Siirry sisältöön

Nuori tarvitsee aitoa kohtaamista, aikaa ja luottamusta

Haasteellisessa elämäntilanteessa elävä nuori kaipaa aikuisilta tukea ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Lastensuojelun sosiaalityö on ennen kaikkea kohtaamistyötä. Ratkaisun avain on siirtyä ongelmalasten ja -perheiden hoitamisesta läheiset osallistavaan systeemiseen työskentelyyn lapsen puolesta.

Noin 200 lastensuojelun ammattilaista kokoontuu Lasten suojelun kesäpäivillä Kotkan Merikeskus Wellamossa. Päivillä haetaan ratkaisuja muun muassa siihen, kuinka lastensuojelussa voidaan tehdä entistä vaikuttavampaa yhteistyötä toimintaympäristön muuttuessa. Hyvän esimerkin tarjoaa Mäntsälän lastensuojelu, jossa lastensuojelun systeemistä mallia kehittämällä on saatu vähennettyä byrokratiaa ja samalla lisättyä työntekijöiden aikaa asiakasperheiden kanssa.

”Parhaisiin tuloksiin lastensuojelussa päästään lapsen tai nuoren aidolla osallisuudella oman elämänsä päätöksissä. Nuoret elävät jatkuvasti varpaillaan, ja saattavat jopa pelätä tulevaisuuttaan, koska se vaikuttaa hallitsemattomalta. Tärkeää on aito kohtaaminen, aika, luottamus ja usko, yhteiset tavoitteet ja inhimillisyys”, luettelee lastensuojelun kokemusasiantuntija Minna Kallio, joka toimii tällä hetkellä projektikoordinaattorina lastensuojelunuorten ja ammattilaisten osallisuutta edistävässä Osallisuuden ajassa. ”Parasta olisi, että tuettaisiin lapsen tai nuoren omia luonnollisia verkostoja ja niiden toimivuutta ensin, aina silloin kun se on mahdollista.”

Johtava sosiaalityöntekijä Marketta Raivio Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksiköstä on samaa mieltä.

”Avun saannin kokemus tulee kuulluksi tulemisesta. Asenne on tärkeä: nuori ei ole ongelmanuori, koulupudokas, päihdeongelmainen, mielenterveysongelmainen tai muuta sellaista, vaan nuori, jolla on monta muutakin ulottuvuutta”, Raivio korostaa. ”Luokittelu saa nuoren näkemään itsensä liian kapeasti.”

Nuori itse ei välttämättä aina tunnista perhesuhteiden merkitystä, mutta se ei silti tarkoita, etteivät ne olisi tärkeitä. Lastensuojelun työntekijän on tunnettava se arki, jossa nuori elää, tiedettävä keitä siihen kuuluu, mistä se muodostuu ja mitä vahvuuksia sieltä löytyy.

”Tuen löytäminen luonnollisesta verkostosta voi vaatia paljon työtä ja nuoren motivointia, mutta se on tärkeää”, Raivio sanoo. ”Nuori elää hetkessä, mutta unohtunut tapaaminen viranomaisen kanssa tai tapaamisesta ovet paukkuen lähteminen ei saa merkitä asiakassuhteen katkeamista. Nuoren tulee tuntea, että hän on välittämisen arvoinen. Siihen kuuluu, että työntekijä kyselee nuoren perään, menee luo.”

Lastensuojelu on kohtaamista

Mäntsälän lastensuojelussa toteutettu muutos pohjautuu alun perin Lontoon Hackneyssä kehitettyyn lastensuojelun systeemiseen malliin. Sen pohjalta on pystytty toteuttamaan rakenteellisia muutoksia,

vapauttamaan lastensuojelun työntekijöiden työaikaa aitoon kohtaamistyöhön sekä samalla parantamaan työntekijöiden hyvinvointia ja pysyvyyttä työssään.

”Olennaista on asiakkuuksien ohjaaminen tahoille, jotka parhaiten pystyvät yhteistyössä auttamaan lasta tai nuorta ongelman ratkaisemisessa”, kuvailee Raivio. ”Se on vaatinut peruspalvelujen vahvistamista ja vastuuttamista oikea-aikaiseen puuttumiseen. Hyvä yhteistyö ja keskinäinen luottamus toimijoiden välillä on tärkeää. Rakenteellisten muutosten avulla on pystytty keskittymään suhdeperustaiseen, tiiviiseen työskentelyyn.”

Mäntsälän ja Pornaisten lastensuojelu sai tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriön, Sitran ja Työsuojelurahaston myöntämän Työelämäpalkinnon. Mäntsälässä toteutettu muutos luo uskoa, että Hackneyn tulokset ovat saavutettavissa myös laajemmin Suomessa. Mallia tutkitaan parhaillaan THL:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä tutkimuksessa ja Mäntsälästä saadut kokemukset toimivat pohjana THL:n järjestämässä valtakunnallisessa kouluttaja-koulutuksessa.

Kaataako sote raja-aitoja – vai rakentaako se uusia?

Sote- ja maakuntauudistuksessa monet lasten ja nuorten elämään vaikuttavat palvelut tulevat asettumaan uudella tavalla. Lastensuojelun näkökulmasta keskeistä on se, kuinka palveluiden integraatio hajanaisessa tuotantorakenteessa voidaan saavuttaa, eikä palvelukatkoksia tule. Parhaimmillaan sote-uudistus voi tavoitteidensa mukaisesti kaataa raja-aitoja ja parantaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Huonoimmillaan se voi rakentaa kokonaan uusia esteitä yhteistyölle. Lapsen edun on toimittava lähtökohtana nyt tehtävissä rakenneuudistuksissa.

Lasten suojelun kesäpäivät pidetään 6.-7.6.2017 Kotkan Merikeskus Vellamossa. Päivillä keskustellaan muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta, lapsiperheköyhyydestä, sosiaalihuoltolain muutoksista, Hackney-mallista ja Mäntsälässä tehdystä kehittämistyöstä, perhekeskustoiminnasta sekä sosiaalisen median roolista ja mahdollisuuksista lastensuojelussa. Toimittajat ovat tervetulleita kuuntelemaan puheenvuoroja. Päivien koko ohjelma löytyy osoitteesta https://www.lastensuojelunkesapaivat.fi/.

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen @ lskl.fi, p. 050-3533480
koulutussuunnittelija Tuuli Valo, tuuli.valo @ lskl.fi, p. 050-5721089

Juuli Hurskainen

Viestintäpäällikkö


09 3296 0222
050 353 3480

Vastaan Lastensuojelun Keskusliiton viestinnästä ja tietopalveluista sekä niiden koordinoinnista ja kehittämisestä. Lisäksi teen ulkoista viestintää ja viestinnän suunnittelua sekä toimin median yhteyshenkilönä.

Tuuli Valo

Koulutussuunnittelija


09 3296 0206
050 572 1089

Vastaan koulutuspäivien sekä muiden tapahtumien suunnittelusta, toteutuksesta ja markkinoinnista. Teen myös Lapsen Maailma -lehden markkinointia ja viestintää.