Lastensuojelun Keskusliiton vuotta 2025 väritti kansalaisjärjestötoiminnan murros. Kansalaisyhteiskunnan toiminnallisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä haastetaan, eikä keskusliitto ole kehityskuluille immuuni.

Keskusliitossa työstettiin talven aikana uusi strategia, jonka kevätkokous hyväksyi. Strategian visiossa näkyvät niin ihmisoikeudet, hyvä lapsuus kuin kansalaisyhteiskuntakin. Sen ytimessä on yhteen kokoava ja voimia yhdistävä työ lapsen oikeuksien edistämiseksi, lastensuojelun sekä muiden lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi sekä lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamistyön tekemiseksi.

Aika on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti haastava. Lapsen oikeudet ja lasten asema eivät nousseet yhteiskunnalliseen keskusteluun suuremmin edes vaalien yhteydessä. Keskusliitto kantoi kuitenkin oman vastuunsa ja teki aktiivista vaalivaikuttamista. Yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa toteutettu Lasten Vaalipaneeli keräsi striimin ääreen huikean katsojajoukon, eikä paneelia turhaan kutsuta ”parhaaksi vaalipaneeliksi”.

Oman leimansa vuodelle 2025 antoivat haasteelliset talouden näkymät. Keväällä selvisi, että Lasten Päivän Säätiön avustustaso tulee laskemaan vuodelle 2026 merkittävästi. Myös julkisiin avustuksiin kohdistui merkittäviä leikkauspaineita. Keskusliitossa käynnistettiin toukokuussa muutosneuvottelut, joissa päädyttiin sekä henkilöstön irtisanomisiin että lomautuksiin.

Muutosneuvottelut vaikuttivat monella tavalla liiton toimintaan, mutta samaan aikaan vuosi oli täynnä uusia avauksia, upeita onnistumisia sekä arkista työtä.

Keskusliiton selvitykset, julkaisut ja kampanjat saivat paljon näkyvyyttä. Roolimme asiantuntijaorganisaationa toimintakentällämme on vahva. Myös keskusliiton työn kansainvälinen ulottuvuus vahvistui muun muassa kansainvälisten opintomatkojen sekä uuden EU-rahoitteisen Meidän LOS -hankkeen myötä.

Lapsen Maailma -lehti uudistettiin vuoden aikana täysin. Määrätietoisen uudistusprosessin tuloksena Lapsen Maailmasta kuoriutui uusi, upea mediakokonaisuus, jonka suurella ylpeydellä saattelimme maailmaan.

Marraskuussa pidetyssä syyskokouksessa tehtiin merkittävä liiton tulevaisuuteen vaikuttava päätös, kun syyskokous päätti myydä liiton omistaman Armfeltintien kiinteistön. Yksi ovi liiton historiassa on tämän päätöksen myötä sulkeutumassa, ja samalla monta uutta avautumassa.

Syyskokous valitsi keskusliitolle uuden puheenjohtajan väistyvän Leena Laitisen tilalle. Valituksi tuli Pentti Lemmetyinen, joka on toiminut pitkään Setlementtiliiton johtajana. Kiitämme lämpimästi Leenaa upeasta työstä keskusliiton johdossa ja toivotamme Pentin tervetulleeksi.

Katso Vuosi lukuina -infograafi Infogramissa

Lapsen oikeuksien sopimukseen ja ihmisoikeussopimusjärjestelmään liittyvä vaikuttamistyö

Olemme systemaattisesti pitäneet esillä YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle 2023 antamia päätelmiä ja suosituksia sekä lausuntotyössämme että suositusten toimeenpanon seurantaa tekevässä LOS-toimikunnassa. Uutena aloittanut toimikunta on saanut jäseniltä kiittävää palautetta ja se jatkaa toimintaansa kaudella 2026–2027.

Keskusliitto osallistui Child Rights Connectin (childrightsconnect.org) kautta yhteisiin vetoomuksiin esimerkiksi Lapsen oikeuksien sopimuksen 4. lisäpöytäkirjan valmistelun ja YK:n rahoituksen puolesta, sillä muun muassa raportointiprosessiin kuuluvia lapsen oikeuksien komitean sessioita on peruttu YK:n likviditeettikriisin vuoksi.

Ulkomaalaisten lasten ja perheiden asemaan kohdistuneet lakimuutokset aiheuttivat lausuntotyötä, etenkin ulkomaalaislain muutokset. Aloittelimme vaikuttamistyötä seuraavaa hallitusohjelmaa ajatellen yhdessä pakolaistoimijoiden verkoston kanssa.

Osallistuimme ihmisoikeustoimijoiden verkostoon, jossa tehtiin toimintavuoden lopulla yhteinen tavoiteohjelma seuraavan hallituksen ohjelmaan. Lapsen oikeuksien parissa tehtävä työ keskusliitossa kytkeytyy verkoston kautta laajempiin tavoitteisiin kansalaisyhteiskunnan aseman, oikeusvaltion ja demokratian sekä kansainvälisen ihmisoikeussopimusten ja sääntöpohjaisen järjestelmän puolustamiseen.

Lasten osallisuus lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportoinnissa

Keskusliitto koordinoi 2025–2026 EU-rahoitteista Meidän LOS -hanketta, jossa vahvistetaan lasten osallistumista sopimuksen toimeenpanon seurantaan ja arviointiin. Vuoden 2025 päätteeksi julkaisimme nuorisoystävällisen version YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle 2023 antamista suosituksista sekä selitysvideon, jossa kuvaillaan raportointiprosessin vaiheet. Julkaisun ja videon tekstin nuorisoystävällisyyttä testattiin kuudessa 13–15-vuotiaille järjestetyssä työpajassa. Pajoissa nuoret pääsivät myös jakamaan ajatuksiaan siitä, miten oikeuksien toteutumista tulisi vahvistaa.

Lisäksi hankkeessa järjestettiin sekä kotimaiselle että kansainväliselle yleisölle suunnattu Sharing & Learning -webinaari, jossa hankekumppanit Skotlannista ja Hollannista jakoivat kokemuksiaan omasta vastaavasta työstään.

Vaalivaikuttaminen

Toteutimme Anna ääni lapselle -kampanjan alue- ja kuntavaaleissa. Kampanjaan osallistui 44 järjestötoimijaa ja saimme mukaan 640 aluevaaliehdokasta ja 1153 kuntavaaliehdokasta. Ääni lapselle -ehdokkaita oli mukana kaikista eduskuntapuolueista.

Ääni lapselle -ehdokkaista valituiksi tuli aluevaaleissa 161 valtuutettua ja 129 varavaltuutettua sekä kuntavaaleissa 437 valtuutettua ja 281 varavaltuutettua. Kokosimme läpimenneistä Ääni lapselle -ehdokkaista sähköpostilistat, joille viestimme lapset huomioivan päätöksenteon asioista kerran kevät- ja syyskaudella.

Järjestimme Lasten vaalipaneelin 14.2. yhteistyössä HS Lasten uutisten kanssa. Mukana oli kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tai heidän sijaisensa sekä noin sata lasta. Paneeli sai hyvää palautetta sekä osallistujilta että katsojilta.

Julkaisimme LSKL:n oman tavoiteohjelman hyvinvointialueiden ja kuntien valtuustokaudelle 2025–2029 ja levitimme siitä tietoa puolueiden tapaamisissa, valtuutettujen webinaareissa ja Ääni lapselle -valtuutetuille lähteneessä onnittelukirjeessä kesäkuussa. Järjestimme keväällä webinaarit lapset huomioivasta päätöksenteosta alue- ja kunnanvaltuutetuille.

Käynnistelimme myös jo vuoden 2027 eduskuntavaalien vaikuttamistyötä.

Lainsäädäntötyöhön ja valtion talousarvioon vaikuttaminen

Keskusliiton lausuntotyö jatkui vuonna 2025 aktiivisena. Vuoden aikana annettiin yhteensä 36 lausuntoa muun muassa lastensuojelun kokonaisuudistukseen, perheiden toimeentuloon sekä ulkomaalaislainsäädäntöön liittyen. Näiden teemojen ohella esimerkiksi järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyvät kysymykset olivat vahvasti esillä erilaisissa poliitikkotapaamisissa.

Yhteistyö kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa koordinoivaan lapsistrategiaryhmään vahvistui vuoden aikana ja dialogi oli aktiivista. Keskusliitto tuki lapsistrategiayksikköä vuoropuhelussa lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa esimerkiksi järjestämällä keskustelutilaisuuksia.

Yhteistyö eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa jatkui. Ryhmän kevätkokouksen aiheena oli LSKL:n julkaisema kustannusselvitys. Lapsen oikeuksien viikon kakkukahvit järjestettiin taas eduskunnassa 19.11. Tilaisuudessa kävi vierailijoita kaikista eduskuntapuolueista ja osallistujia oli edellisvuotta enemmän, mukaan lukien koko puhemiehistö.

Laadimme poliittisen vaikuttamistyön suunnitelman keskusliiton poliittisen vaikuttamisen kokonaisuuden kuvailemiseksi ja suuntaamiseksi.

Lapsen oikeuksien viestintä

Lapsen oikeuksien viestintäverkoston (lapsenoikeudet.fi) tavoitteena on kasvattaa lapsen oikeuksien tunnettuutta, lisätä yhteistyötä valtion ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä sekä toteuttaa lapsen oikeuksien viestintää yhteisesti sovittujen suuntalinjojen mukaisesti. Vuoden 2025 teemana oli lapsen oikeus kuulua. Viestintäverkosto kokoontui yhteensä neljä kertaa, joista kaksi etänä ja kaksi livenä.

Lapsen oikeuksien viikko (lapsenoikeuksienviikko.fi) sai suurta näkyvyyttä niin toimituksellisessa mediassa kuin somessakin sekä kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomen. Lapsen oikeuksien viikolle ilmoittautui yhteensä 2670 tahoa, joista kouluja 811, varhaiskasvatusyksiköitä 1596 ja muita toimijoita 263. Ilmoittautujamäärät laskivat hieman edellisvuodesta. Lapsen oikeuksien viikolla julkaistiin myös lapsen oikeuksien viestintäverkoston yhteinen kannanotto (lapsenoikeudet.fi).

Lapset mukaan töihin -teemapäivä (lapsetmukaantoihin.fi) järjestettiin 21.11. yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun kanssa. Keskusliitto ylläpiti teemapäivän sivustoa ja päivitti viestintämateriaalit. Teemapäivään ilmoittautui ennätykselliset 1220 työpaikkaa ja se sai aiempaa enemmän somehuomiota.

Vuoden aikana uudistettiin koko lapsen oikeuksien verkkosivustokokonaisuus: lapsenoikeudet.fi, lapsenoikeuksienviikko.fi, lapsenoikeudetlapsille.fi ja lapsetmukaantoihin.fi. Kokonaan uudella lasten sivustolla tarjotaan ikäryhmittäin tietoa siitä, mitä lapsen oikeuksiin kuuluu ja mitä ne tarkoittavat lapsen tai nuoren omassa elämässä.

Lapsen oikeuksilla on käytössä neljä kohderyhmälähtöistä viestintäkanavaa: Facebook ja Instagram ovat lähinnä aikuisille suunnattuja kanavia ja TikTok puolestaan nuorten oma kanava. YouTuben sisältö soveltuu niin lapsille kuin aikuisillekin.

Lapsen oikeuksien verkkopalvelu-uudistuksessa valmistui neljän sivuston kokonaisuus.

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta

Neuvottelukunta kokoontui kauden toisena vuotena kaksi kertaa sekä toteutti opintomatkan Skotlantiin. Kokousten teemoina olivat sosiaaliturvan uudistaminen sekä sote-järjestöjen tilanne aiemmin, nyt ja tulevaisuudessa.

Toukokuun alussa järjestettiin neuvottelukunnan opintomatka Skotlantiin. Osallistujat pääsivät tutustumaan julkisen ja kolmannen sektorin toimijoihin. Palautteen mukaan osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä matkan kokonaisuuteen ja matkan jatko -keskusteluun saivat osallistua myös ne, jotka eivät päässeet itse mukaan.

Joulukuussa järjestettiin yhdessä Lastensuojelun neuvottelukunnan kanssa kaksivuotisen kauden päätösseminaarina Kulttuurikasarmilla. Puolen päivän seminaarin teemana oli Kestävä lapsuus 2030-luvulla – mistä löydämme ratkaisuja epävarmojen tulevaisuuskuvien keskellä? Tapahtumaan osallistui noin 80 henkilöä molemmista neuvottelukunnista.

OMEP-toimikunta

Julkaisimme Varhaiskasvatuksen tarkistuslistan kuntavaaleihin. Valmistelimme varhaiskasvatuksen suosituslistaa kuntapäättäjille, se julkaistaan alkukeväästä 2026.

Osallistuimme OMEP:in maailmankokoukseen ja -konferenssiin Bolognassa Italiassa kesällä 2025. Käynnistimme pohdinnan ja keskustelun OMEP-toiminnan jatkosta. Tavoitteena on löytää sille uusi kotipesä Suomesta.

Yhdenvertaisuus ja syrjinnän vaikutukset lapsiin

Yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysteema on ollut vahvasti esillä erityisesti ulkomaalaislais- ja maahanmuuttolainsäädäntöä koskevissa lausunnoissa sekä perheiden toimeentuloa koskevassa työssä. Näkökulma nostettiin vahvasti esiin myös kotihoidontuen rajaamista koskevassa lausunnossa.

Jatkoimme edellisvuonna toteuttamamme vihapuheen vastaisen Älä käännä katsettasi -kampanjan materiaalien hyödyntämistä. Kampanjan julisteita jaettiin Educa-messuilla ja somessa rasisminvastaisella viikolla. Kampanjan materiaali on linkitetty myös kansallisen lapsistrategian tuottamaan Lapsen oikeudet – syrjimätön varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos -koulutukseen.

Lisäksi keskusliitto tuki syksyn 2025 CERV EQUAL -haussa puoltokirjeellä yhtä suomalaista hakukonsortiota.

Lastensuojelun julkisuuskuva

Jatkoimme aktiivista media- ja vaikuttamisviestintäämme lastensuojelun julkisesta kuvasta. Toimme esille lastensuojelun koko kuvaa koskevia aiheita niin somessa kuin mediassa. Annoimme useita haastatteluja eri medioille ja toimittajille lastensuojelusta. Osallistuimme Osallisuuden ajan lastensuojelun julkisuuskuvaa koskevaan dialogi-iltaan ja kirjoitimme aiheesta kolumnin (lapsenmaailma.fi). Toteutimme lastensuojelun infograafin.

Viestintätoimikunta järjesti keväällä Moninaisuus näkyviin −toimittajawebinaarin  ja valmisteli syksyllä Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Lastensuojelun viestinnällinen teko −palkinnon myöntämisen (lapsenmaailma.fi). Pääpalkinnon sai kokemusasiantuntija Siru Hyvönen. Viestintätoimikunta jäi kauden päätteeksi toistaiseksi tauolle.

Teimme yhteistyötä B-Plan Distributionin, Pesäpuun ja Osallisuuden ajan kanssa helmikuussa julkaistun lastensuojeluaiheisen Uhma-elokuvan (Wikipedia.org) julkaisussa. Järjestimme kutsuvieraille elokuvasta ennakkonäytöksen ja paneelikeskustelun sekä kirjoitimme aiheesta blogikirjoituksen.

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Julkaisimme tammikuussa 2025 Miten lasten suojelun kustannukset kertyvät II -selvityksen. Selvityksestä tehtiin käännös englanniksi ja selvitystä esiteltiin eri tilaisuuksissa, esimerkiksi kansainvälisessä Eusarf -konferenssissa, sekä mediassa. Lisäksi selvityksestä tehtiin tiivistelmä, joka lähetettiin erikseen kansanedustajille. Selvityksen tiimoilta tavattiin myös yhtä kansanedustajaa eduskunnassa.

Laadimme lastensuojelun avohuoltoa koskevan selvityksen, joka julkaistiin alkuvuonna 2026 nimellä Mitä kuuluu, lastensuojelun avohuolto? Keräsimme lastensuojelun avohuollossa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä avohuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Saimme 182 vastausta ja alueellinen kattavuus oli melko hyvä. Keräsimme lisäksi nuorten kokemuksia avohuollosta Nuorten turvasataman kanssa ja tavoitimme yhteensä 14 nuorta, joiden ajatukset on raportoitu osana selvitystä. Selvityksen teemoja syvennettiin kolmella fokusryhmähaastattelulla. Tuloksia esiteltiin muun muassa Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä, Sosiaalityön tutkimuksen päivillä ja Soilan oppimisverkostossa.

Kirjoitimme useita blogeja lastensuojelun teemoista esimerkiksi perheiden jälleenyhdistämiseen sekä vauvojen ja taaperoiden hyvinvoinnin varmistamiseen sijaishuollossa (pesapuu.fi) liittyen. Pyrimme vaikuttamaan erityisesti lastensuojelun lainsäädännön muutoksiin.

Järjestimme perhehoitoteemaisen webinaarin ja pyöreän pöydän keskustelun yhdessä THL:n, Pesäpuun ja Perhehoitoliiton kanssa. Webinaariin osallistui noin 200 ja pyöreän pöydän keskusteluun oli kutsuttuna 11 asiantuntijaa sekä järjestäjätahojen edustajaa. Jatkoimme perhehoidon ympärillä yhteistyötä ja toimme teemaa esiin alatyöryhmässä Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä.

Osallistuimme sijaishuoltoa kehittävän FICE:n jäsenkokouksiin kuukausittain ja pidimme puheenvuoro Ukrainan tilanteeseen liittyen. Osallistuimme FICE:n vuosikokoukseen Wienissä.

Osallistuimme adoptiolautakunnan KV-jaoston kokoustyöskentelyyn ja adoptiolautakunnan täysistuntoihin.

Lapset ja Nuoret SIB -ohjelma ja vaikuttavuusinvestoiminen

Lapset ja nuoret SIB -ohjelman piirissä oli vuonna 2025 noin 800 lasta ja nuorta kahdeksassa eri vaikuttavuusperusteisessa hankkeessa, joiden tilaajia olivat Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän kaupungit ja sekä Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueet. Hankkeen investointirahastoa hallinnoi S-pankki. Lastensuojelun Keskusliitto hallinnoi ohjelman interventiokokonaisuutta.

Vuoden 2025 asiakaskyselyn mukaan 95 % vastaajista kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi työntekijän kanssa. Muutokseen johtaviksi tekijöiksi mainittiin muun muassa luottamuksellinen suhde rinnalla kulkevan työntekijän kanssa sekä konkreettinen ja oikea-aikainen tuki arjessa.

Laadimme Lohjan Lapset SIB -hankkeen toimijoiden kanssa nepsy -toimintasuosituksen (pdf) ja järjestimme vaikuttavuusperusteisuutta käsittelevän Viisas investointi -seminaarin. Lisäksi järjestimme vaikuttavuusteemaisia etäaamukahveja ja olimme mukana toteuttamassa Coimpact-verkoston kanssa lastensuojelun vaikuttavuustyöpajoja.

Vuoteen 2025 loppuun mennessä Lapset ja nuoret SIB -ohjelma oli investoinut tuen piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin 11,7 miljoonaa euroa. Vaikuttavuuteen perustuvia tulospalkkioita oli maksettu yhteensä 7,35 miljoonaa euroa.

Lapsen oikeus väkivallattomaan lapsuuteen

Jatkoimme henkisen väkivallan teemoihin liittyvää yhteistyötä järjestämällä Rohkeus toimia -webinaarin yhdessä THL:n, Tampereen yliopiston sekä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Webinaari oli osa vuodesta 2021 jatkunutta pitkäjänteistä yhteistyötä lapsiin kohdistuvan henkisen väkivallan ehkäisemiseksi.

Osallistuimme henkistä väkivaltaa koskeneen artikkelin (onlinelibrary.wiley.com) kirjoittamiseen, joka julkaistiin joulukuussa. Toukokuussa osallistuimme NFBO:n konferenssiin Kööpenhaminassa.

Toteutimme Älä huuda, älä retuuta – suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2025-selvityksen, joka julkaistiin elokuussa. Selvitys sai laajaa medianäkyvyyttä ja herätti merkittävää yhteiskunnallista keskustelua. Tuloksissa korostuivat erityisesti vanhemmuuden kuormittavuus, keinottomuuden kokemukset, kuritusväkivaltaan puuttuminen sekä avun hakemisen haasteet. Julkaisun jälkeen käynnistettiin somessa auttamisen keinoja esittelevä kampanja THL:n Barnahusin, Ensi- ja turvakotien liiton, Folkhälsanin ja ACElife-tutkimushankkeen kanssa.

Osallistuimme Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman ohjausryhmän työskentelyyn. Työ painottui vuonna 2026 käynnistyvän uuden kauden toimenpidesuunnitelman valmisteluun. Lisäksi jatkoimme työskentelyä THL:n Turvalliset kadut -hankkeen projektiryhmässä ja osallistuimme hankkeen järjestämiin seminaareihin/webinaareihin. Toimme teemaa myös Valtakunnallisten lastensuojelupäivien ohjelmaan.

Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa

Lastensuojelun Keskusliitto on yksi kolmesta SOILA-koordinaatiohankkeen toteuttajasta. Päätoteuttaja on THL ja toinen osatoteuttaja Pesäpuu ry.

Vuosi 2025 oli SOILA-koordinaatiohankkeen toinen kokonainen toimintavuosi. Kuusi aluehanketta aloitti toimintansa ja yksi hanke päättyi. Ohjelmakauden kolmas rahoitushaku toteutui huhti-syyskuussa osassa maata. Hankkeet kokoontuivat Kokeilusta muutokseen -valmennuksen sekä Kokoontumisajojen myötä maaliskuussa Jyväskylässä, touko- ja syyskuussa Helsingissä sekä marraskuussa Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Aluehankkeet olivat vahvasti läsnä myös Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä, jossa SOILAlla oli oma ständi.

SOILA tuotti 10 hankkeelle videon Youtubeen (YouTube.com) ja järjesti neljä viestintäpajaa. Se tiedotti käynnissä olleesta rahoitushausta ja kaikkien 20 käynnissä olevien hankkeiden toiminnasta, tuotoksista ja järjestämistä tilaisuuksista sekä ohjelmakauden etenemisestä ja SOILAn omista kaikille avoimista 14 tilaisuudesta. Näistä tiedotettiin esimerkiksi 16 verkostokirjeessä ja LSKL:n somekanavissa sekä yhteistyökumppaneiden kanavissa

Vahvistetaan lasten ja nuorten aivoterveyttä Kansallisen aivoterveysohjelman mukaisesti

Osallistuimme Kansallisen aivoterveysohjelman toteutukseen tavoitteena tukea erityisesti vanhempia ja perheitä lasten mobiililaitteiden käytössä. Työstimme materiaalia, muun muassa vanhemmille jaettavat suosituskortit. Toteutimme myös muutamia vanhemmille suunnattuja keskustelutilaisuuksia yhdessä ohjelman kanssa. Kansallisen aivoterveysohjelman toiminta päättyi toukokuussa 2025.

Lisäksi osallistuimme OPH:n ja THL:n koordinoimaan lapsille ja nuorille suunnattujen vapaa-aikaa koskevien digilaitesuositusten valmisteluun.

Perhekeskusverkostot ja perhekeskustoimijoiden yhteistyö

STEA:n rahoittama Perheet keskiöön -toiminta jatkui. Toiminnan tavoitteena on varmistaa, että järjestöjen osaaminen on perhekeskusten käytössä ympäri Suomen. Edistimme sitä muun muassa koordinoimalla valtakunnallista järjestöjen perhekeskusverkostoa sekä Perheet keskiöön -foorumia. Lisäksi kokosimme Kaikkien perheiden paikka -kehittäjäverkoston kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen tueksi.

Julkaisimme päivitetyn tilannekuvan siitä, missä hyvinvointialueilla mennään perhekeskuskehittämisen ja järjestöyhteistyön suhteen sekä työstimme Järjestöt perheiden tukena -työkalun järjestöjen tunnettuuden vahvistamiseksi. Lisäksi päivitimme Lapsi tarvitsee tukea perheenjäsenen sairastaessa -sivun suomeksi ja ruotsiksi.

Toteutimme Yhdessä perheiden tukena -kampanjan. Osana kampanjaa julkaisimme muun muassa MustRead kunta- ja aluevaalien erikoiskirjeen sekä toteutimme #PerhekeskusOnRatkaisu -somekampanjan, joka koostui 17 perheen tarinasta. Tarinoissa perheet toivat esille, mikä merkitys järjestöjen tuella on heille ollut. Kampanjasta ja sen sisällöistä viestittiin päättäjille.

Järjestimme Valtakunnallisen perhekeskuskonferenssin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kirkkohallituksen kanssa. Konferenssissa oli 547 osallistujaa, lisäksi tilaisuuden tallenne katsottiin 130 kertaa. Lisäksi järjestimme vuoden aikana 12 pienempää tilaisuutta, koulutusta tai työpajaa. Osallistuimme myös monin tavoin perhekeskustoiminnan kansalliseen ja alueelliseen kehittämistyöhön muun muassa THL:n ja järjestöyhteistyökumppaneiden koordinoimien verkostojen kautta.

Mikä on perhekeskus -infokuva toteutettiin osana Yhdessä perheiden tukena -kampanjaa.

Osallisuus lastensuojelun kehittämisessä

Lastensuojelun Keskusliitto oli vuonna 2025 mukana Baltian ja Pohjoismaiden yhteistyöhankkeessa. Osallistuimme helmikuussa Riikassa järjestettyyn yhteistyötapaamiseen, jossa jaoimme kokemuksia ja hyviä käytäntöjä osallisuuden edistämiseksi lastensuojelussa. Baltian maiden kanssa toteutettava yhteinen Chips Child Participation Initiative for Child Protection Systems -projekti sai rahoituksen vuosille 2026–2027.

Konseptoimme uudelleen perinteisen Nuorten päivämme. Tavoitteena oli saada lasten ja nuorten ääni entistä laajemmin ja monipuolisemmin osaksi lastensuojelupäiviä. Lasten ja nuorten viestit kerättiin yhteistyössä Voima vaikuttaa verkoston/Pesäpuun, Osallisuuden ajan, Pelastakaa Lasten, Nuorten turvasataman ja Perhehoitoliiton kanssa, joiden tapahtumiin keskusliiton työntekijä osallistui. Lisäksi Pelastakaa Lapset toimitti materiaalia pienten lasten tapahtumasta lastensuojelupäiville.

Lastensuojelupäivillä testattiin Kokemusklubilla toteutettavia haastatteluja, joissa pääsivät ääneen kokemustoimijat ja osallisuutta edistäviä hankkeita. Kokeilu onnistui hyvin. Yhteistyössä Kasper ry:n kanssa Kokemusklubilla oli esillä kokemusvanhempien laatima taidenäyttely.

Kesäkuussa järjestimme lastensuojelun kokemustoimijoiden KOLA-verkoston kanssa hyvinvointialueiden päättäjille ja johdolle suunnatun webinaarin kokemusasiantuntijuudesta.

Maahanmuuttajalasten oikeudet

Kävimme keskusteluja ilman huoltajaa tulleiden edustajien, sosiaalityöntekijöiden sekä lakimiehen kanssa perheenyhdistämisestä. Järjestimme yhteistyössä EHJÄ ry:n kanssa kaksi tapaamista pakolaistaustaisten nuorten kanssa.

Kirjoitimme teemaan liittyvän tieteellisen artikkelin Nuorisotutkimuslehden teemanumeroon Turvan rajat: pakolaisnuoruus; nro 3/2025 (journal.fi).

Politiikkasuositus näiden lasten asemasta ja siihen liittyvän vaikuttamistyön painopiste siirtyi vuoden 2026 puolelle, jolloin nähdään EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanon aiheuttamat muutokset lasten asemaan. Hallituksen esitysluonnos asiasta annettiin vasta vuoden vaihteessa.

Lastensuojelupäiville suunniteltiin osio, jossa keskusteltiin niistä ryhmistä, joilla on suurempi riski jäädä ilman oikea-aikaista ja oikeanlaista apua, ja jotka ovat yliedustettuina lastensuojelun sijaishuollossa. Maahanmuuttajaperheet ovat yksi niistä.

Pidimme koulutuksia lastensuojelusta maahanmuuttajaverkostoille yhteistyössä Helsingin työväenopiston maahanmuuttajakoulutuksen yksikön kanssa.

Lastensuojelun neuvottelukunta

Neuvottelukunta kokoontui kauden toisena vuotena kolme kertaa ja neljäs neuvottelukunnan tilaisuus järjestettiin yhdessä Lapsi- ja perhepoliittisen neuvottelukunnan kanssa kaksivuotisen kauden päätösseminaarina.

Neuvottelukunnan 2025 vuoden kokouksissa teemoina olivat lastensuojelulainsäädännön uudistus ja työskentely sen parissa, eri-ikäiset lapset lastensuojelussa sekä lastensuojelun avohuolto. Neuvottelukunnan keskusteluista ja keskeisistä näkökulmista koostettiin tiivistelmät LSKL:n lausuntosivustolle ja niitä hyödynnettiin vaikuttamistyössämme.

Neuvottelukunnan toiminnasta kerättiin palautetta. Hyödyllisimmiksi arvioitiin tapaamiset, joissa käsiteltiin vaativahoitoisia lapsia ja suljettuja laitoksia sekä lastensuojelulainsäädännön uudistusta.

Toimikausi päätettiin joulukuussa järjestetyllä puolen päivän seminaarilla Kestävä lapsuus 2030-luvulla – mistä löydämme ratkaisuja epävarmojen tulevaisuuskuvien keskellä. Seminaari pidettiin Kulttuurikasarmilla, ja tapahtumaan osallistui noin 80 henkeä molemmista neuvottelukunnista.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Vuonna 2025 Valtakunnallisten lastensuojelupäivät® järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa teemalla Sydämellä ja sisulla.

Päiville kokoontui 850 lasten ja nuorten parissa työskentelevää tai alalle opiskelevaa ammattilaista sekä näytteilleasettajia. Päiviä kiiteltiin erityisesti ajatuksia herättävistä puheenvuoroista sekä lämpimästä ja kohtaavasta hengestään.

Nuorten neuvottelukunta

Lastensuojelun Keskusliiton nuorten neuvottelukunnan ensimmäinen kaksivuotiskausi tuli päätökseensä vuonna 2025.

Neuvottelukunta kokoontui yhteensä viisi kertaa vuoden 2025 aikana. Nuorten osallistuminen oli vaihtelevaa, mutta ryhmä pysyi kasassa ja työskentely vastasi nuorten toiveita. Nuoret toivoivat erityisesti mahdollisuutta tavata päättäjiä ja päästä keskustelemaan mahdollisuudesta vaikuttaa yhteiskunnassa.

Vuoden 2025 teema oli “Mahdollisuus vaikuttaa Suomessa ja Unionissa” ja se tarkentui “Unelmaksi paremmasta yhteiskunnasta.” Keskustelimme siitä, millainen on nuorten mielestä yhteiskunta, jossa olisivat nuorten asiat paremmin ja minkälaisia tekoja se vaatisi aikuisilta. Asiasta nuorten kanssa keskusteli muun muassa vasemmistoliiton kansanedustaja Timo Furuholm.

Nuoret toivoivat mahdollisuutta tutustua Euroopan parlamentin toimintaan ja pääsivätkin tekemään matkan Brysseliin Li Anderssonin kutsuvieraana. Vuoden työskentelyn yhteenvetona syntyi nuorten ajatuksia pursuava posterikokoelma, joka oli esillä neuvottelukuntien päätöstilaisuudessa 3.12.2025. Nuorten neuvottelukunnan jäsenet saivat kutsun osallistua myös ITLAn ja Pohjoismaisen nuorisoneuvoston tilaisuuksiin.

Nuorten ajatukset ilmastosta ja luonnosta

Toteutimme yhteistyössä Kansallinen lapsistrategian, Suomen UNICEF:in ja ympäristöministeriön kanssa lasten ilmasto- ja luontoaiheisen keskustelutilaisuuden, jossa lapset pääsivät esittämään ilmasto- ja ympäristöministeriltä ja asiantuntijoilta kysymyksiä. Tilaisuus esitettiin suorana Yle Areenassa. Tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten näkökulmaa ja ääntä ilmastokeskusteluun.

Lapsen Maailman toisen uudenmallisen printtilehden teemana oli Mahdollisuuksien tulevaisuus.

Henkilöstön työhyvinvointi

Lukuja:

• Henkilötyövuosia: 29,2
• Sairauspoissaolot: 2,75 %
• Henkilöstön vaihtuvuus: 20 %

Työhyvinvointi

Työhyvinvointi rakennetaan arjen sujuvuudesta sekä hyvästä johtamisesta, yhteisöllisyyden vahvistamisesta ja työolosuhteiden kehittämisestä. Työyhteisön kehittämissuunnitelman mukaisesti keskityimme tekoälyosaamisen ja projektijohtamisen osaamisen vahvistamiseen.  Ylläpidimme ja kehitimme myös perheystävällisen työpaikkamme käytäntöjä.

Työhyvinvointiamme haastoivat keväällä käydyt muutosneuvottelut. Työhyvinvointikyselyt ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely toivat esiin organisaatiomme vahvuudet ja kehityskohteet.

Työsuojelu ja yhteistoiminta

Huolehdimme työsuojelu- ja työturvallisuusvelvoitteista sekä ylläpidimme yhteisöllisiä toimintatapoja. Työnantajan ja henkilöstön edustajat kävivät säännöllistä vuoropuhelua. Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa ja yhteistoimintatiimi kolme kertaa vuoden aikana. Pidimme yhden yhteisen kokouksen työsuojelun ja yhteistoimintatiimin kesken.

Laadukas ja tavoittava viestintä

Jatkoimme suunnitelmallisen viestintätyömme kehittämistä ja laadimme strategiatyön yhteydessä uuden viestintästrategian vuosille 2026–2029. Kilpailutimme mediaseurantapalvelumme ja otimme uuden palvelun käyttöön.

Toteutimme neljä kampanjaa: Anna ääni lapselle -kampanjan kunta- ja aluevaaleissa, Lapsen oikeuksien viikon kampanjan (lapsenoikeuksienviikko.fi), Lapset mukaan töihin -teemapäivän kampanjan (lapsetmukaantoihin.fi) sekä Yhdessä perheiden tukena -kampanjan. Näiden lisäksi toteutimme uudistuneen Lapsen Maailma -lehden lanseerauskampanjan sekä Lapsen oikeuksien sivustojen julkaisut.

Lastensuojelun Keskusliitto nousi esiin mediassa erityisesti kuritusväkivaltaselvitykseen, Lapsen oikeuksien viikkoon ja Lapset mukaan töihin -päivään liittyvissä uutisissa. Myös lastensuojeluun ja lapsen oikeuksiin liittyvien tapausten ja ilmiöiden uutisointien yhteydessä pyydetyt asiantuntijakommentit näkyivät mediaseurannassa. Yhteensä mediaseurannan mukaan Lastensuojelun Keskusliitto mainittiin vuoden 2025 aikana 349 kertaa toimitetussa verkkomediassa. Medianäkyvyys kasvoi edellisestä vuodesta 7,4 %.

Sosiaalinen media

Vuonna 2025 kaikki hallinnoimamme sometilit kasvoivat seuraajamäärältään. Keskusliiton ja Lapsen Maailman sometilien seuraajamäärien kasvu oli edellisvuotta suurempaa ja tavoittavuus kasvoi tilikohtaisesti noin 1,2–12-kertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Keskusliiton Facebookissa tavoittavuus oli pelkästään syksyn 2025 aikana suurempi kuin koko vuonna 2024, ja Lapsen Maailman uudistukset toivat suurimmat kasvuprosentit tavoittavuuteen. Somekanaviemme yhteenlaskettu näyttökertojen määrä oli noin 7 miljoonaa, mutta todellinen somenäkyvyytemme moninkertainen: Lapsen oikeuksien viikon kampanja, Lapset mukaan töihin -päivä sekä Anna ääni lapselle -kampanja näkyivät somessa laajasti monien eri toimijoiden toimesta.

Poistuimme X:stä, jota emme nähneet enää relevanttina somekanavana ihmisoikeuksien puolustamiseen. Kehitimme sometyötämme analytiikan pohjalta ja uusiin sometrendeihin vastaten sekä tiivistimme kanaviemme välistä yhteistyötä.

Verkkoviestintä

Vuoden aikana uudistettiin koko lapsen oikeuksien verkkosivustokokonaisuus. Uudistuksessa tavoiteltiin teknisten ominaisuuksien päivittämisen ohella parempaa kohderyhmien huomioimista, selkeämpää rakennetta ja helppolukuisempaa sisältöä, jotta verkkoviestinnästämme saataisiin käyttäjäystävällisempää.

Päivitimme myös Lapsen Maailman verkkosivuston. Panostimme visualisuuteen ja uuden ilmeen mukaiseen ulkoasuun ja teimme teknisiä muutoksia palvelemaan uutta mediaa ja sen käyttäjiä entistä paremmin.

Kirjasto ja tietopalvelu

Keskusliiton kirjasto ja tietopalvelu palveli henkilökuntaa ja ulkoisia asiakkaita lastensuojeluun ja lasten, nuorten ja perheiden asemaan ja hyvinvointiin liittyvissä tiedontarpeissa. Valmistelimme kirjastojärjestelmän vaihtoa.

Keskusliiton tietotiimi selvitti, miten keskusliitto voisi vaikuttavammin tuoda esiin tietoa sekä analysoida ja visualisoida sitä. Toteutimme lasten suojelun kustannusselvitykseen uudenlaisia havainnollistavia tiedon visualisointeja sekä infograafiaukeamia uudistuneeseen Lapsen Maailmaan. Postia Kentältä -uutiskirjeitä julkaistiin 39 kertaa ja Kirjaston ja tietopalvelun uutisia -uutiskirjeitä kuusi kertaa.

Lapsen Maailma

Uudistimme Lapsen Maailma -mediamme (lapsenmaailma.fi) monikanavaiseksi kokonaisuudeksi vuonna 2025 yhteistyössä Berry Creativen kanssa. Median sisällön painopiste siirtyi hieman yhteiskunnallisempaan suuntaan ja sen koko sisältö tuotiin verkossa maksutta luettavaksi. Neljästi vuodessa ilmestyy lisäksi laadukas, painettu lehti, jonka tilaustuotot käytetään journalistisen, lapsen oikeuksia edistävän sisällön tuottamiseen. Jokaisen numeron kansikuvassa esiintyy lapsi, jonka tarina avataan lehden sivuilla.

Uudistukset tuottivat hyviä tuloksia. Verkkosivujen kävijämäärä kasvoi 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Somen seuraajien ja sitoutuneiden käyttäjien määrä moninkertaistui ja printin lukijamäärän lasku saatiin pysäytettyä. Myös uudistetun uutiskirjeen tilaajamäärät kasvoivat.

Katso Lapsen Maailman infograafi Infogramissa

Hallinto ja talous

Kevätkokous hyväksyi keskusliitolle uuden strategian, jonka visiossa näkyvät niin ihmisoikeudet, hyvä lapsuus kuin kansalaisyhteiskuntakin. Strategian ytimessä on yhteen kokoava ja voimia yhdistävä työ lapsen oikeuksien edistämiseksi, lastensuojelun sekä muiden lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi sekä lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamistyön tekemiseksi.

Vuoden aikana jatkoimme keskustelua Armfeltintie 1:n kiinteistön tulevaisuudesta. Syyskokous teki valmistelun jälkeen päätöksen kiinteistön myynnistä ja valtuutti hallituksen hoitamaan käytännön toimia.

Keväällä toteutimme tilitoimiston vaihdon, mikä paransi taloushallinnon sujuvuutta ja käytäntöjä. Tapahtumahallintoon otettiin käyttöön uusi järjestelmä. Syksyllä taloushallinnon prosessit arvioitiin vielä erikseen, jotta saatiin ymmärrys siitä, mitkä prosessit kaipaavat erityisiä kehittämistoimia. Myös yhteistyö uuden tilintarkastusyhteisön kanssa käynnistyi.

Keväällä selvisi, että Lasten Päivän Säätiön avustustaso tulee vuodelle 2026 laskemaan merkittävästi. Tästä syystä toukokuussa käynnistettiin muutosneuvottelut, joiden lopputuloksena tehtiin irtisanomisia, tehtävänkuvien muutoksia sekä päätettiin vuonna 2026 toteutettavista lomautuksista.

Keskusliiton kevätkokous pidettiin 22.5. ja syyskokous 24.11. Kevätkokoukseen osallistui 39 jäsenyhteisöä, syyskokoukseen 51. Kevätkokouksessa kuultiin ulkoministeri Elina Valtosen ajankohtaispuheenvuoro, syyskokouksen aloituspuheenvuoroon piti väistyvä puheenjohtaja Leena Laitinen. Kevätkokouksessa valittu vaalivaliokunta valmisteli puheenjohtajan ja hallituksen valintaa syyskokoukselle. Syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Lemmetyinen. Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Uudet hallituksen jäsenet perehdytettiin tehtäväänsä tammikuussa.

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset ja jäsenyhteisötyö

Vuonna 2025 järjestettiin kevätkokouksen yhteydessä järjestyksessään toinen jäsenyhteisöille suunnattu jäsenpäivä, jonka erityisenä teemana oli yhteistyön tarjoamat onnistumisen mahdollisuudet. Vuoden kuluessa järjestettiin myös muita jäsentilaisuuksia muun muassa keskusliiton uuteen strategiaan ja järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyen. Ajankohtaisista asioista jäseniä tiedotettiin vuoden kuluessa viidellä jäsenkirjeellä.

Kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot

Jatkoimme jäsenyyttä seuraavissa yhteisöissä:

• SOSTE – Suomen sosiaali ja terveys ry
• Hyvinvointiala Hali ry
• Aikakausmedia ry
• Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry
• Suomen YK-liitto
• EUROCHILD AISBL – Promoting the welfare and rights of children and young people
• FICE – Fédération Internationale des Communautés Educatives (International Federation of Educative Communities)
• IFCO – International Foster Care Organisation
• OMEP – Organisation Mondiale pour l’Education Préscolaire (World Organisation for Early Childhood Education)
• Child Rights Connect – A Global Child Rights Network

Vuoden aikana käynnistettin pohdinta ja keskustelu OMEP-toiminnan jatkosta. Tavoitteena on löytää sille uusi kotipesä Suomesta.

Ulla Siimes toimi SOSTEn valtuuston jäsenenä sekä Eurochildin hallituksen jäsenenä.

Pentti Lemmetyinen valittiin Suomen YK-liiton hallitukseen jatkokaudelle Lastensuojelun Keskusliiton mandaatilla.