Siirry sisältöön

Ei enää vuoden pätkälupia turvapaikanhakijoina tulleille nuorille

Lapsi- ja perhejärjestöt vaativat, että ilman huoltajaa tulleiden jatkolupakäytäntöä muutetaan niin, että se tukee kotoutumista.

Lyhyet jatkoluvat tai kielteiset päätökset ovat Maahanmuuttoviraston uusi laintulkinta, joka on tehty ilman lakimuutosta ja voidaan ilman sellaista myös korjata. On kohtuutonta ja myös kotoutumista heikentävää, että lähes tuhat nuorta joutuu jatkuvasti pelkäämään oleskeluoikeutensa päättymistä Maahanmuuttoviraston uuden käytännön takia.

Jatkolupien myöntäminen siirrettiin vuoden 2017 alusta poliisilta Maahanmuuttovirastolle, jossa lain soveltamiskäytäntöä on muutettu niiden osalta, jotka ovat saaneet oleskeluluvan yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Aiemman käytännön mukaisesti poliisi myönsi jatkoluvat näihinkin lupiin käytännössä automaattisesti, jollei hakija ollut tehnyt rikoksia.

Maahanmuuttovirasto myöntää nykyisin monille nuorille jatkolupia vain vuodeksi kerrallaan. Usein lupa myönnetään päättymään nuoren 18-vuotissyntymäpäivän tienoille. Täysi-ikäistyville on annettu myös kielteisiä päätöksiä. Epävarmuus tulevasta voi varjostaa nuorten kotoutumista ja elämää vuosikausia. Jatkoluvan epäämisessä voi lopulta olla kyse jopa hengestä.

Nuoret itse haluaisivat kiinnittyä yhteiskuntaan ja kouluttautua. On myös yhteiskunnan etu, että maahanmuuttojärjestelmä tukee kotoutumista. Nyt yhteiskunta viestii, ettei näitä nuoria haluta tänne. Nuorten parissa työskentelevät toimijat kunnissa ja järjestöissä näkevät uuden tulkinnan seuraukset: tyly viesti kuormittaa mielenterveyttä, hidastaa kotoutumista ja asettaa nuoret syrjäytymisvaaraan. Työntekijöiden aika kuluu jatkolupahakemukseen vaadittavien selvitysten tekoon nuorten kotoutumisen tukemisen sijaan.

Maahanmuuttoviraston uusi linjaus on tehty ilman lakimuutosta, ja se voidaan myös korjata ilman lakimuutosta. Järjestöt vaativat jatkolupakäytännön muuttamista niin, että se tukee kotoutumista. Kolmen vuoden jatkolupa mahdollistaisi sen, että sen jälkeen nuori voisi hakea pysyvää oleskelulupaa ja löytää paikkansa yhteiskunnassa.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Lastensuojelun Keskusliitto, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuori kirkko, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Suomen Unicef ja Yhteiset Lapsemme.

Lue koko kannanotto (pdf)>>

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Taina Martiskainen, p. 040 731 3014
Lastensuojelun Keskusliitto

Taina Martiskainen

Erityisasiantuntija


040 731 3014

Työskentelen lapsen oikeuksien ja erityisesti maahanmuuttajalasten oikeuksien toteutumiseksi. Erityisalueeni on turvapaikanhakijalasten asema. Työni koostuu etupäässä vaikuttamistyöstä, mutta toimin myös koulutuksen sekä erilaisten kotimaisten ja eurooppalaisten verkostojen parissa.

Mitä mieltä olet Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuista?

Vastaa kyselyyn Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivujen käytettävyydestä.
Vastausten pohjalta kehittämme verkkoviestintäämme paremmaksi.

Vastaa kyselyyn