Suurin osa suomalaisista ei pidä lapsiin kohdistuvaa ruumiillista kurittamista hyväksyttävänä edes poikkeustapauksissa. Kuitenkin edelleen lähes joka neljäs vanhempi on tukistanut lapsiaan. Naiset käyttävät kuritusväkivaltaa useammin kuin miehet, vaikka suhtautuvat siihen kielteisemmin.
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen myötä lasten verkkopalveluiden käytölle ilman huoltajan suostumusta asetetaan ikäraja. Järjestöt esittävät, että tuo ikäraja asetettaisiin 13 vuoteen. Tietosuoja-asetuksen myötä tulisi ratkaista useita muita avoimia kysymyksiä.
Lapset pitävät lasten asemaa Suomessa enimmäkseen hyvänä, mutta eivät tunne omia oikeuksiaan kovinkaan hyvin. Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn perusteella vain 56 prosenttia 10-17-vuotiaista muistaa kuulleensa lapsen oikeuksien sopimuksesta. Valtiolla on velvoite opettaa kansalaisiaan lapsen oikeuksista.
Ulkoasiainministeriö, Engel-sali, Laivastokatu 22, Helsinki
Verkatehdas, Paasikiventie 2, Hämeenlinna
Hämeenlinnan kaupunki, ITLA, Emma&Elias-ohjelma, Lastensuojelun KeskusliittoEU:n yleisen tietosuoja-asetuksen myötä lasten verkkopalveluiden käytölle ilman huoltajan suostumusta asetetaan ikäraja. Järjestöt esittävät, että tuo ikäraja asetettaisiin 13 vuoteen. Tietosuoja-asetuksen myötä tulisi ratkaista useita muita avoimia kysymyksiä.
Lastensuojelun Keskusliitto näkee ongelmana, että vaikka tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki liittyvät hyvin oleellisesti lasten oikeuksiin, kokonaisvaltaista viitekehystä ja toimintastrategiaa lapsen oikeuksiin liittyen ei ole uudistuksen yhteydessä pohdittu.
Uhreja lähellä olevaa työtä ja ennen kaikkea ihmiskaupan uhrien tunnistamista tehdään paljon kansalaisjärjestöissä. Keskusliitto katsookin aihetta juuri viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyön sekä lasten näkökulmasta lausuessaan ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatiorakenteen jatkosta.
YK:n päämajassa New Yorkissa pohditaan parhaillaan, mihin haasteisiin ja miten maailmanjärjestön tulisi pystyä vastaamaan juuri...
Suuri osa sijoitettuina olevista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, kertoo THL:n julkaisema kouluterveyskysely 2017....
Hallitus on sopinut vuoden 2018 budjettiesityksestä, jonka mukaisesti hallitus toteuttaa muun muassa perhevapaauudistuksen. Uudistusta on...
Järjestö perustettiin 1937 muun muassa hoitamaan Suomen lastensuojelun kansainvälisiä yhteyksiä
Lastensuojelun Keskusliitto perustettiin Säätytalolla 27.11.1937. Uuden keskusjärjestön toivottiin yhdistävän Suomen lastensuojeluväen toisinaan toraisatkin rivit. Toiminta vakiintui Lasten Päivän tuoman rahoituksen myötä.
Juhlavuoden kunniaksi julkaisemme Twitterissä ja Instagramissa katsauksia historiaamme. Voit seurata niitä hashtagilla eli aihetunnisteella #lskl80
Suomalainen hyvinvointivaltio muodostui varsinaisesti 1950–1970-luvuilla. Tällöin rakennettiin pakollinen sosiaalivakuutusjärjestelmä ja myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta laajeni huomattavasti. Yhtenä 1970-luvun tärkeimpänä perhepoliittisena uudistuksena voidaan pitää vuonna 1973 annettua lakia lasten päivähoidosta. — Jatka lukemista »
Lastensuojelun Keskusliitto osallistuu Suomen ensimmäiseen tulosperusteiseen rahoitussopimukseen lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi
Tulosperusteinen rahoitussopimus (Social Impact Bond, SIB) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto, jossa yksityistä pääomaa kanavoidaan hankkeisiin, joilla tavoitellaan myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kansainvälisesti mallia on käytetty mm. nuorisotyöttömyyden ja kodittomuuden vähentämiseksi. Suomeen mallia on tuomassa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävä SIB-rahaston hankehallinnoija FIM yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton ja Epiqus Oy:n kanssa rakentaa parhaillaan kokonaisuutta, johon haetaan toteutuskumppaneita mukaan. Mahdollisille toteutuskumppaneille järjestettiin infotilaisuus 16.2.
Voidaanko riskisijoittamisesta, tuotto-odotuksista ja pääomasta puhua samassa yhteydessä inhimillisyyden, lastensuojelun ja hyvinvoinnin kanssa? Vaikuttavuusinvestoinnin maailmassa voidaan. SIB-malli nähdään mahdollisuutena kuntien ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseen ja toimintakulttuurin muuttamiseen pitkäjänteisemmäksi, kustannustehokkaaksi ja lapsen tarpeista lähteväksi. — Jatka lukemista »
Kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten & nuorten tueksi: miksi, miten? #vaikuttavuus https://t.co/WfIvYENrWQ
Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi Emma ja Elias -avustusohjelmaa
Emma & Elias -ohjelma (2012-2017) kokoaa yhteen eri järjestöjen projekteja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Tällä hetkellä ohjelmassa on mukana 32 projektia tai toimintoa.
Emma & Elias -ohjelman tavoitteena on
Lastensuojelun Keskusliitossa toimii Emma & Elias -ohjelman koordinaatiotiimi, joka tukee järjestöjä niiden tekemässä työssä lapsiperheiden hyväksi.
Emma ja Elias -ohjelman uudistuneiden verkkosivujen keskiössä on Hillokellari eli verkostossa syntyneiden toimintamallien, oppaiden, raporttien ja materiaalien valikoima. Hillokellarin aarteita voivat hyödyntää niin ammattilaiset, järjestöt ja perheet.
Käy tutustumassa uusiin verkkosivuihin.
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema aikakauslehti lapsiperheille ja lasten kanssa työskenteville.
