin kunnioitusta, vastuullista kansalaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Kansainvälisyys- ja monikulttuu-risuuskasvatus on keskeinen osa tulevaisuuden monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamista kaikilla opetustasoilla.

Kielitaitovaatimus ei saa muodostua esteeksi oppilasvalinnoissa

Esityksen mukaan opiskelijaksi lukioon valmistavaan koulutukseen voitaisiin ottaa henkilö, jolla on peruskoulun oppimäärä tai sitä vastaava oppimäärä tai jolla katsotaan muutoin olevan vastaavat tiedot ja taidot (lukiolakiehdotuksen 20 §, Opiskelijaksi ottamisen perusteet). Lastensuojelun Keskusliitto pitää kannatettavana sitä, että peruskoulun päättötodistus ei ole välttämätön ehto koulutukseen osallistumiselle. Maahanmuuttajanuorilla on hyvin erilaiset koulutustaustat ja lähtökohdat opiskeluun, joten yksilöllinen arviointi jokaisen nuoren kohdalla on paikallaan. Maahanmuuttajanuoret eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä vaan hyvin heterogeeninen ryhmä. Nuoret ovat opiskelujen suhteen hyvin erilaisessa asemassa riippuen esimerkiksi siitä, kuinka kauan nuori on Suomessa asunut ja millaista tukea ja apua hän on opiskeluissaan saanut.

Hallituksen esitysluonnoksessa tuodaan esille opiskelijavalintakriteerien asettaminen koulutukseen. Esitysluonnoksen yleisperusteluissa todetaan, että opiskelijaksi otettavalla tulee olla riittävä opetuskielen – siis suomen tai ruotsin kielen – hallinta, jonka riittävyyden arvioi koulutuksen järjestäjä.(2) Lukiolakiehdotuksen 20 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa ei kuitenkaan mainita lainkaan kielitaitovaatimusta. Se, että valmistavaan koulutukseen pääsyn edellytyksenä olisi tietty kielitaito, on ristiriidassa sen kanssa, että valintakriteeriksi ehdotetaan otettavaksi nimenomaan kielitaidon puutteet opetuskielen hallinnassa.(3) Lukiolakiluonnoksen 20 § 4 momentin mukaan valmistavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla ei ole riittäviä kielellisiä valmiuksia suoriutua lukio-opinnoista suomen tai ruotsin kielellä. Keskusliitto katsoo, että esityksen tulee tältä osin olla selkeämpi sekä sisäisesti johdonmukaisempi.

Keskusliitto pitää tärkeänä, että lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta saatua tietoa ja kokemuksia ja täten pyritään välttämään etukäteen niitä ongelmia, joita ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa on tullut esille. Esityksessäkin mainitun Opetus-hallituksen selvityksen(4) mukaan maahanmuuttajanuoret osallistuvat huolestuttavan vähän ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen siitä huolimatta, että opintojen keskeyttäminen on lisääntynyt edellisvuosista, ja maahanmuuttajanuorten ammatilliseen peruskoulutukseen pääsy on entisestään vaikeutunut.

Opetushallituksen selvitys osoittaa syyn em. tilanteeseen: ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus kohdentuu väärälle kohderyhmälle. Sen tavoitteena on antaa valmiudet opiskeluun ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta se toimii tällä hetkellä lähinnä pitkäkestoisena kielikoulutuksena koulutetuille aikuisille, joilla ei ole tarvetta tai aikomustakaan pyrkiä ammatilliseen peruskoulutukseen. Peräti 55 %:lla opiskelijoista oli omassa maassaan suoritettu korkeakoulututkinto, ammatillinen tutkinto tai lukion oppimäärää vastaava koulutus. Kielitaito valintakriteerinä suosii liikaa hyvän kielitaidon ja koulutuksen omaavia aikuisia, ja pudottaa nuoria pois ammatilliseen koulutukseen valmistavasta koulutuksesta.

Edellä mainittuun vedoten keskusliitto korostaa, että kielitaitovaatimusta ei tule liittää lukioon valmistavaan koulutukseen. Sen sijaan valmistavassa koulutuksessa tulee antaa riittävän tehokasta kielenopetusta, jotta opiskelijat saavat valmiudet jatkaa lukiossa. Opiskelijavalinta-kriteerien osalta ylipäätään tulee varmistaa, etteivät ne tosiasiallisesti muodostu liian tiukaksi seulaksi valmistavaan koulutukseen pääsylle. Jos kriteereitä asetetaan, niiden tulee olla riittävän selkeät ja tarkkarajaiset. Koulutuksen järjestäjällä ei saa olla mahdollisuutta liialliseen tulkinnanvaraisuuteen opiskelijaksi hakevan vahingoksi. Opiskelijoiden valinnassa tulee toteutua yhdenvertainen ja syrjimätön kohtelu. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että hallituksen esityksen perusteluissa tuotaisiin selkeämmin esille juuri lukioon valmistavaan koulutukseen liittyvät opiskelijan oikeudet. Opiskelijoiden oikeusturvan toteutumisen kannalta tämä olisi perusteltua.

Opiskelijoiden mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen ja suoriutua koulutuksesta tulee aktiivisesti tukea

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että pitkään odotetun lukiokoulutukseen valmistavan koulu-tuksen perusteiden täytyy aidosti tukea maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdollisuutta hakeutua lukioon ja selviytyä opinnoistaan lukiossa. Asia on niin tärkeä, että keskusliitto katsoo, että sekä maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus että ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus asetettaisiin kuntien velvollisuudeksi.

Erittäin tärkeää on se, että koulutuksessa otetaan huomioon kunkin opiskelijan yksilölliset koulutustarpeet ja opintoja tuetaan tiiviillä opinto-ohjauksella. Keskusliitto kannattaa ehdottomasti sitä, että lukiolakiluonnoksen 7 §:ssä on säädetty lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijalle annettavasta opinto-ohjauksesta. Keskusliitto korostaa, että myös opinto-ohjauksen riittävyys ja laatu tulee taata. Opinto-ohjauksessa on otettava huomioon kunkin opiskelijan yksilölliset ohjaustarpeet. Opinto-ohjauksen riittävyyteen ja laatuun tulee panostaa maahanmuuttajanuorten osalta myös perusopetuksessa, jotta nuoret saisivat riittävästi tietoa ja tukea hakeutua lukioon valmistavaan koulutukseen. Yksilöllisen opinto-ohjauksen tulee jatkua laadukkaana myös lukio-opiskeluiden aikana, jotta maahanmuuttajanuoret saavat riittävästi tukea opintoihinsa lukiossa sekä mahdollisuuden hakeutua haluamaansa koulutukseen tai opintoihin myös lukion jälkeen.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen osallistuville opiskelijoille turvataan myös opiskelijahuollon palvelut. Opiskelijahuollon tulee toimia yhteistyössä muiden nuorille tarkoitettujen hyvinvointia edistävien palveluiden kanssa (esimerkiksi nuorisotyö). Maahanmuuttajanuorten osalta tulee kiinnittää yksilöllisen opiskeluhuollon lisäksi huomiota yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutumiseen.(5)

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus osana kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista oppilaan ja opiskelijan tukea

Lastensuojelun Keskusliitto pitää esityksessä ehdotettuja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen sisältöjä hyvinä. Tehokkaan kielenopetuksen lisäksi opiskelutaidot, tietämys suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista ovat maahanmuuttajanuorille tärkeitä opetussisältöjä. Erityisen merkittävää on laadukas opinto-ohjaus.

Tuoreen selvityksen mukaan maahanmuuttajavanhemmat arvostavat yleensä koulunkäyntiä suuresti, mutta yhteistyö koulun kanssa on heille haastavaa. Puutteellinen kielitaito, suomalaisen koulujärjestelmän ja koulun arvojen ja toimintatapojen vieraus estävät vanhempia tukemasta lastensa koulunkäyntiä. Koulun ja kodin hyvä vuorovaikutus on olennaisen tärkeää maahanmuuttajaperheissä ja luo pohjan lasten oppimiselle ja hyvinvoinnille. (6) Sekä perusopetuksessa, lukiokoulutukseen valmista-vassa koulutuksessa että lukio-opiskelussa olennaista on oppilaitoksen ja kodin välinen kasvatuskumppanuus ja yhteinen työ nuoren opiskelujen tueksi. Vanhemmat tarvitsevat riittävästi tietoa nuorten opiskelumahdollisuuksista sekä nuorille tarjottavasta tuesta.

Esitysluonnoksen lukiolain 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että opiskeluun vaadittavan kielitaidon hankkiminen voi viedä kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa 5-7 vuotta. Osan opiskelijoista voi olla haasteellista selviytyä lukiosta yhden vuoden valmistavan koulutuksen jälkeen. Keskusliitto pitää tärkeänä, että lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kestoa pohdittaisiin tarkemmin. Ei ole tarkoituksenmukaista rajata koulutusta ehdottomasti lukuvuoden mittaiseksi vaan tärkeämpää on tarjota mahdollisimman monelle lukiokoulutukseen motivoituneelle nuorelle riittävät mahdollisuudet ja valmiudet lukio-opintoihin. Lisäaikaa opintoihin voi vaatia myös perusopetuksen oppimäärän arvosanojen korottaminen, mikä olisi esitysluonnoksen mukaan mahdollista. Keskusliitto ehdottaa, että lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta mietittäisiin kokonaisvaltaisemmin ja joustavammin osana muita esimerkiksi perusopetuksen mahdollistamia tukitoimenpiteitä. Tärkeää on luoda yhtenäinen, opiskelijaa tukeva opintopolku opiskelutavoitteiden saavuttamiseksi.

Opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvattava

Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että lukiolakiluonnoksessa varmistettaisiin lukiokoulutuksen valmistavaan koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden osallistumis-mahdollisuudet koulutuksen kehittämiseen ja muihin päätöksiin, jotka vaikuttavat opiskelijoiden asemaan. Vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia tulee kehittää osana koulun päivittäistä toimintaa ja näin luoda erilaiseen osallistumiseen rohkaisevaa toimintakulttuuria myös lukiokoulutuksen valmistavassa koulutuksessa.

Nuorten osallistumisen edellytys on riittävä ja selkeä nuorille suunnattu tieto. Lastensuojelun Keskusliitto painottaa, että maahanmuuttajanuorille on annettava riittävästi tietoa lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta, siihen hakeutumisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Tähän liittyy osaltaan se, että opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa otetaan riittävästi huomioon opiskelijoiden erilaisten tarpeiden tunnistaminen ja vuorovaikutteisten menetelmien omaksuminen.

Jotta lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta voidaan riittävästi seurata ja edelleen kehittää, Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että luodaan riittävät menetelmät säännöllisen ja tehokkaan seurannan toteutumiseksi ja onnistumiseksi.

Lausunnon keskeinen sisältö

Lastensuojelun Keskusliitto pitää hallituksen esitysluonnosta lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena esityksenä. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen maahanmuuttajataustaisten nuorten lukio-opiskelun osalta vaatii ripeitä toimenpiteitä. Maahanmuuttajanuorissa on suuri potentiaali ja on tärkeää, että kaikkien nuorten resurssit saadaan käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Keskusliitto pitää asiaa niin tärkeänä, että se ehdottaa, että maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus kuten myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus asetettaisiin kuntien velvollisuudeksi.

Lastensuojelun Keskusliitto painottaa lausunnossaan, että lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen liittyen opiskelijavalintakriteerien osalta tulee varmistaa, etteivät ne tosiasiallisesti muodostu liian tiukaksi seulaksi. Koulutuksen järjestäjällä ei saa olla mahdollisuutta liialliseen tulkinnanvaraisuuteen opiskelijaksi hakevan vahingoksi. Opiskelijoiden valinnassa tulee toteutua yhdenvertainen ja syrjimätön kohtelu. Kielitaitovaatimus ei saa muodostaa estettä päästä valmentavaan koulutukseen. Tästä on varoittava esimerkki ammatillisen koulutuksen puolelta, josta saatua tietoa ja kokemuksia on hyödynnettävä lukioon valmentavaa koulutusta suunniteltaessa.

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteiden täytyy aidosti tukea maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdollisuutta hakeutua lukioon ja selviytyä opinnoistaan lukiossa. Koulutuksen osalta opinto-ohjauksen riittävyys ja laatu tulee taata ja opinto-ohjauksessa on otettava huomioon kunkin opiskelijan yksilölliset ohjaustarpeet. Myös opiskelijahuolto tulee ulottaa koskemaan lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin tärkeänä, että lukiolakiluonnoksessa varmistettaisiin lukiokoulutuksen valmistavaan koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden osallistumis-mahdollisuudet koulutuksen kehittämiseen ja muihin päätöksiin, jotka vaikuttavat opiskelijoiden asemaan. Keskusliitto myös painottaa oppilaitoksen ja kodin välistä kasvatuskumppanuutta ja yhteistä työtä nuoren opiskelujen tueksi. Sekä nuoret itse että heidän vanhempansa tarvitsevat riittävästi tietoa nuorten opiskelumahdollisuuksista sekä nuorille tarjottavasta tuesta.

1 Luonnoksen yleisperustelut, 3 luku ”Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset”, s. 8.

2 Luonnoksen yleisperustelut, 3 luku ”Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset”, s. 8.

3 Luonnoksen yleisperustelut, 3 luku ”Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset”, s. 8.

4 Jarkko Korpela, Marget Kantosalo, Tarja Koskimäki ja Sirkka-Liisa Kärki (2013). Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Tilannekatsaus lukuvuodesta 2011–2012. Koulutuksen seurantaraportit 2013:2, Opetushallitus.

5 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 30.11.2012: ”7 § Yhteisöllinen opiskeluhuolto. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koko opiskeluyhteisöön tai sen osaan kohdistuvia toimia, joilla edistetään opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä edistetään opiskeluympäristön terveellisyyttä. Ennaltaehkäisevä koko opiskeluyhteisöön kohdistuva yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa.”

6 Säävälä, Minna (2012). Koti, koulu ja maahan muuttaneiden lapset: Oppilashuolto ja vanhemmat hyvinvointia turvaamassa. Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E 43/2012. Helsinki: Väestöliitto.