Siirry sisältöön

Tolkun alkoholipolitiikka ehkäisee lapsiin kohdistuvia haittoja

Alkoholi ei ole ensisijaisesti elinkeinopoliittinen kysymys. Alkoholi on yksi merkittävimmistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttajista lapsiperheissä. Alkoholihaittoja ehkäistään tehokkaimmin ja vaikuttavimmin hintaan, käyttöön ja mainontaan kohdistuvalla sääntelyllä. Kohtuukäyttöä edistävä alkoholipolitiikka vähentää viime kädessä korjaavien toimien tarvetta ja suojaa lapsia alkoholin liikakäytön haittavaikutuksilta.

Viime aikoina olemme saaneet lukea positiivisia uutisia suomalaisen alkoholikulttuurin kehittymisestä kohti kohtuullisuutta. Alkoholin kokonaiskulutus on laskenut, mikä on selkeästi vähentänyt alkoholista aiheutuvia haittoja. Myös nuorten alkoholin kulutus on laskenut, alkoholinkäytön aloitusikä myöhentynyt ja monet nuoret eivät juo lainkaan alkoholijuomia. Viisaalla alkoholipolitiikalla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisten juomatapojen muutoksessa kohti parempaa.

Positiivisesta kehityksestä huolimatta nykyinen alkoholipolitiikka kyseenalaistetaan julkisessa keskustelussa tasaisin väliajoin. Keskustelussa korostuvat aiheen elinkeinopoliittiset ulottuvuudet. Alkoholiin liittyviä rajoituksia käsitellään osana normien purkua ja tarpeettoman lainsäädännön poistamisena. Alkoholin hintaan, käyttöön ja mainontaan liittyvät rajoitukset tuodaan monesti esiin holhouksena, jolla vaikeutetaan kunnon kansalaisten elämää ja suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia, eikä pystytä vastaamaan alkoholin tuomiin haittoihin.

Todellisuudessa juuri alkoholin hintaan, käyttöön ja mainontaan liittyvällä sääntelyllä pystytään kaikkein tehokkaimmin vähentämään alkoholista aiheutuvia inhimillisiä ja taloudellisia haittoja. WHO:n, World Economic Forumin ja OECD:n mukaan alkoholihaittojen ehkäisyn kolme tehokkainta toimenpidettä ovat korkea alkoholiverotus, alkoholijuomien saatavuuden sääntely sekä alkoholimarkkinoinnin rajoittaminen.

Aikuisten alkoholinkäyttö vaikuttaa myös lapsiin

Alkoholinkäytön vaikutukset heijastuvat laajemmalle kuin yksittäiseen alkoholia käyttävään aikuiseen itseensä. Alkoholiin liittyvät haitat aiheuttavat koko yhteiskunnalle suuria inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Suomessa alkoholi on yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin, lasten ja lapsiperheiden ongelmien aiheuttajista. Koska alkoholinkäytöllä on suora yhteys yhteiskunnassa ilmeneviin ongelmiin, on perusteltua, että yhteiskunnassa käytetään kaikkia tehokkaita keinoja alkoholihaittojen vähentämiseksi.

Lasten näkökulmia aikuisten alkoholinkäyttöön ja ongelmiin ei tuoda yhteiskunnallisessa keskustelussa riittävästi esiin. Liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikeuksia monien lapsiperheiden elämään. Vanhemman alkoholiongelma viisinkertaistaa lapsen riskin joutua huostaanotetuiksi ennen seitsemättä ikävuotta. Lisäksi äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi vaurioittaa lasta pysyvästi. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamia lapsia syntyy maassamme vuosittain yli 500.

A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus-hankkeen kyselyssä nuoret kertoivat kannattavansa alkoholikulttuurin muutosta, jossa aikuisilta toivotaan kohtuullista juomatapaa. Nuoret eivät pidä perinteisesti suomalaiseksi mielletystä humalahakuisesta juomisesta ja humaltumista ihannoivasta puhetyylistä, eikä mainosten tarjoama kuva alkoholin vaikutuksista ole nuorten mielestä totuudenmukainen.

Alkoholimainonnan rajoituksilla pystytään tehokkaasti vaikuttamaan nuorten alkoholitottumuksiin. Mitä varhaisempi alkoholinkäytön aloitusikä on, sitä suurempi riski on myöhemmälle alkoholin ongelmakäytölle. Nuoret uskovat vanhempien juomatavan vaikuttavan myös lasten alkoholiasenteisiin ja juomatapaan aikuisena. Mikäli aikuiset joisivat hillitysti ja hallitusti, tuo vaikutus voisi olla myönteinen.

Alkoholihaittojen tehokas ehkäisy tukee kohtuukäytön edistämistä

Päätöksentekijöiden tueksi on olemassa paljon tutkimustietoa alkoholilainsäädännön ohjaamiseksi niin, että sillä pystytään suojelemaan lapsia alkoholin aiheuttamilta haittavaikutuksilta. Tutkimustiedolla on perusteltavissa myös vastakkaisia argumentteja. Viime kädessä valinta on moraalinen. Pyritäänkö minimoimaan haitat vai maksimoimaan yksilöiden vapaus?

Alkoholihaittojen ehkäisyssä kannattaa käyttää kattavia universaaleja keinoja, jotka ovat vaikuttavimpia ja kustannustehokkaimpia. Mitkään haittoja korjaavat palvelut eivät pystyisi korjaamaan vaikuttavimpien toimenpiteiden luopumisesta aiheutuvia ongelmia.

Viime vuosien suomalaisten alkoholinkäyttöön liittyvää positiivista kehitystä tulee tukea kaikin keinoin. Kohtuukäyttöön perustuva vapaa alkoholikulttuuri asetetaan usein tavoiteltavaksi ihannetilaksi silloin, kun keskustellaan alkoholinkäytön sääntelyn purkamisesta. Vastuullinen alkoholinkäyttö on osa elämää monissa perheissä ja vastuullisuutta ja kohtuullisuutta tukeva alkoholi-ilmapiiri on ehdottomasti tavoiteltava. Alkoholinkäytön iloja ei pidä tavoitella lapsille aiheutuvien haittojen kustannuksella. Tolkun alkoholipolitiikassa osataan tasapainoisesti huomioida vastuullinen alkoholinkäytön edistäminen ja haittojen ehkäisy.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen, 050 3011 292, sauli.hyvarinen@lskl.fi

#alkoholityöllistää