Siirry sisältöön

Seksuaalisen hyväksikäytön tapahtumapaikka ei yleisimmin ole ydinperhe

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimuksen ja seurannan jatkuvuus on turvattava.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Euroopan neuvoston kyselyistä koskien seksuaalista hyväksikäyttöä luottamussuhteissa ja yleisestä kyselystä Lanzaroten sopimuksen täytäntöönpanosta

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Euroopan neuvoston kyselyistä koskien seksuaalista hyväksikäyttöä luottamussuhteissa ( Sexual abuse of children in the circle of trust) ja yleiseen kyselyyn Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosta (General overview questionnaire on the implementation of the Lanzarote Convention).

Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin.

Rikostaustan tarkistaminen myös vapaaehtoistyössä ei edelleenkään näytä olevan tulossa pakolliseksi, kuten keskusliitto on esittänyt oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa 16.8.2013.

Keskusliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittuja ei saa ottaa työskentelemään lasten parissa (Lausunto 21.6.2010). Tästä tulisi säätää laissa.

Seksuaalisen hyväksikäytön tutkimukseen ja asiaa koskevaan tilastointiin liittyen Keskusliitto toteaa, että Suomessa lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista on kysytty nuorilta itseltään laajoilla otannoilla ja samoilla kysymyksillä jo kolme kertaa, vuosina 1988, 2008 ja 2013. Uusimman, järjestyksessä kolmannen lapsiuhritutkimuksen raportointi tapahtuu 2014 keväällä. Suomessa on siis saatavissa tietoja kehitystrendeistä myös suoraan uhreilta, ei pelkästään rikostilastojen perusteella. Olennaista on tulevaisuudessa turvata seurannan jatkuvuus.

Yllämainittujen tutkimusten perusteella Keskusliitto haluaa kommentoida temaattisen kyselyn johdannon kohdassa 3 olevaa muotoilua sikäli, että seksuaalisen hyväksikäytön tapahtumapaikka ei yleisimmin missään tapauksessa ole ydinperhe. Hyväksikäyttö tapahtuu kyllä usein erilaisia luottamus- ja valtasuhteita hyväksikäyttäen, mutta yleensä kyse on muista luottamussuhteista. (Lähteet: Sariola & Uutela 1994,1996, Ellonen et al. 2008, Karin Helweg-Larsen, Helmer Bøving Larsen, 2002).

Edelleen liitto korostaa, että on tärkeätä edistää sekä lastenasiaintalohanketta että eri alojen ammattilaisten koulutusta ja asiantuntemusta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi. (LSKL:n lausunto 26.9.2013).

Suomessa on menestyksekkäästi vähennetty kuritusväkivaltaa. Liitto katsoo, että kuritusväkivallan vastainen työ tukee myös seksuaalisen väkivallan ehkäisyä, sillä lapsen fyysisen integriteetin kunnioittaminen opettaa myös lapselle itselleen omien rajojen säilyttämisen olevan hyväksyttävää. Tässä työssä Suomessa on edistytty merkittävästi viime vuosikymmenten aikana sen jälkeen, kun kuritusväkivalta kiellettiin vuoden 1984 alusta. Sekä asenteet että lasten tosiasiallisesti kokema väkivalta ovat Suomessa vähentyneet merkittävästi tuona aikana.

Lähteet:

Ellonen, Kääriäinen, Salmi, Sariola. (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset, Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Helsinki 2008, OPTL:n tutkimustiedonantoja 87, Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008.

Karin Helweg-Larsen, Helmer Bøving Larsen. (2002). Unges trivsel år 2002: en undersøgelse blandt 9. klasses elever med fokus på seksuelle overgreb i barndommen.

Sariola, H. and A. Uutela, The prevalence of child sexual abuse in Finland. Child Abuse & Neglect, 1994. 18(10): p. 827–835.

Sariola, H. and A. Uutela, The prevalence and context of incest abuse in Finland. Child Abuse & Neglect, 1996. 20(9): p. 843–850.

Kirjallisuutta:

Hurtig Johanna. (2013). TAIVAAN TAIMET – Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta. Vastapaino.