Kokemus tiedoksi -hanke kokoaa yhteen lastensuojelujärjestöjen kokemusasiantuntijatoiminnassa tuotetun kokemustiedon. Hankkeessa tunnistetaan kokemusten pohjalta lastensuojelun kriittisiä pisteitä ja tarkastellaan niitä asiakasnuorten ja -vanhempien elämänkulun näkökulmasta. Hanke tuottaa tietoa lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan ominaispiirteistä, kehittämiskohteista ja merkityksestä.
Hanke toimii Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoituksella vuosina 2022–2023.
Kyselyn tavoitteena on muodostaa laaja kokonaiskuva suomalaisesta lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnasta, sen laajuudesta, eri muodoista ja toteuttamisen tavoista. Tietoa käytetään lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan ja sen rakenteiden kehittämiseksi. Vastauksia kyselyyn toivotaan esimerkiksi järjestöiltä, joilla on kokemusasiantuntijatoimintaa, ja kaikilta niiltä, keitä asia koskettaa.
Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on kokemusta lastensuojelupalveluiden asiakkuudesta. Kokemusasiantuntija haluaa jakaa omia kokemuksiaan palveluiden käytöstä niiden kehittämiseksi tai antaa vertaistukea. Kokemusasiantuntija toimii yleensä erilaisissa organisaatioissa osana toimivaa, ohjattua ryhmää. Ryhmien toiminta vaihtelee tukihenkilö- tai mentoritoiminnasta kunnallisissa rakenteissa toimiviin kehittäjäryhmiin.
Lastensuojelun tietopohja on vahvasti rekisteri- ja tilastopainotteinen, mutta määrällisellä tiedolla ei voida vastata kaikkiin lastensuojelupalveluihin ja sen kehittämiskohteisiin liittyviin kysymyksiin. Kokemusasiantuntijuus ja kokemusasiantuntijat ovatkin nousseet viime vuosina voimakkaasti osaksi lastensuojelupalveluiden ja lastensuojelun ammattilaisten osaamisen kehittämistä.
Järjestökentällä toimii useita toimijoita, jotka vaikuttavalla tavalla lisäävät lastensuojelun kokeneiden nuorten osallisuutta ja tarjoavat arvokasta kokemustietoa lastensuojelun ammattilaisille ja päättäjille.
Osallistujalle kokemusasiantuntijatoiminnan arvo rakentuu vertaisuudelle ja osallisuuden kokemuksille. Toiminta voi olla merkittävä tekijä lastensuojelun asiakasnuorten ja -vanhempien elämässä. Ammattilaisille ja palveluihin kokemustieto tarjoaa tärkeää tietoa perinteisen asiantuntijatiedon ja työssä syntyvien havaintojen rinnalle.
Kokemusasiantuntijoiden rooli sosiaali- ja terveyssektorilla on edelleen epäselvä, vaikka sen hyödyt tunnistetaan. Toiminnan sisällöissä, määrittelyissä ja käytänteissä on vaihtelua ja jo termi ”kokemusasiantuntijuus” saattaa herättää kysymyksiä.
Hankkeessa syvennetään lastensuojelupalveluiden ja lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen liittyvää ymmärrystä yhdessä kokemusasiantuntijoiden, järjestöjen, lastensuojelun sekä opetusalan ammattilaisten kanssa. Hankkeessa tarkastellaan myös lastensuojelun kokemusasiantuntijatoimintaan liittyviä käytännöllisiä ja rakenteellisia kysymyksiä muuttuvalla sosiaali- ja terveyspalveluiden ja järjestötoiminnan kentällä.
Elämänkululla tarkoitetaan yksilön omaa kokemuksellista kertomusta hänen elämänsä vaiheista, johon vaikuttavat muun muassa ikä, merkitykselliset tapahtumat sekä rakenteelliset ja sosiaaliset tekijät. Yksilön elämänkulkua ja sen tapahtumia ei voida ymmärtää tarkastelemalla vain tämänhetkistä elämäntilannetta. Elämänkulullinen tarkastelu paljastaa eri elämänpolkujen, esimerkiksi lastensuojelun palvelupolun ja koulutuspolun, keskinäisiä suhteita sekä niissä tapahtuvien siirtymien ja käännekohtien keskinäisiä vaikutuksia.
Hanke jakautuu kolmeen osaan. Osat käsittelevät lastensuojelun kokemusasiantuntijuutta eri näkökulmista ja tuottavat tietoa eri menetelmin.
Kiinnostuitko kokemusasiantuntijuudesta lastensuojelussa? Eri yhdistykset ja järjestöt tarjoavat toimintaa kokemusasiantuntijuuden parissa niin nuorille kuin vanhemmillekin.