Siirry sisältöön

Potilasasiakirjaoppaassa huomioitava myös maahanmuuttajat

Keskusliitto toivoo oppaaseen konkreettisempaa ohjeistusta siitä, mitä maahanmuuttajien hoito- ja kohtaamistilanteet edellyttävät.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle potilasasiakirjaoppaan luonnoksesta (Lausuntopyyntö STM/2811/2010 29.9.2010)

Lastensuojelun Keskusliiton kommentit luonnoksesta potilasasiakirjaoppaaksi

Potilasasiakirjaopas kokoaa potilasasiakirjojen käsittelyyn liittyvän lainsäädännön normit ja yleisen kehyksen. Potilasasiakirjaoppaan tavoite on antaa potilasasiakirjojen käsittelyyn osallistuville ja siitä vastaaville kokonaiskuva siitä, mitkä vastuut, velvoitteet ja edellytykset potilasasiakirjojen käsittelylle lainsäädännössä asetetaan.

Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää huomiota oppaan luonnoksessa niihin kohtiin, joihin toivoisi lastensuojelulain asettamien velvoitteiden täydentämistä. Lisäksi keskusliitto kaipaisi oppaaseen mainintaa maahanmuuttaja-asiakkaan huomioimisesta.

Keskusliitto täydentäisi lastensuojelulain asettamia velvoitteita seuraavin lisäyksin:

Tiedon luovutus sosiaaliviranomaisille (opas s.32)

  • Keskusliitto korostaisi, että lastensuojelulain perusteella tehtyjen tietopyyntöjen tulee aina olla perusteltuja ja yksilöityjä, ja asiakkaan tulee olla tietoinen tehdystä tietopyynnöstä.

Terveydenhuollon ammattilaisten ilmoitusvelvollisuus (opas s.32)

  • Keskusliitto muistuttaisi ilmoitusvelvollisuudesta myös niissä tilanteissa, joissa alaikäinen potilas, joka on kykenevä päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen huoltajilleen, mutta on syytä olla huolissaan lapsen hyvinvoinnista.
  • Keskusliitto toisi esiin myös muut lastensuojelulain mukaiset vireilletulon tavat, huomioiden myös sen, että lastensuojeluilmoituksen tulee tapahtua sen henkilön toimesta, joka on saanut omaa tointaan hoitaessaan tietoonsa mahdollisen lastensuojelun tarpeessa olevan lapsen.
  • Keskusliitto mainitsisi lapsen huomioon ottamisesta aikuisille suunnatuissa palveluissa.

Tiedon luovutus sosiaaliviranomaiselle (opas s.32)

Oppaan luonnoksessa tuodaan esiin, että sosiaalihuollon asiakaslain 20 §:n nojalla terveydenhuollon ammattilainen on velvollinen luovuttamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä esim. sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai sen järjestämiseksi.

Keskusliitto lisäisi tähän yhteyteen, että lastensuojelulain perusteella tehtyjen tietopyyntöjen tulee aina olla perusteltuja ja yksilöityjä. Lisäksi tietopyynnöstä on aina ilmoitettava asiakkaalle ja tietojen luovuttamisesta ja sen perusteesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin.

Terveydenhuollon ammattilaisten ilmoitusvelvollisuus (opas s.32)

Oppaan luonnoksessa mainitaan yleisesti lastensuojelulain 25 §:n mukainen terveydenhuollon ammattilaisten ilmoitusvelvollisuus. Keskusliitto täsmentäisi lastensuojelulain velvoitteita ja edellytyksiä.

Keskusliitto toivoo selvennettävän sitä, että lastensuojeluilmoitus tulee tehdä sen terveydenhuollon asiantuntijan toimesta, joka on saanut tointa hoitaessaan tietoonsa mahdollisen lastensuojelun tarpeessa olevan lapsen. Lastensuojeluilmoitus ei sellaisenaan johda lastensuojeluasiakkuuteen, vaan päätös lastensuojeluasiakkuuteen ottamisesta tehdään vasta lastensuojelussa tehdyn selvittelyn perusteella.

Keskusliiton mielestä ilmoitusvelvollisuudesta on syytä muistuttaa myös alaikäisen tiedonsaantioikeuden ja toimivallan yhteydessä (potilaslaki 9 §:n 2 momentti, opas sivu 24, ensimmäinen kappale). Lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteessa, jossa alaikäinen potilas, joka on kykenevä päättämään hoidostaan, on kieltänyt tietojen antamisen huoltajilleen, mutta on syytä olla huolissaan lapsen tilanteesta. Lastensuojelutyöntekijällä on kokonaisvaltaisempi harkintamahdollisuus miettiä, onko huoltajille kertominen lapsen edun mukaista vai ei. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi abortin tai vatsahuuhtelun yhteydessä.

Keskusliitto pitää tärkeänä, että ilmoitusvelvollisuuden lisäksi oppaassa kuvattaisiin kaikki lastensuojelulain mukaiset vireille tulon tavat (25 §). Näitä vireilletulon tapoja ovat ilmoituksen ohella yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehty pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (LsL 25 a §) ja raskaana olevasta naisesta ennen lapsen syntymää tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus (LsL 25 c §).

Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (LsL 25 a §). Säännöksen tarkoituksena on ohjata ilmoitusvelvollisia tahoja toimimaan yhteistyössä perheen kanssa samalla varmistaen, että tieto lapsen mahdollisesta tuen tarpeesta tulee ajoissa lastensuojelun tietoon. Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tulee käytettäväksi erityisesti tilanteissa, joissa joku perheen jäsenistä on ilmoitusvelvollisen asiakas tai potilas.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat velvollisia tekemään ennakollisen lastensuojeluilmoituksen (LsL 25 c §), jos heidän tietoonsa tulee, että tulevan lapsen vanhemmalla on niin vaikea päihde- tai mielenterveysongelma, ettei vanhempi selviydy vastasyntyneen hoitamisesta ilman apua. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus painottaa terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuuksia. Yhteydenottoa lastensuojeluun ei voi harkita, vaan se on tehtävä.

Lisäksi keskusliitto muistuttaisi oppaassa aikuisille suunnatuissa palveluissa työntekijän velvollisuudesta selvittää asiakkaana olevan potilaan alaikäisten lasten hoidon ja tuen tarve (LsL 10 §). Hoidon ja tuen tarvetta tulee selvittää esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsen huoltaja saa sellaisia päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen.

Maahanmuuttaja-asiakkaan huomioiminen

Keskusliitto kaipaisi oppaaseen mainintaa maahanmuuttaja-asiakkaan huomioimisesta. Oppaan yleisten periaatteiden kieli ja kielitaito osiossa (s.14) tuodaan vain lain tasolla esiin, että potilaslain 3[1] §:n 3 momentin mukaan potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. Keskusliitto toivoo konkreettisempaa ohjeistusta siitä, mitä maahanmuuttajien hoito- ja kohtaamistilanteet edellyttävät.

Keskusliitto kirjaisi ainakin sen, mitä maahanmuuttaja-asiakkaan tiedonsaantioikeus käytännössä tarkoittaa. Potilaslain 5 §:n 1 ja 2 momentin mukaan potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan ja hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta. Lisäksi keskusliitto kirjaisi, mitä potilasasiakirjojen tarkastusoikeus maahanmuuttaja-asiakkaalle käytännössä tarkoittaa.

Yleisenä kommenttina keskusliitto toteaa oppaan tärkeyden, mutta toivoisi oppaalta paikka paikoin helpommin lähestyttää kieltä. Kielen selkeyttämisen lisäksi oppaassa voisi tuoda selkeämmin esiin ne tehtävät ja palvelut, jotka ovat julkisen vallan vastuulla ja joita ei siten voi siirtää yksityisille palveluntuottajille (sivulla 6).


[1] ei 2 §:n, kuten oppaaseen on kirjattu.