Siirry sisältöön

Perhe-etuuksia kehitettäessä huomioitava lapsen ja perheen näkökulma

Joustava hoitoraha on tärkeä uudistus perheiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta.

Viite: STM026:00/2013

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuutta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta.

Esityksen tavoite lisätä pienten lasten vanhempien ja muiden huoltajien mahdollisuuksia sovittaa yhteen perhe- ja työelämä nykyistä joustavammin on kannatettava. Eräs keino tähän on osa-aikatyöhön kannustavien perhe-etuuksien kehittäminen. Tutkimustulokset viittaavat siihen että nykyistä selvästi useampi vanhempi haluaisi tehdä osa-aikatyötä, mutta osa-aikatyön esteenä pidetään muun muassa taloudellisia ja työn luonteeseen liittyviä tekijöitä[1,2].

Lastensuojelun Keskusliitto haluaa kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Lastensuojelun Keskusliitto pitää ehdotusta alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettavan osittaisen hoitorahan korvaamisesta uudella joustavalla hoitorahalla kannatettavana ja oikeansuuntaisena. Keskusliitto pitää myönteisenä että verrattuna osittaiseen hoitorahaan, joustavan hoitorahan määrä on korkeampi ja sen saantiedellytyksiä on muutettu.
  • Lastensuojelun Keskusliitto pitää positiivisena että joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa myös apurahan saajille. Tämä on tärkeä uudistus perheiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.
  • Lastensuojelun Keskusliitto esittää että vanhempien osa-aikatyön mahdollisuuksien lisäämiseksi osittaisen hoitorahan määrä korotetaan samalle tasolle kuin joustavan hoitorahan alempi määrä (160 euroa kuukaudessa) sekä ulotetaan koskemaan se myös 3-6-vuotiaiden lasten vanhempia
  • Lastensuojelun Keskusliitto korostaa että perhe-etuuksia kehitettäessä tulee ottaa huomioon lapsen ja perheen näkökulma. Perheiden tilanteet eroavat toisistaan. Joustava hoitoraha voi olla vaihtoehto kotihoidon tuelle vanhempainvapaan päätyttyä, mutta kotihoidon tuki tulee edelleen nähdä keskeisenä osana pienten lasten hoidon järjestelmää.
  • Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä että tässä samassa yhteydessä kiinnitettäisiin huomiota myös hoitovapaa ja -rahajärjestelmän selkeyteen sekä nimikkeiden yksinkertaistamiseen.

Suomessa pienten lasten vanhemmat ovat tyypillisesti joko kokonaan kotona lapsia hoitamassa tai kokoaikatyössä. Kansainvälisesti tarkastellen osa-aikatyön tekeminen on melko vähäistä. Osittainen hoitoraha ei ole täyttänyt sille asetettuja tavoitteita ja sen käyttö on jäänyt hyvin vähäiseksi erityisesti alle kolmevuotiaiden lasten kohdalla.

Eräänä syynä voi olla se, että osittaisen hoitorahan määrä on nykytilanteessa matala (96,41 euroa kuukaudessa) ja se kompensoi heikosti lyhyemmästä työajasta koituvaa ansionmenetystä erityisesti lyhyttä osa-aikatyöviikkoa tekevien kohdalla.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää ehdotusta lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta siten, että alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla kannatettavana ja oikeansuuntaisena.

Hallituksen esityksen mukaan etuuden määrä olisi porrastettu sen saajan keskimääräisen viikoittaisen työajan mukaan kahteen tasoon niin, että alempi määrä olisi 160 euroa ja korkeampi 240 euroa kuukaudessa. Keskusliitto pitää positiivisena että joustavan hoitorahan määrä on selkeästi korkeampi verrattuna osittaiseen hoitorahaan ja näin kannustetaan pienten lasten vanhempia ansiotyön ja lastenhoidon joustavaan yhdistämiseen.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin kannatettavana hallituksen esityksen ehdotusta jonka mukaan joustavaan hoitorahaan ovat oikeutettuja kaikki työssäkäyvät alle kolmevuotiaiden lastensa hoitoon osallistuvat vanhemmat joiden työaikaan liittyvä edellytys täyttyy.

Tämä on selkeä parannus verrattuna nykyiseen tilanteeseen jossa osittaiseen hoitorahaan ovat oikeutettuja vain ne vanhemmat jotka lyhentävät työaikaansa lapsen hoidon vuoksi. Lisäksi joustavaa hoitorahaa voisi saada heti aloittaessaan uudessa työssä tai nykyisessä työssään, jossa työaikaan liittyvä edellytys täytyy.

Nykyisin osittainen hoitoraha on mahdollinen pääasiassa niille vanhemmille jotka ovat olleet kokopäiväisessä työsuhteessa vähintään puoli vuotta. Selvitysten3 mukaan monelta pitkään kotihoidon tuella olevalta puuttuu työsuhde, ja tämä on vaikeuttanut työelämään siirtymistä.

Lapsiperheiden osa-aikatyön mahdollisuuksien lisääminen

Hallituksen esityksen mukaan uudistus koskee vain alle kolmivuotiaiden lasten vanhempia tai muita huoltajia ja osittaisen hoitorahan saantiedellytykset ja määrä säilyvät muilta osin nykyisellään.

Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että osittaisen hoitorahan määrä korotetaan samalle tasolle kuin joustavan hoitorahan alempi määrä eli 160 euroon kuukaudessa ja osittainen hoitoraha laajennetaan koskemaan myös 3-6-vuotiaita lapsia.

Uudistus voidaan toteuttaa asteittain tuomalla uusia ikäluokkia (3-6-vuotiaat) osittaisen hoitorahan piiriin. Samansuuntaiseen ehdotukseen päätyi myös sosiaali- ja terveysministeriön asettama vanhempainvapaatyöryhmä vuonna 2011[4].

Uudistukset parantaisivat nykyistä huomattavasti suuremman joukon lapsiperheitä mahdollisuuksia yhdistää joustavasti ansiotyö ja lastenhoito. Tämä myös selkeyttäisi järjestelmää.

Järjestelmän selkeyttäminen ja nimikkeiden yksinkertaistaminen

Lastensuojelun Keskusliitto toivoo että tässä yhteydessä kiinnitettäisiin huomiota paitsi järjestelmän selkeyteen myös etuuksien nimikkeisiin. Joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha ovat samankaltaisia etuuksia, jotka ovat kuitenkin erisuuruisia ja joilla on erilaiset ehdot niiden saamisessa.

Vaarana on, että hoitovapaa ja -rahajärjestelmä muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden josta vanhempien voi olla vaikea saada selville omat oikeutensa. Vaikeaselkoisuus vaikeuttaa myös etuuksien käyttöä. Lastensuojelun Keskusliitto esittää että osittain päällekkäisistä nimikkeistä luovutaan ja luodaan yhdenmukainen ja selkeä hoitovapaa ja -rahajärjestelmä.

Nimikkeiden yksinkertaistamiseen on aiemmin kiinnittänyt huomiota myös sosiaali- ja terveysministeriön asettama vanhempainvapaatyöryhmä4 joka nosti esille yhtenä esimerkkinä hankalista nimikkeistä osittaisen hoitorahan.

Työryhmä korosti että väärinymmärrysten välttämiseksi etuudet tulee nimetä niin että ne ovat mahdollisimman ymmärrettäviä. Nimikkeiden uudistaminen olisi nyt luontevaa kun Kansaneläkelaitos (Kela) on yhdessä Sanastokeskus TSK:n kanssa uudistamassa Kelan terminologista sanastoa ja etuuksiin liittyviä käsitteitä.

Lastensuojelun Keskusliitto arvostaa että lakiehdotuksen perusteluissa tuodaan esille hyvän hallinnon perusteita. Perusteluissa todetaan, että mikäli asiakkaalla on oikeus sekä osittaiseen hoitorahaan että joustavaan hoitorahaan, Kansaneläkelaitos myöntää hänelle joko suoraan sen etuuden, joka on hänelle edullisempi, tai ainakin ohjaa hänet hakemaan edullisempaa etuutta.

Tämä korostaa hallintolain mukaista viranomaisen neuvontavelvollisuutta sekä myös palveluperiaatetta.[5]

Miesten kannustaminen perhevapaiden pitämiseen

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan että taloudellisesti aiempaa kannattavampi ja joustavampi etuus voi edistää sen käytön tasaisempaa jakautumista äitien ja isien kesken.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää positiivisena että perhe-etuuksia kehittämällä pyritään löytämään keinoja joilla hoitovastuu jakautuu nykyistä tasaisemmin vanhempien välillä. Nykyisellään osittaista hoitorahaa käyttävät lähes yksinomaan äidit, osittaisen hoitorahan saajista vain noin 5 prosenttia on miehiä3.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2011 vain 1,5 prosenttia miehistä teki osa-aikatyötä omien lasten tai muiden omaisten hoitamiseksi.

Kokemusten ja selvitysten mukaan isät pitävät ne vapaat, jotka on osoitettu nimenomaan isille. Myös suhtautuminen isien vanhempainvapaalle tai hoitovapaalle jäämiseen koetaan monilla työpaikoilla edelleen hankalaksi.

Tässä mielessä nyt esitetyt toimenpiteet eivät välttämättä ole riittäviä. Lainsäädännön uudistusten lisäksi työpaikoille tulisi saada työn ja perheen yhteensovittamiseen kannustavampi ilmapiiri.

Varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen kehittäminen

Mikäli osa-aikatyö lisääntyy pienten lasten vanhempien keskuudessa, merkitsee se myös päivähoidon tarpeen lisääntymistä. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä että myös tämä huomioidaan lakia valmisteltaessa jotta paitsi päivähoitopaikkojen, myös päivähoitohenkilöstön ja muiden resurssien riittävyys ja täten laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut pystytään takaamaan jatkossakin.

Osapäivähoidon ohella tulee kehittää monipuolisesti myös erilaista kerhotoimintaa, leikkitoimintaa ja muita avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja tätä kautta vastata perheiden erilaisiin hoitotarpeisiin.

Lastensuojelun Keskusliitto toivoo että myös osapäivähoidon maksuja, sekä kunnittain vaihtelevia maksukäytäntöjä koskevat kysymykset saadaan ratkaistua varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistuessa. Päivähoitopalvelujen järjestämisen näkökulmasta tulee huomioida että päivähoidon kustannukset eivät ole suoraan verrattavissa päivähoitopäivän pituuteen.

Muita huomioita

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa että perhe-etuuksia kehitettäessä tulee ottaa huomioon lapsen ja perheen näkökulma. Perheiden tilanteet eroavat toisistaan ja tämä perhetilanteiden moninaisuus tulee huomioida myös työn ja perheen yhdistämistä koskevassa päätöksenteossa.

Monista eri syistä johtuen töihin meno heti vanhempainvapaan jälkeen ei ole aina mahdollista. Joustava hoitoraha voi olla vaihtoehto lasten kotihoidon tuelle vanhempainvapaan päätyttyä, mutta kotihoidon tuki tulee edelleen nähdä keskeisenä osana pienten lasten hoidon järjestelmää.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä että lasten kotihoidon tuen järjestelmä säilytetään ja sen asema osana pienten lasten hoidon järjestelmää tunnustetaan.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä että hoitovapaajärjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon ja selvitetään mahdollisuudet yhdistää joustavasti ansiotyö ja lastenhoito myös tilanteissa joissa lapsi tai nuori ei ole asunut perheessä syntymästä saakka (esimerkiksi adoptioperhe tai sijaisperhe).

Samaan asiaan kiinnitti huomiota sosiaali- ja terveysministeriön asettama vanhempainvapaatyöryhmä vuonna 20114.

Lastensuojelun Keskusliitto esittää että osittaisen hoitovapaan – ja rahan ulottamista koskemaan myös murrosikäisen nuoren vanhempia kasvatuksellisesti vaativissa tilanteissa selvitetään. Kyse voi olla esimerkiksi mielenterveyteen liittyvistä ongelmista.

Asiaa olisi tärkeä selvittää, sillä perhevapaajärjestelmissä murrosikä, jossa vanhempien tuki, kannustus, ohjaus ja valvonta ovat erityisen tärkeitä, on jäänyt huomioitta. Asiasta on tehty lakialoite vuonna 2010 [6].

__________________________

1) Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna (2008) Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977–2008.

2) Salmi, Minna, Lammi-Taskula, Johanna & Närvi, Johanna (2009) Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja 24/2009.

3) Aalto, Aino-Maija (2013) Katsaus osittaisen hoitorahan käyttöön 2000-luvulla. Kelan työpapereita 43/2013.

4) Vanhempainvapaatyöryhmän muistio (2011). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:12

5) Hallintolaki (6.6.2003/434) 7 § ja 8 §. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

6) Lakialoite 26/2010 vp –Päivi Räsänen/kd ym.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/la_26+2010.pdf

Kaisu Muuronen

Hankepäällikkö/erityisasiantuntija


050 569 6697

Toimin erityisasiantuntijana varhaiskasvatukseen sekä lapsi- ja perhepolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi vastaan Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohankkeen hankepäällikkönä hankkeen toiminnasta.