Siirry sisältöön

Yhtenäinen rekisteri sosiaalihuollon ammattihenkilöstölle parantaa lastensuojelun valvontaa

Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiluonnoksessa ei säädetä riittävän laajasti ammattipätevyyden ylläpitämistä ja osaamisen kehittämisestä.

Sosiaali- ja terveysministerölle

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto liittyen sosiaalialan ammattihenkilölakiluonnokseen
Viite: Kirjallinen lausunto Sosiaali- ja terveysministeriön kuulemistilaisuuteen 10.11.2014

Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalialan ammattihenkilölakiluonnoksesta. Lain tarkoituksena on edistää asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla velvoittaa, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (kohta 1).

Kyseinen artikla edellyttää myös, sopimusvaltioiden takaavan, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa (kohta 3). Nyt käsillä oleva lakiluonnos pyrkii osaltaan vastaamaan myös tähän lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteeseen.

Lastensuojelun Keskusliitto tuo lausunnossaan esille seuraavia asioita:

  • Lain tarkoituksen toteutuminen varmistetaan säätämällä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta ja pätevyydestä, edistämällä tehtävärakenteiden kehittämistä sekä helpottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Keskusliitto pitää lakiuudistusta erittäin kannatettavana sen selkiyttäessä sosiaalihuollon työntekijöiden oikeuksia harjoittaa koulutuksen mukaista ammattia, ammattieettisiä velvollisuuksia sekä sosiaalityöntekijän erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia.
  • Laki ei kuitenkaan säätele riittävästi johtamisesta. Sosiaalihuollon johtamisen erityiskysymyksistä säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, mutta erityisesti lastensuojelun johtamisen näkökulmasta on epäselvää, mitä tarkoitetaan sosiaalityön ammatillisella johtamisella ja millaista muuta johtamista esimerkiksi lastensuojeluun sisältyy ja miten tästä tulisi säädellä.
  • Esitetty yhtenäinen rekisteri sosiaalihuollon ammattihenkilöstölle edistää Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan nykyistä paremman valvonnan toteutumisen lastensuojelussa ja erityisesti sijaishuollossa. Valvontaan on varattava riittävästi resursseja.
  • Esitetty uudistus parantaa asiakkaiden oikeusturvaa säätämällä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ohjauksen ja valvonnan mahdollisuuksia sekä määrittelemällä oikeudesta toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa.
  • Lastensuojelun Keskusliitto esittää huolensa siitä, että ammattipätevyyden ylläpitämistä ja osaamisen kehittämisestä ei säädetä riittävän laajasti ammattihenkilölakiluonnoksessa. Lastensuojelun työntekijöiden työssäjaksamisen on osoitettu olevan erittäin huono, minkä vuoksi on tärkeää säätää työnohjauksen mahdollisuudesta sekä mahdollisuudesta huolehtia työntekijöiden osaamisen ylläpitämisestä.
  • Sosiaalialan työ tarvitsee tuekseen tutkimustietoa ja pysyviä rakenteita tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen vahvistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tasa-arvoiset mahdollisuudet tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen vahvistamiseksi eivät toteudu ilman sosiaalialan osaamiskeskusten roolin vahvistamista.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöstölaissa säädetään (9 §) sosiaalityöntekijän erityisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. On tärkeää, että sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävärakenteen ja työnjaon uudistamisen perusteita edistetään kaikilla tasoilla. Perusteluissa yksilöidään huolellisesti sosiaalityöntekijän erityisistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

Tässä yhteydessä tulisi huolehtia siitä, että kyseinen sääntely ei ole ristiriidassa sosiaalihuollon palvelujen antamista ja päätöksentekoa muussa laissa (kuten esimerkiksi lastensuojelulaissa) koskevan sääntelyn kanssa. Oikeuksien ja velvollisuuksien selkiyttämistä kaivattaisiin sosiaalialalla myös muiden sosiaalialan ammattilaisten kohdalla.

Samassa pykälässä säädetään sosiaalihuollon ammatillisesta johtamisesta, jonka katsotaan tarkoittavan sosiaalityöntekijän keskeistä roolia koordinoivana tahona eri toimijoiden tarjoaman tuen ja palvelujen yhteensovittamiseksi.

Erityisesti lastensuojelussa sosiaalihuollon ammatillisen johtamisen näkökulma on erittäin kapea ja olisi toivottavaa, että johtamisen kysymyksiä tarkasteltaisiin laajemmin. Lastensuojelussa johtamisen näkyvin osa on ammatillinen johtaminen eli lastensuojelun asiakasprosessin johtaminen, mitä ei kuitenkaan ole yhteen sovitettu strategisen ja hallinnollisen johtamisen tason kanssa.

Ammatillista johtamista rajoittaa strategisen tason johtaminen, jossa johtamisen työlle asettamia tavoitteita eivät määritä asiakkaiden tarpeet, vaan ennen kaikkea taloudelliset tai organisatoriset näkökulmat.

Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa sosiaalihuollon ammattihenkilöstön yhtenäisen rekisterijärjestelmän luomista, joka mahdollistaa valvonnan paremman toteutumisen lastensuojelussa ja erityisesti sijaishuollossa ja sitä kautta asiakkaiden oikeusturvan toteutumisen.

Esityksessä ei ole nähtävillä lain kustannusvaikutusten arviointia, josta syystä valvontaan varattujen resurssien määrä ei ole tiedossa. Lain toimeenpano edellyttää riittävien resurssien osoittamista valvonnan tehtäviin. Tavoitteena voi pitää sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterijärjestelmän yhtenäistämistä.

Se vaatii sosiaalihuollon ammattihenkilöstölain säädöksen tarkentamista sosiaalihuollon ammattihenkilöstön kielitaidosta. Vaikka ammattihenkilöstölaki tarkastelee, millä edellytyksin ammattihenkilöstö suoriutuu tehtävistään, on tärkeää huomioida asiakasnäkökulma ja sen vuoksi ammattihenkilöstöltä tulee vaatia hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito, samaan tapaan kuin laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä.

Useat selvitykset osoittavat, että erityisesti lastensuojelussa henkilöstön työssä jaksaminen ja osaamisen ylläpitäminen erittäin haasteellista. Ammattipätevyyden ylläpitämistä ei tule jättää yksittäisten ammattihenkilöiden varaan, vaan kyse on ennen kaikkea toimeenpanon ohjauksesta ja tietoisuuden lisäämistä niistä mahdollisuuksista, joita ammattipätevyyden ylläpitämiseksi on käytettävissä.

Nyt luonnoksen 5 § korostaa ennen kaikkea yksittäisen työntekijän vastuuta. Työssä jaksamisen ja ammattitaidon kehittämisen näkökulmista Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että työnohjaus vakiinnutetaan osaksi sosiaalihuollon asiakastyötä.

Lastensuojelun tutkimuksen on todettu olevan hajanaista ja tutkimukselle ei ole pystytty osoittamaan riittävästi resursseja.  Lastensuojelututkimuksen kansallinen koordinointi tulisi järjestää siten, että kunnissa tehtävä lastensuojelutyö ja sen kehittäminen saa tuekseen riittävää tutkimusta sekä tähän kiinnittyvää koulutus- ja kehittämistoimintaa.

Tutkittua tietoa tarvitsee käytännön työn lisäksi erityisesti lastensuojelutyön johtaminen, jotta johtaminen toteutuisi lapsen oikeuksien edellyttämällä tavalla. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon ja hallintoviranomaisten toimissa, jotka koskevat lapsia on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (LOS 3 artikla). Tämä edellyttää lapsivaikutusten arviointia.

Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että sosiaalialan osaamiskeskusrakennetta pitää vahvistaa sekä yhdenmukaistaa näin sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen mahdollisuuksia suhteessa terveydenhuollon vastaaviin.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi Lastensuojelun Keskusliitto toteaa, että tietojen antamiseen, tiedonsaantioikeuteen ja salassapitoon liittyvä säätely on edelleen vaikeasti haltuun otettava kokonaisuus, jota tulee selkiyttää sekä huolehtia sosiaalihuollon henkilöstön riittävästä perehdyttämisestä aiheeseen.

Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa myös, että joiltain osin tämän lausunnon laatimista hankaloitti se, että ammattihenkilölakiluonnos liittyy kiinteästi moniin muihin uudistuksiin, joista ei tässä vaiheessa ole tarpeeksi tietoa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiluonnoksessa on monia kohtia, joita on tarkoitus täsmentää myöhemmin asetustasoisella sääntelyllä. Lastensuojelun Keskusliitto toteaa, että ammattihenkilölakia täsmentävät asetukset olisi tarkoituksenmukaista laatia samaan aikaan kyseisen lakiluonnoksen kanssa.

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja, päätoimittaja


040 838 4027

Vastaan keskusliiton johtamisesta ja toimin Lapsen Maailma -lehden päätoimittajana.