Vuoden 2018 toteutunut toiminta oli hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaista.

Talous

Tilivuotena 2018 jatkettiin 100-prosenttisesti STEA -rahoitteista Kaikille eväät elämään -hanketta ja aloitettiin 100-prosenttisesti STEA rahoitteinen Perhekeskus-hanke. OKM-rahoitteista LOS-hanketta jatkettiin 50-prosenttisesti ja OKM-rahoitteista Mediakasvatuksen kehittäminen -hanketta 80-prosenttisesti. FIM Pääomarahastot Oy:n kanssa tehty sopimus SIB-hankkeen asiantuntijapalveluiden myynnistä jatkui myös koko vuoden 2018.

Lastensuojelun Keskusliiton tuottojen kokonaistaso laski edellisvuodesta. Lapsen Maailma -lehden tilausmaksujen taso jäi edelleen toivotusta, ja koulutuspäivien tuotot olivat vuoden 2017 juhlavuoteen verrattuina pienemmät.

Tuottojen tukijalkoina olivat edelleen Lasten Päivän Säätiön (Linnanmäki) avustus, hyvin toimivat koulutuspäivät, STEA yleisavustus ja Lapsen Maailma -lehti.

Kokonaisuudessaan keskusliiton tulos muodostui ylijäämäiseksi. Linnanmäen tulos mahdollisti sen, että lastensuojelutyölle osoitettu summa pysyi samana kuin vuonna 2017. Myös sijoitustoiminnan tuotto toteutui parempana kuin talousarviossa oli ennustettu. Vuoden lopussa hallitus päätti kilpailuttaa keskusliiton sijoitusten salkunhoitajan ja päätyi vaihtamaan sen. Varsinaiset sijoitustoimet tullaan tekemään vuoden 2019 puolella.

Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuina, mikä johtui pääsääntöisesti väliaikaisista henkilörekrytoinneista. Keskusliiton toimiston systemaattista kunnossapitoa jatkettiin uudistamalla ullakkokerroksen ilmettä ja kalusteita. IT-yhteistyötaho kilpailutettiin, ja uuden toimijan kanssa tehty entistä laajempi palvelukokonaisuus aiheutti IT-kulutason kasvun. Suurin yksittäinen muutos kulurakenteessa verrattuna vuoteen 2017 oli Perheet keskiöön! -hankkeeseen sisältyvä saadun STEA-avustuksen siirto hankkeessa mukana oleville kuudelle toimijalle.

Keskusliitossa työskenteli vuoden 2018 aikana eri ajanjaksoina 36 henkilöä: 29 naista ja 7 miestä. Henkilökunnan ikäjakauma on 28–60 vuotta. Henkilötyövuosina laskettuna keskusliitossa työskenteli 29 henkilöä, kun määrä oli edellisvuonna 27.

Työajanseurantaa parannettiin saattamalla seurantajärjestelmä vastaamaan keskusliiton käytäntöjä. Liitossa kiinnitetään myös jatkuvasti huomiota työn ja perheen tasapainoon. Työhön käytettyä aikaa seurataan viikkoperustaisesti, ja ongelmatilanteisiin puututaan tarvittaessa.

Etätyö on entistä vahvempi osa keskusliiton työskentelykulttuuria. Keväällä 2018 etätyöohjeet päivitettiin ja niistä käytiin yhteistä keskustelua. Tällä hetkellä yhdeksän prosenttia työntekijöistä tekee perhesyistä lyhyempää työaikaa. Työntekijöitä kannustetaan jatkossakin lyhentämään työaikaansa, mikäli he kokevat sen tarpeelliseksi. Perheystävälliset käytännöt ovat nykyään myös osa keskusliiton työhön perehdytysprosessia.

Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Loppuvuodesta toteutettiin eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen työtyytyväisyyskysely, jonka vastausprosentti oli 85. Kyselyn tulos asteikolla 1–5 oli 4 eli erinomainen. Vahvuuksina pidettiin sitä, että työllä on merkitystä ja että työympäristö on turvallinen ja vaaraton. Suurin osa henkilöstöstä koki olevansa motivoitunutta ja pystyvänsä jakamaan organisaation arvot. Kehityskohteiksi nousivat työpäivän suunnittelu, keskittyminen ja työn tauottaminen sekä palautteen antaminen ja saaminen. Vuoden viimeisessä kuukausikokouksessa näihin teemoihin paneuduttiin koko henkilökunnan voimin ja pohdittiin  ratkaisuja kehityskohteisiin. Työsuojelutoimikunta järjesti keväällä virkistyspäivän koko henkilökunnalle.

Vuoden aikana keskusliiton toimitiloja uudistettiin Maailman ihanin työpaikka -työyhteisön kehittämishankkeessa esiin nousseiden tarpeiden mukaisesti.

Keskusliitto lanseerasi koko henkilöstöä koskevan Vaikuta rohkeasti -koulutuksen, joka sisältää työyhteisötaitoja ja vaikuttamistyöhön painottuvia kokonaisuuksia. Koulutus jatkuu vielä vuoden 2019 ajan. Myös esimiestyön kehittämistä jatkettiin valmentavan johtamisen periaatteiden mukaisesti.

Yksi Lastensuojelun Keskusliiton strategian 2018–2021 päätavoitteista on se, että päättäjien ymmärrys lasten ja perheiden eriarvoistumisesta ja yhdenvertaisuutta edistävistä käytännöistä kasvaa. Näitä teemoja pidettiin vuonna 2018 systemaattisesti esillä keskusliiton kaikessa vaikuttamistyössä, kuten lausunnoissa, kuulemisissa ja kannanotoissa.

Eriarvoistumisen teemat kiinnittyvät vahvasti keskusliiton koordinoimaan Kaikille eväät elämään -hankkeeseen, maahanmuuttajataustaisten lasten asemaan, vammaisten lasten oikeuksien toteutumiseen sekä lastensuojelussa asiakkaina olevien lasten ja nuorten kysymyksiin. Keskusliitto osallistui yhdessä kumppanien kanssa SuomiAreenaan, jossa nuoret pohtivat ratkaisuja kasvavan eriarvoisuuden torjumiseksi.

Vuonna 2018 käynnistettiin lisäksi yhteistyössä Väestöliiton, Ensi- ja turvakotien liiton ja Meidän Perhe -lehden kanssa kannustavan kasvatuksen kampanjan suunnittelu ja tietojen kerääminen. Kampanja näkyy julkisuudessa vuonna 2019.

Kaikille eväät elämään -ohjelma

Vuosi 2018 oli Kaikille eväät elämään -ohjelman ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Ohjelmaan kuuluu 23 eriarvoisuutta vähentävää hanketta ympäri maan. Koordinaatiohanke järjesti tammikuussa kutsuvierasseminaarin, johon osallistui noin 100 henkilöä. Verkostotapaamisia järjestettiin kolme ja niihin osallistui 177 henkilöä. Verkostotapaamisissa kuultiin hankkeiden omia esityksiä ja ulkopuolisia asiantuntijoita (esim. professorit Juho Saari ja Jani Erola).

Kaikille eväät elämään>>

Ohjelmahankkeet tilasivat yhteistyössä Taloustutkimukselta kyselyaineiston, joka käsitteli mm. ennakkoluuloja ja käsityksiä eri ryhmien auttamisen tarpeesta. Tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran vuoden lopussa.

Ohjelmahankkeet tuottivat blogikirjoituksia Lastensuojelun Keskusliiton blogiin eriarvoistumisesta lasten ja perheiden näkökulmasta. Suosituinta blogikirjoitusta luettiin yli 1 900 kertaa.

Koordinaatiohanke tuotti kuusi lyhyttä videota, joissa kerrotaan hankkeiden toiminnasta, ja yhden videon SuomiAreenassa lasten turvallisuuskokemuksista. Hankkeet olivat näkyvästi esillä myös Lapsen Maailma -lehden artikkeleissa, joissa aiheina olivat ns. paperittomien tilanne, nuorten hoivaajien tilanne ja yksin maahan tulleita alaikäisiä nuoria tukeva Kummiperhetoiminta.

Ohjelman hankkeille tarjottiin viestinnän ja arvioinnin koulutusta. Hankkeet osallistuivat myös Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäiville, Ääni18-foorumiin ja Perhetutkimuksen päiville sekä olivat mukana toteuttamassa SuomiAreenan kansalaistorin ohjelmaa. Yhteistyössä Lasten Päivän Säätiön kanssa ohjelma tarjosi lähes tuhannelle mahdollisuuden viettää päivä Linnanmäen huvipuistossa.

Pakolais- ja maahanmuuttajalapset

Keskusliitto on tehnyt pitkään vaikuttamistyötä ilman huoltajaa turvapaikanhakijana tulleiden lasten oikeuksien toteutumiseksi. Keskusliitto muun muassa kokosi lapsijärjestöjä yhteiseen kannanottoon jatkolupakäytännön muuttamiseksi. Asian tiimoilta tavattiin myös sisäministeri Kai Mykkästä. Maahanmuuttajalasten oikeuksia tuotiin esille puheenvuoroissa Lasten suojelun kesäpäivillä ja Pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä Reykjavikissa.

Toimintavuonna aloitettiin selvitys, jossa tarkastellaan ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten palveluja sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain viitekehyksestä. Selvityksessä tarkastellaan, pystytäänkö lasten tarpeisiin vastaamaan, ja onko lainsäädäntö riittävän selkeää.

Keskusliitto seuraa maahanmuuttajataustaisten lasten elämään liittyviä riskitekijöitä ja tuo esille heidän oikeuksiaan yhteistyössä verkostojensa kanssa. Esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun 25.9. järjestämä pyöreän pöydän keskustelu lasten lähettämisestä vanhempiensa lähtömaahan kasvatussyistä toi esiin tärkeän teeman, joka kaipaa valtiovallan toimia ja yhteistyötä toimijoiden välillä.

 Lastensuojelun Keskusliiton strateginen tavoite on, että lapsen oikeudet tunnetaan ja huomioidaan poliittisessa päätöksenteossa. Tavoite näkyy läpileikkaavana lähtökohtana kaikessa keskusliiton vaikuttamistyössä. Keskusliitto on kannanotoissa, lausunnoissa, työryhmissä, tapaamisissa poliittisten päättäjien kanssa sekä eduskunnan valiokuntakuulemisissa tuonut säännönmukaisesti esille, että lapsen oikeudet on huomioitava kaikissa päätöksissä ja toimissa, jotka vaikuttavat lasten ja lapsiperheiden elämään.

Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyy julkisen vallan velvoite edistää lapsen oikeuksia. Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja kansallinen lapsistrategia ovat tässä keskeisiä välineitä, ja keskusliitto on aktiivisesti edistänyt niiden käyttöönottoa. 

Sopimus painottaa myös erityisiä tarpeita omaavien lapsiryhmien oikeuksien toteutumista. Keskusliitto on tehnyt yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa edistääkseen esimerkiksi niiden lasten oikeuksia, joilla on jokin elämäänsä vaikuttava vamma tai jotka ovat maahanmuuttajataustaisia.

Lapsistrategia

Lastensuojelun Keskusliitto teki Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa marraskuussa 2017 ehdotuksen kansallisesta lapsistrategiasta, jolla varmistettaisiin lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa ja tuettaisiin lapsi- ja perhepolitiikan kehittämistä. Lapsi- ja perhejärjestöt julkaisivat helmikuussa 2018 lapsistrategiasta yhteisen kannanoton. Hallitus päätti kesäkuussa 2018 aloittaa lapsistrategian valmistelun.

Lastensuojelun Keskusliitto järjesti toukokuussa 2018 yhteistyössä MLL:n ja eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa ajankohtaisseminaarin lapsistrategiasta eduskunnan Kansalaisinfossa. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijoita kansallisen lapsistrategian lähtökohdista ja keskusteltiin tavoitteista, joita strategialle tulisi asettaa.

Keskusliiton ja MLL:n edustajat kävivät puhumassa useissa tilaisuuksissa sekä kirjoittivat julkaisuihin perus- ja ihmisoikeusperustaisen lapsistrategian merkityksestä. Keskusliitto on korostanut, että lapsistrategian tulee sisältää sekä pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet että hallituskaudeksi asetettu tavoitteellinen toimeenpanosuunnitelma.

Lapsen oikeudet verkossa

Kysymys lapsen oikeuksista digitaalisessa ympäristössä on ollut mukana keskusliiton vaikuttamistyössä vuodesta 2014, jolloin keskusliitto osallistui YK:n lapsen oikeuksien komitean keskustelupäivään aiheesta. Vuonna 2017 keskusliitto sai yhdessä Pelastakaa Lasten, MLL:n ja Suomen UNICEFin kanssa kaksivuotisen rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä lapsen oikeuksia ja tietosuojaa käsittelevän julkaisun työstämiseen. Verkkojulkaisu Lapsi verkossa – Näkökulmia lasten oikeuksiin ja tietosuojaan digitaalisessa ympäristössä ilmestyi 12.2.2019. Julkaisusta tehtiin myös selkokielinen versio.

Hankkeeseen sisältyi koululaisille suunnattu tietosuojatyöpaja marraskuussa 2018 joka toteutettiin Hiidenkiven koulun, Kuntaliiton, Väestörekisterikeskuksen, ICT-yritysten ja palvelumuotoilijoiden kanssa. 

Keskusliitto on ollut mukana pohtimassa muiden järjestötoimijoiden kanssa, miten Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksia Children’s rights in the digital environment voidaan edistää Suomessa.  

Vammaisten lasten oikeudet

Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt yhteistyötä useiden vammaisjärjestöjen kanssa vammaisten lasten oikeuksien edistämiseksi. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet kannanotot Vammaisten lasten tuki taattava varhaiskasvatuksessa sekä Koulukyytien on toteuduttava ja lasten turvallisuus taattava.  

Keskusliitto järjesti tammikuussa 2018 keskustelutilaisuuden vammaisten lasten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. Tammikuussa 2018 julkaistiin THL:n verkkojulkaisu Lapsella on oikeus osallisuuteen – vammaisuudesta riippumatta, jonka kirjoittamiseen osallistui keskusliiton edustaja. Keskusliitto oli mukana Ensitietoverkostossa ja Vammaisten lasten ja nuorten säätiön (VAMLAS) koordinoimassa Mukana (YTRY)-verkostossa sekä piti puheenvuoroja useissa vammaisten lasten oikeuksia käsittelevissä seminaareissa. 

Keskusliitto osallistui STM:n asiakas- ja potilaslain valmistelun lapset-alatyöryhmään, ulkoministeriön kuulemistilaisuuteen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen määräaikaisraportin valmistelusta ja THL:n vammaispalvelujen käsikirjan lakityöryhmän toimintaan. Liitto antoi useita lausuntoja liittyen vammaisten lasten oikeuksiin (mm. asiakas- ja potilaslakiluonnos, vammaislainsäädännön uudistus ja erityishuoltopiirien asema sote-uudistuksessa).

Keskusliitto edisti vammaisten lasten oikeuksia myös lähialueyhteistyössä mm. järjestämällä STM:n ja Venäjän duuman opetus- ja tiedekomitean erityiskoulutusasioiden asiantuntijaneuvoston kanssa pyöreän pöydän keskustelun vammaisten lasten asemasta Suomessa ja Venäjällä. Keskusliitto osallistui Venäjän ja Suomen lapsiasiavaltuutettujen järjestämään konferenssiin vammaisen lasten oikeuksista Pietarissa.

Perus- ja ihmisoikeusjärjestöjen verkosto

Keskusliitto osallistui Ihmisoikeusliiton koordinoimaan perus- ja ihmisoikeusasioita käsittelevään verkostoon.

Verkosto tapasi toimintavuoden aikana ministeriöiden virkamiehiä (STM, SM sekä OM) selvittääkseen, miten ministeriöissä seurataan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja huomioidaan Suomen YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (UPR) saamat suositukset. Verkosto lähetti List of issues -taustapaperin YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (TSS-sopimus) toimeenpanoa valvovalle komitealle. Siinä nostettiin esiin teemoja, joihin järjestöt toivovat kiinnitettävän huomiota, kun Suomi raportoi sopimuksen toimeenpanosta seuraavan kerran.

Keskusliitto teki yhteistyötä Lapsioikeusjuristit ry:n kanssa mm. Kirjoittamalla sen julkaisuun lapsivaikutusten arvioinnista terveydenhuollossa sekä pitämällä puheenvuoron sen tilaisuudessa. Keskusliiton edustaja osallistui SOS-lapsikylän järjestämän Lapsioikeusfoorumin toimintaan.

LOS-viestintä

Lastensuojelun Keskusliitto jatkoi vuonna 2018 kansallisen lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinointia. Verkostossa oli mukana 22 toimijaa valtiolta, lapsi- ja nuorisojärjestöistä sekä seurakunnista. Verkoston toiminnan tukena aloitti vuoden alussa yhdeksästä opettajasta koostuva asiantuntijaryhmä.

Vuonna 2018 viestintäverkosto lanseerasi kouluille suunnatun toiminnallisen Lapsen oikeuksien teemaviikon, jonka teema oli osallisuus, ja toteutti viikolle verkkosivut www.lapsenoikeuksienviikko.fi. Vuosittain toistuvaksi tarkoitetulla teemaviikolla kouluille tarjotaan valmiita opetusmateriaaleja sekä taustatietoa lapsen oikeuksista. Vuonna 2018 pääasiassa alakoululaisille suunnattuun viikkoon osallistui yli 400 koulua ja se tavoitti noin 50 000–150 000 koululaista.

Verkosto teki lapsen oikeuksia tunnetuksi myös EDUCA-messuilla tammikuussa, Varhaiskasvatusmessuilla lokakuussa ja Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä syyskuussa. 

Verkoston yhteisillä verkkosivuilla www.lapsenoikeudet.fi julkaistiin vuoden aikana 20 blogikirjoitusta, ja verkoston jäsenet kirjoittivat useita mielipidekirjoituksia sekä valtakunnallisiin että paikallismedioihin. Verkoston sosiaalisen median kanavien strategiaa uudistettiin, mikä näkyi entistä aktiivisempana keskusteluna.

Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin valmistelu

Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi kansalaisyhteiskunnan yhteisen, ns. vaihtoehtoisen raportin valmistelua Lapsen oikeuksien komitealle. Raportin viimeistelyä on jouduttu pitkittämään valtion raportin viivästymisen vuoksi. Valtio toimittaa raporttinsa lapsen oikeuksien komitealle mahdollisesti vuoden 2019 aikana, minkä jälkeen vaihtoehtoinen raportti viimeistellään ja toimitetaan komitealle.

Lastensuojelun Keskusliiton edustajat osallistuivat syyskuussa 2018 YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiseen keskustelupäivään, jonka aiheena oli lapset ihmisoikeuksien puolustajina ja edistäjinä.  

Lausuntopyyntöihin vastaaminen on keskeinen ja pitkäjänteinen osa Lastensuojelun keskusliiton vaikuttamistyötä. Lainsäädäntöön ja poliittiseen päätöksentekoon vaikutettiin myös aiempaa enemmän suorilla päättäjätapaamisilla. 

Keskusliiton edustajat tapasivat viittä eduskuntaryhmää: Kristillisdemokraatteja, Vihreitä, Kokoomusta, Vasemmistoliittoa ja Perussuomalaisia. Ministereistä tavattiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta, peruspalveluministeri Annika Saarikkoa sekä sisäministeri Kai Mykkästä sekä kaikkien ministeriryhmien lapsi- ja perhepolitiikasta vastaavia erityisavustajia. Tapaamisissa nostettiin esille varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittämistarpeita, maahanmuuttajalasten tilannetta, kansallisen lapsistrategian tarvetta ja suuntaviivoja sekä vaalitavoitteitamme. Myös sote-uudistukseen otettiin kantaa.

Suoran vaikuttamistyön tuloksena kevään kehysriihessä korotettiin vanhempainrahan vähimmäistasoa.

Pitkäjänteisen vaikuttamistyön tuloksena hallitus teki kevään 2018 kehysriihessä historiallisen päätöksen: se alkoi valmistella lapsistrategian laatimista seuraavalle hallituskaudelle.

Keskusliitto oli mukana palkansaajakeskusjärjestöjen sekä lapsi- ja perhejärjestöjen yhteisessä #parempiperhevapaa-kampanjassa. Kampanjan seurauksena suurin osa eduskuntapuolueista ilmoitti sitoutuneensa perhevapaauudistuksen toteuttamiseen seuraavalla eduskuntakaudella.

Toukokuussa 2018 keskusliitto järjesti pyöreän pöydän tapaamisen lapsibudjetoinnista.

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta  

Jäsenjärjestöjen ja keskusliiton lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamistyön kehittämiseksi vuoden 2018 alussa perustettiin uusi lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokouksissa käsiteltiin lapsivaikutusten arviointia (24.4.), sosiaaliturvan kokonaisuudistusta (19.9.) sekä päihteidenkäytön trendejä ja päihdepolitiikkaa (27.11.).

Keskusliitto osallistui Lape-ohjelman kehittämistyöhön muun muassa ohjausryhmätyöskentelyn kautta sekä olemalla mukana perhekeskustoiminnan ja erityis- ja vaativan tason palvelujen mallintamisessa.

Vaalivaikuttaminen 

Vaikuttamistyön tueksi laadittiin Lastensuojelun Keskusliiton tavoiteohjelma eduskuntavaalikaudelle 2019–2023.

Lisäksi keskusliitto koordinoi lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä vaalivaikuttamista Anna ääni lapselle -kampanjassa. Vuonna 2018 Anna ääni lapselle -kampanjassa suunniteltiin maakuntavaalivaikuttamista ja laadittiin yhdessä 25 mukana olevan järjestön kanssa vaaliohjelma. Vaalien lykkääntymisen myötä maakuntavaalivaikuttaminen jäädytettiin, ja syyskaudella 2018 aloitettiin eduskuntavaalivaikuttamisen suunnittelu. Kevätkaudella tavattiin mukana olevat järjestöt kahdesti ja pidettiin lisäksi yhteyttä sähköisesti. Yhdessä mukana olevien järjestöjen kanssa laadittiin kampanjan eduskuntavaaliohjelma.

Lapsi kunnallisessa päätöksenteossa  

Lastensuojelun Keskusliitto osallistui syksyllä 2018 Kuntamarkkinoille tuoden esille erityisesti lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä, lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumista kunnallisessa päätöksenteossa sekä perhekeskustoimintaa.   

Eurooppalainen lapsi- ja perhepolitiikka   

Eurooppalaiseen lapsi- ja perhepolitiikkaan keskusliitto vaikuttaa ennen kaikkea Eurochild-verkoston kautta. Keskusliitolla on vahva edustus verkoston hallituksessa,  ja se osallistui aktiivisesti myös National Partnership Network (NPN) toimintaan. Liiton toiminnanjohtaja toimi Eurochildin presidentin sijaisena vuonna 2018.

Eurochildin organisoimana keskusliitto on tuottanut tietoa eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyen. Loppuvuodesta 2018 keskusliitto vaikutti ensimmäistä kertaa ohjausjaksoon suoraan tapaamalla Euroopan komission maatiedon kerääjiä.

Politiikkasuositukset

Keskusliiton julkaisuja konseptoitiin vuonna 2018 uudenlaisiksi sarjoiksi yhteistyössä Kaskas Median kanssa. Tässä yhteydessä luotiin uutena vaikuttamisen työkaluna politiikkasuositusten (policy brief) sarja, jonka ensimmäiset osat julkaistaan vuonna 2019.

Perheet Keskiöön!

Vuoden 2018 alussa käynnistyi Perheet keskiöön! -hanke, jota Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi kolmen koordinaattorin (kaksi henkilötyövuotta) voimin. Hankkeessa tuetaan järjestöjen kiinnittymistä perhekeskustoimintaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti verkostoimisen, osaamisen vahvistamisen ja arvioinnin kehittämisen keinoin.  Vuonna 2018 toimittiin tiiviissä yhteistyössä LAPE-toimijoiden kanssa.

Hankkeessa toimii kuusi järjestöagenttia (Uusimaa, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois- Savo ja Lappi), jotka kontaktoivat oman alueensa perhekeskustoimijoita, vahvistavat järjestötoimijoiden verkostoa sekä tuovat esille järjestöjen erityisosaamista.  Maakunnissa toteutettiin erilaisia pilotteja, joiden myötä järjestö-kunta-yhteistyötä vahvistettiin. Lisäksi joidenkin maakuntien agentit olivat tiiviisti mukana vahvistamassa järjestöjen roolia osana perhekeskusrakenteita.

Hankkeen yhteistyöverkosto kokoontui kaksi kertaa. Tapaamisissa suunniteltiin perhekeskuksen tehtäviin kiinnittyviä koulutuskokonaisuuksia vuosille 2019–2020.  Koulutusten teemat ovat: parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen, lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen perhekeskuksissa, haastavat elämäntilanteet ja kriisit lapsiperheiden arjessa, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä kohtaaminen ja tukeminen sekä yhteisöllinen työ perhekeskuksissa ja niiden kohtaamispaikoissa.

Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitettiin kohtaamispaikan toiminnan vertais- ja itsearviointityökalu, jota pilotoidaan alkuvuonna 2019.

Keskusliitto on huomioinut nuorten oman toiveen olla vaikuttamassa itseään koskeviin asioihin. Tavoitetta on toteutettu järjestämällä nuorille mahdollisuuksia kertoa omista kokemuksistaan suoraan tai välillisesti sekä järjestettyjen työpajojen että muun toiminnan kautta.

Loppuvuodesta keskusliittoon rekrytoitiin osallisuuskoordinaattori, jonka tehtävänä on tulevina vuosina tukea ja koordinoida keskusliiton työtä lasten ja nuorten osallisuuden parissa ja puolesta. Osallisuuskoordinaattori myös kerää ja kokoaa osallisuuskäytäntöjä ja osallisuutta koskevaa tietoa.

Toimintavuoden aikana tehtiin Kuuntele mua! -video, joka kuvasi lasten ajatuksia heidän elinympäristössään esiintyvistä uhkista ja mahdollisuuksista. Video esitettiin Agenda 2030 -tilaisuudessa ja sitä jaettiin sosiaalisessa mediassa.

Keskusliitto toteutti järjestöyhteistyönä SuomiAreenassa paneelikeskustelun lasten ja nuorten osallisuudesta päätöksentekoon. Lisäksi se järjesti Ääni 2018 -lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa lapsen oikeuksien viikolla kaksi alaseminaaria, joista toinen keskittyi erityisesti osallisuuteen.

Keskusliitto osallistui myös Eurochildin Childrens Councilin työhön yhdessä suomalaisen nuoren kanssa Brysselissä ja Opatijassa. 

Osallisuuden edistämisen neuvottelukunta

Uusi osallisuuden edistämisen neuvottelukunta aloitti toimintansa vuonna 2018. Neuvottelukunnan toiveesta keskusliitto toteutti kyselyn, jossa lapsilta ja nuorilta kysyttiin heidän kokemuksistaan vaikuttamistyöstä. Neuvottelukuntien yhteisen kokouksen lisäksi järjestettiin kolme omaa kokousta. Neuvottelukuntien kokouksissa on huolehdittu myös siitä, että lasten tai nuorten ääni kuuluu joka kokouksessa.

Osallisuus oli teemana myös lapsen oikeuksien viikossa, jota koordinoi lapsen oikeuksien viestintäverkosto.

Kokemuskirjasto 

Sekä Porvoon kesäpäivien että Turun lastensuojelupäivien yhteydessä järjestettiin lastensuojelun Kokemuskirjasto, jossa osallistujat saivat lainata lastensuojelun kokemusasiantuntijan kertomaan oman tarinansa. Porvoossa ”lainoja” tehtiin kahden päivän aikana yhteensä 71 ja Turussa 120.

Kokemuskirjastoon osallistuneiden nuorten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehdittiin heitä perehdyttämällä ja pitämällä jälkikäteen purkuistunto. Kaikilla nuorilla oli mukana oma työntekijä, joka seurasi, että kaikki menee hyvin. Nuorten kanssa sovittiin myös turvamerkistä.

Nuorten Päivä

Turun lastensuojelupäivien yhteydessä järjestettiin Nuorten Päivä, johon osallistui nuoria, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelusta. Päivässä pohdittiin arjen osallisuutta 45 lapsen ja nuoren sekä 12 aikuisen kesken Nuorten Taide- ja toimintatalo Vimmassa. Yhteensä paikalla oli 618,5 vuotta kokemusta lastensuojelusta!

Ilman huoltajaa tulleiden nuorten osallisuus

Keväällä toteutettiin työpaja ilman huoltajaa maahan tulleiden nuorten kanssa. Työpajassa tehtiin käsikirjoitus dokumenttiin, joka kertoi heidän arkipäivästään ja kotoutumisestaan Porvooseen. Dokumentti Kotona Porvoossa – tuettu asuminen ja vertaiset kotoutumisen tukena julkaistiin Lasten suojelun kesäpäivillä. Dokumenttia on jaettu sosiaalisessa mediassa ja sitä on katsottu paljon myös Youtuben kautta.

Nuorten äänen pitää kuulua -raportissa tarkasteltiin lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, miten he voivat osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kyselyn avulla selvitettiin, millaisina lapset ja nuoret näkevät oman vaikuttamistyönsä edellytykset, miksi ja miten he vaikuttamistyötä tekevät ja millaisia onnistumisen kokemuksia tai haasteita he ovat kokeneet. Tavoitteena oli myös löytää eväitä sille, miten lasten ja nuorten vaikuttamistyötä voitaisiin edistää.

Kyselyyn vastasi 72 henkilöä, jotka olivat 11–17-vuotiaita. Lasten ja nuorten mielestä aikuisten tekemät päätökset vastaavat paremmin heidän tarpeisiinsa, kun lapsia on kuultu päätöksentekoprosessissa. Lapsille ja nuorille on tärkeää, että päätöksentekijät arvostavat heidän työtään. Aikuisten tuki ja ohjaus toiminnassa koettiin merkittäväksi voimavaraksi.

Lastensuojelun tarinat 

Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistettiin Lastensuojelun tarinat -kirjaprojektin kautta yhteistyössä kirjailija Elina Hirvosen kanssa. Ensimmäiseen kirjoitustyöpajaan osallistui kymmenen nuorta, joilla oli omakohtaista kokemusta lastensuojelusta.

Kirjoitustyöpajan tarkoitus oli antaa nuorille eväitä omaan kirjoittamiseen ja tuottaa samalla tekstejä lastensuojelua käsittelevään kirjaan, joka julkaistaan vuonna 2019. Siinä kuullaan nuorten omia tarinoita lastensuojelun asiakkaana olemisesta ilman ulkopuolelta tulleita määritelmiä. Kirjoitustyöpajoja jatketaan tulevana vuonna.

Lapsi mukaan töihin -päivä  

Keskusliitto jatkoi yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa kansallisen Lapsi mukaan töihin -päivän koordinointia ja viestintää. Päivään osallistui 23.11. Yli 1 000 työpaikkaa, ja mukana oli kymmeniätuhansia lapsia. Päivän suosio on kolmessa vuodessa kasvanut huomattavasti ja siitä on tullut vakiintunut teemapäivä.
 

Lastensuojelun Keskusliiton strategisena tavoitteena on kehittää lastensuojelualaa entistä vaikuttavammaksi mm. kokoamalla ja tarjoamalla tietoa tehokkaista työmuodoista sekä kouluttamalla alan ammattilaisia koulutuspäivillä ja seminaareissa.   

Lastensuojelun tietopohja 

Alkuvuodesta käynnistettiin Mitä kuuluu, lastensuojelu? -julkaisusarja, jonka kolmessa ensimmäisessä osassa tarkasteltiin lastensuojelun toimivuutta etenkin ammattilaisten ja asiantuntijoiden arvioihin perustuen.

• Lastensuojelun uudistukset – Liian pieniä tekoja
• Kohtaamisia? – lastensuojelun arki työntekijöiden näkökulmasta

• Miten lastensuojelun vyyhti puretaan?  

Lastensuojelualan tietopohjaa vahvistettiin myös muilla vuoden aikana tuotetuilla julkaisuilla:   

• Turvallisesti sijaishuollossa – Väkivaltatyön keinoja lastensuojelussa  
• Suomennos YK:n Sijaishuollon ohjeista
• Adoption asema lastensuojelussa sekä   

• Lasten haastattelu lastensuojelutyössä -teos kustannusyhteistyönä.   

Lastensuojelu.info-sivustosta toteutettiin vironkielinen versio. 

LAPE-työskentelyssä keskusliitto osallistui kansallisen ja kahden alueellisen ohjausryhmän toimintaan sekä lastensuojelun kehittämiseen, joka koski mm. lastensuojelun kuormittavuuden vähentämiseen liittyväätyötä, kouluterveyskyselyn sijaishuoltoa koskevaa lisämoduulia ja sijaishuollon laatukriteereiden valmistelutyötä. Keskusliiton edustajat pitivät puheenvuoroja LAPE:n alueellisissa ja valtakunnallisissa koulutustilaisuuksissa.

Vuoden aikana käynnistettiin myös Näkökulmia lapsipolitiikkaan -keskustelusarja, jonka ensimmäisessä tilaisuudessa pohdittiin lastensuojelun uudistuksia ja sitä, onko niillä saatu käännettyä painopistettä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen.

Keskusliiton tiedotustoimikunta järjesti keväällä 2018 toimittajille koulutusta lastensuojelusta, johon sisältyi vierailukäynti Espoon lastensuojeluun. Koulutukset poikivat useita juttuja tiedotusvälineisiin lastensuojelusta.

Keskusliiton edustaja nimettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lastensuojelun käsikirjan lakityöryhmän jäseneksi.

Lapsen Maailma -lehti on oleellinen osa keskusliiton viestintää. Se pitää esillä liiton ja sen jäsenjärjestöjen perusviestejä ja hankkeita. Lehti on liiton tärkein kosketuspinta suureen yleisöön. 

Sami Parkkisen lapsimuotokuva (kuva alla) sai Aikakauslehtikilpailu Editissä kunniamaininnan Vuoden 2017 aikakauslehtikuvien henkilökuvasarjassa.

Lehti julkaisi 6-osaisen Kirjanmerkki-podcastin, jonka tekivät mediakasvattaja Maija Puska ja äänisuunnittelija Jaakko Autio. Se on ensimmäinen suomalainen podcast, jossa asiantuntijoina ovat äänessä lapset ja nuoret!

Podcast julkistettiin Kirjamessuilla, joihin lehti osallistui omalla osastollaan näyttävästi: jaettiin 5 000 lehteä, ständillä 9 ohjelmanumeroa, n. 200 kävijää täytti Lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvän kyselyn.

Ei sovi suunpesuun -saippua kirvoitti koskettavia keskusteluja kuritusväkivallasta.