Lapsen oikeudet lasten silmin
Kyselyraportti lapsen oikeuksien tunnettuudesta ja lasten ja nuorten näkemyksistä lasten tilanteesta Suomessa 2021
Lastensuojelun Keskusliitto kysyi 10–17-vuotiailta lapsilta ja nuorilta heidän käsityksiään lapsen oikeuksista ja lasten tilanteesta Suomessa sekä kokemuksiaan osallisuudesta. Kyselyyn vastasi alkuvuonna 2021 yhteensä 16 636 lasta ja nuorta.
Vuonna 2017 vastaavaan kyselyyn vastasi 4 588 vastaajaa.
Lapset ja nuoret tuntevat tänä päivänä aiempaa paremmin omia oikeuksiaan ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.
Parhaiten he tunnistavat oikeutensa elää turvassa väkivallalta ja hyväksikäytöltä sekä oikeutensa lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
Suurin osa lapsista pitää lasten tilannetta Suomessa hyvänä, suhtautuu omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa valoisasti ja kertoo saavansa osakseen pääsääntöisesti hyvää kohtelua. Tässä kokemuksessa on kuitenkin suurta vaihtelua. Osa lapsista kokee asiat hyvin toisella tavalla.
Lapset haluavat, että heitä kuullaan erityisesti heidän omissa arjen ympäristöissään, kuten koulussa, kotona ja harrastuksissa. Suurin osa lapsista ajattelee, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos he ottaisivat lasten mielipiteitä enemmän huomioon.
Lapsen oikeuksien sopimus
Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Sen keskeisimmät periaatteet ovat:
- lapsen etu (artikla 3, lapsenoikeudet.fi)
- syrjinnän kielto (artikla 2, lapsenoikeudet.fi)
- lapsen oikeus tulla kuulluksi (artikla 12,lapsenoikeudet.fi) sekä
- lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artikla 6, lapsenoikeudet.fi)
Sopimus on hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Suomi on liittynyt mukaan vuonna 1991. Se tarkoittaa, että Suomen valtiolla on velvollisuus toteuttaa sopimuksessa luetellut lapsen oikeudet sekä tiedottaa sopimuksesta kansalaisille. Lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Voit tutustua Lapsen oikeuksien sopimukseen kokonaisuudessaan lapsenoikeudet.fi -sivustolla.
Lapset tuntevat oikeutensa aiempaa paremmin
Kyselyn perusteella 10-17-vuotiaat tuntevat lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sen sisällön yhä paremmin.
Vuonna 2017
56 % oli kuullut lapsen oikeuksien sopimuksesta.
42 % muisti, että koulussa on käsitelty lapsen oikeuksia.
21 % tiesi, milloin lapsen oikeuksien päivää vietetään.
Vuonna 2021
71 % on kuullut lapsen oikeuksien sopimuksesta.
63 % muistaa, että koulussa on käsitelty lapsen oikeuksia.
24 % tietää, milloin lapsen oikeuksien päivää vietetään.
Myös aikuisten keskuudessa lapsen oikeuksien tunnettuus on viime vuosina kasvanut (LSKL 2020). Erityisen paljon se on aikuisillakin lisääntynyt nuorimpien ikäryhmien keskuudessa.
Tytöt muistavat kuulleensa lapsen oikeuksien sopimuksesta hieman useammin kuin muut vastaajat.
Mieluiten lapset haluavat saada tietoa lapsen oikeuksista koulun kautta (74 % vastaajista). Seuraavaksi mieluiten tietoa hankitaan netistä (41 %) ja vanhemmilta (32 %).
Ilmastonmuutos huolettaa lapsia ja nuoria
Lapsilta ja nuorilta kysyttiin näkemyksiä heidän toimintaympäristöään koskevista muutosilmiöistä.
Kysytyt muutosilmiöt olivat kansainvälistyminen, digitalisaatio, kaupungistuminen, talouden korostuminen päätöksenteossa, ilmaston/ympäristön muutokset, epätasa-arvoisuuden lisääntyminen, väestön ikääntyminen ja monikulttuurisuus.
Näistä lapset ja nuoret näkivät eniten mahdollisuutena monikulttuurisuuden, digitalisaation ja kansainvälistymisen ja uhkina ilmaston/ympäristön muutokset sekä epätasa-arvoisuuden lisääntymisen.
Kysyttyjen muutosilmiöiden ulkopuolelta vastaajat arvioivat lasten asemaan vaikuttavan muun muassa ulkonäköpaineiden, kiusaamisen, rasismin, maahanmuuton, harrastusmahdollisuuksien puutteen sekä sosiaalisen median asettamat paineet.
Eri sukupuolten kokemus siitä, mitkä oman elinympäristön trendeistä ovat mahdollisuuksia ja mitkä uhkia, poikkeaa toisistaan jonkin verran.
Pojat näkevät epätasa-arvon muita harvemmin uhkana ja digitalisaation muita useammin mahdollisuudeksi. Tytöt kokevat useammin mahdollisuudeksi kansainvälistymisen sekä monikulttuurisuuden ja ilmaston/ympäristön muutokset vahvemmin uhkana.
Mahdollisuudet TOP 3:
59 % Monikulttuurisuus
56 % Digitalisaatio
41 % Kansainvälistyminen
Uhat TOP 3:
67 % Ilmaston/ympäristön muutokset
53 % Epätasa-arvoisuuden lisääntyminen
38 % Talouden korostuminen päätöksenteossa
Lapset ja nuoret haluavat tulla kuulluksi
62 % lapsista ja nuorista ajattelee, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos he ottaisivat lasten mielipiteitä enemmän huomioon. 53 % lapsista sanoo, että myös alle kouluikäisten lasten mielipiteitä tulee kuulla.
Melkein puolet vastaajista (49 %) näkee, että lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa. Vuonna 2017 tätä mieltä oli vielä useampi (57 %).
Koulu nousee erityisesti esille paikkana, jossa lapset toivovat heitä kuunneltavan. Vain 40 % vastaajista kokee, että lapset voivat vaikuttaa riittävästi asioihin koulussa. Kouluruoka, välitunnit, läksyjen määrä ja istumajärjestys vaikuttavat kaikki lasten elämään, ja he haluavat tulla kuulluksi niiden suunnittelussa.
Kotiasioista esille nousivat erityisesti vanhempien eroamiseen ja asumisjärjestelyihin liittyvät kysymykset, harrastaminen sekä vapaa-ajan menot ja peli- sekä ruutuajan käyttö.
Kommentteja lapsilta:
Suurin osa vastaajista pitää lasten tilannetta Suomessa hyvänä
2017
71 % piti lasten tilannetta hyvänä
6 % huonona
23 % ei osannut vastata
2021
68 % pitää lasten tilannetta hyvänä
4 % huonona
28 % ei osaa vastata
Poikien maailma näyttää
valoisammalta
Vastaajien välillä oli jonkin verran sukupuolikohtaisia eroja. Pojat pitävät lasten tilannetta hieman parempana kuin tytöt ja huomattavasti parempana kuin ne, jotka ilmoittavat sukupuolekseen muu tai eivät halua kertoa sukupuoltaan.
Pojat myös kokevat epätasa-arvon vähemmän uhkana, vastaavat harvemmin, että lasten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä koskevissa asioissa ja pitävät vaikutusmahdollisuuksia koulussa useammin riittävinä kuin muut.
Myös kieliryhmien välillä oli havaittavissa pieniä eroja. Ruotsinkieliset lapset näkevät lasten tilanteen Suomessa hieman suomenkielisiä parempana (suomenkieliset 67 %, ruotsinkieliset 74 %).
Iso osa nuorista haluaisi äänestää 16-vuotiaana
13-17-vuotiailta vastaajilta kysyttiin kaksi ylimääräistä kysymystä, joilla kartoitettiin sitä, millä tavoin he haluaisivat yhteiskunnassa vaikuttaa. Kysymykset koskivat äänestämisen ikärajaa sekä nuorisovaltuustojen toimintaa.
Vastausten perusteella nuorten näkemykset äänestämisen ikärajasta vaihtelevat paljon. Noin kolmasosa vastaa, ettei osaa sanoa, tulisiko kuntavaalien ikärajaa laskea 16 vuoteen. Melkein 40 % on sitä mieltä, että tulisi.
Nuorisovaltuustojen toiminta vaikuttaisi kyselyn perusteella olevan osalle vastaajista melko tuntematonta. 45 % nuorista vastaa kuitenkin, että nuorisovaltuustoilla tulisi olla enemmän vaikutusvaltaa.
Kohdellaanko sinua hyvin?
Lapsen oikeuksien viestinnän teemana vuonna 2021 on oikeus hyvään kohteluun.
Kyselyssä kysyttiin lapsilta heidän kokemuksestaan siitä, kohtelevatko muut ihmiset heitä yleensä hyvin (kyllä/ei/ei osaa sanoa).
Tyttöjen ja poikien kokemus hyvästä kohtelusta oli lähes täsmälleen sama. Suurin ero näkyi suhteessa niihin vastaajiin, jotka ilmoittivat sukupuolekseen muu tai eivät halunneet kertoa sukupuoltaan.
Muilla kuin tytöksi tai pojaksi sukupuolensa ilmoittavilla oli merkittävästi useammin kokemuksia siitä, että muut ihmiset eivät ole kohdelleet heitä hyvin.
Tytöt
78 % Kyllä
5 % Ei
17 % Ei osaa sanoa
Pojat
78 % Kyllä
5 % Ei
17 % Ei osaa sanoa
Muut
52 % Kyllä
15 % Ei
33 % Ei osaa sanoa
Tietoa lasten kyselystä ja vastaajista
Verkkokysely lähetettiin kaikkiin suomen- ja ruotsinkielisiin ala- ja yläkouluihin. Vuonna 2017 siihen vastasi yhteensä 4 588 vastaajaa, vuonna 2021 vastaajien määrä oli yli kolminkertaistunut 16 636 vastaajaan. Erityisesti nuorempien vastaajien määrä oli kasvanut, mikä vaikutti todennäköisesti jossain määrin siihen, että En osaa sanoa -vastausten määrä oli kasvanut.
Vastaajien sukupuolijakauma oli suunnilleen sama molempina vuosina, joskin niiden, jotka ilmoittivat sukupuolekseen muu tai eivät halunneet kertoa sukupuoltaan, määrä oli kasvanut. Vastaajia oli ympäri Suomen ja kaupungeissa heistä asui hieman suurempi osa kuin maalla.
2017
4 588 vastaajaa (10-17 v.) 30.3.–20.4.2017 välisenä aikana.
- 10–12v: 22 %
- 13–14v: 28 %
- 15–17v: 49 %
2021
16 636 vastaajaa (10-17 v.) 18.1.–7.2.2021 välisenä aikana.
- 10–12v: 36 %
- 13–14v: 32 %
- 15–17v: 32 %
Kiitämme yhteistyöstä kyselyä eteenpäin jakaneita kouluja ja opettajia sekä Opetushallitusta avusta kyselyn toteutuksessa.
Erityisesti kiitämme kyselyyn vastanneita
16 636 lasta ja nuorta!
”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus.”
J.P. Grant, Unicefin entinen pääsihteeri
Tutustu tarkemmin myös lapsen oikeuksien teemasivuumme sekä Lapsenoikeudet.fi -sivustoon.
Kirjoittajat
Juuli Hurskainen
Johtaja, viestintä ja vaikuttaminen
050 353 3480