Lapset ja nuoret Sib -ohjelma:
Vaikuttavuus maksaa itsensä takaisin
Saataisiinko lapsiperheiden palveluiden kustannukset hallintaan vaikuttavalla toiminnalla ja tuloksia ostamalla?
Lastensuojelun kustannukset olivat vuonna 2023 yhteensä 1,5 miljardia euroa.
Ennakoiva tuki voi maksaa jopa 40–60 % vähemmän kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.
Voisimmeko antaa tukea jo aiemmin? Entä jos lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa keskityttäisiin enemmän vaikuttavuuteen? Ja palvelutkin ostettaisiin tuloksiin perustuen?
Oikopolut:
Miten ennaltaehkäisevän tuen puute näkyy? | Ennakoivaan tukeen sijoittaminen kannattaa | Kustannukset kasvavat – tarvitsemme muutosta | Miksi odotamme ongelmia, kun voisimme ennakoida? | Ennakointiin perustuva asiakasohjaus tuo hyötyjä | Mitä tavoittelemme palveluilla lapsille, nuorille ja perheille? | On järkevää, että palvelut ovat vaikuttavia – eli oikeasti auttavat | Ennakointi ja vaikuttavuusperusteisuus on ratkaisu?
Miten ennaltaehkäisevän tuen puute näkyy?
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on jo pitkään nostettu tarvetta tukea lapsia, nuoria ja perheitä ennakoivasti. Sillä vähennettäisiin korjaavista palveluista aiheutuvia suuria kustannuksia ja ehkäistäisiin syrjäytymistä.
Tilastojen ja kustannusten (THL, pdf) valossa tilanne on kuitenkin ajautunut päinvastaiseen suuntaan. Lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat 1,5 miljardia euroa vuonna 2023. Tästä sijaishuollon eli viimesijaisen tuen osuus oli 74 %. Mitä voisimme tehdä toisin?
Viime vuosina lastensuojelun avohuollon kustannukset ovat kasvaneet 42 %. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen kasvu on puolestaan ollut 103 % vuodesta 2017 lähtien. Nämä ovat varhaisempia toimia kuin sijaishuolto. Siitä huolimatta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on pysytellyt kutakuinkin samana, lapsiväestön määrän laskiessakin. 17 100 lasta ja nuorta sijoitettiin kodin ulkopuolelle vuonna 2024. Tästä 66 % oli huostaanotettuna (11 300 hlö).
Kustannuksista suurin osa kohdentuu siis korjaaviin palveluihin.
Ennakointi kuitenkin maksaisi lopulta itsensä takaisin.
Eikö jotain voisi tehdä toisin?
Ennakoivaan tukeen sijoittaminen maksaa itsensä takaisin monin verroin
Jos tukea annetaan tarpeen mukaan hyvin intensiivisestikin varhaisemmassa vaiheessa, voivat kulut olla 40-60 % edullisemmat – tai jopa enemmän. Tästä tiedosta huolimatta suuntaa ei ole pystytty kääntämään. Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen mukaan varhainen tuki tulee kustannusten hillitsemisen kannalta korjaavia palveluita edullisemmaksi, vaikka perheitä tuettaisiin erittäin paljon tai jopa ”liikaa”.
Yhden lapsen tai nuoren laitossijoitus maksaa vuodessa 146 000 euroa eli saman verran kuin:
- 3 000 tuntia kotipalvelua tai
- 400 perheneuvolakäyntiä tai
- seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä
Samalla summalla voitaisiin siis tukea useampia lapsia, nuoria ja perheitä.
Toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue:
”Ennaltaehkäisevästä työstä on puhuttu pitkään, mutta emme ole onnistuneet tekemisen tasolla siirtämään painopistettä ainakaan siten, että se olisi merkittävästi vähentänyt korjaavan työn tarvetta. Käytännössä ennaltaehkäisevää työtä ja korjaavaa työtä pitäisi resursoida ja tehdä yhtä aikaa riittävän ajan, mikä rajallisten resurssien maailmassa on vaikeaa. Korjaavaakaan työtä ei voi jättää tekemättä, koska kyse on usein jo vaikeassa tilanteessa olevista lapsista, nuorista ja perheistä, joita on pakko auttaa.
Hyvinvointialueella tämä näkyy esimerkiksi lastensuojelun tai sijaishuollon budjettiylityksinä, esimerkiksi huostaanottoja on välttämätöntä tehdä, jos sen kriteerit täyttyvät. Vaikeutena on keksiä riittävän isoja ja vaikuttavia ehkäisevän työn sisältöjä, joilla tuloksia saataisiin nopeasti. Tämä ei aina lapsiperhemaailmassa ole kovin suoraviivaista, kun perheen tilanteeseen vaikuttavat samanaikaisesti monet muuttujat, joihin kaikkiin emme aina voi vaikuttaa palveluiden keinoin.”
Voisimmeko kuitenkin tehdä jotain toisin?
Jotta kustannukset eivät karkaisi käsistä, tarvitsemme palveluihin vaikuttavuutta ja vaikuttavuusperusteista toimintaa – mitä se tarkoittaa?
Vaikuttavuus:
- Yhteiskunnassa tavoiteltu laaja muutos ja yhteiskunnallinen hyöty pitkällä aikajänteellä.
- Vaikuttavuus syntyy tyypillisesti useiden eri toimijoiden ja tekemisen tuloksena.
- Vaikuttavuusajattelu perustuu logiikkaketjuun – panos, tuotos, vaikutus ja vaikuttavuus.
Vaikuttavuusperusteisuus:
- Ohjaa prosesseja ja toimintaa vaikuttavuuden suuntaan läpileikkaavasti. Lopullinen tavoite on toiminnan hyöty eli vaikuttavuus.
- Tavoitteena on varmistaa, että käytettävissä olevat resurssit tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn.
Tämän osion tärpit:
Lastensuojelun kustannukset ovat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa
Yhden lapsen laitossijoitus maksaa noin 400 € / vrk eli noin 146 000 euroa vuodessa
Samalla summalla voisi tukea useaa lasta varhaisemmassa vaiheessa – säästö olisi taloudellinen ja inhimillinen
Lähde: THL, Lastensuojelu 2024 -tilastoraportti ja Lapset ja nuoret SIB -ohjelma
↓
Kustannukset kasvavat – tarvitsemme muutosta.
Meillä on ratkaisu!
Miljoonia menetetään, kun ennakointi unohtuu. Säästötoimet eivät ole vastaus kustannuskehityksen kääntämiseen.
Mikäli vain säästämme, kustannukset kohdentuvat pääasiassa korjaaviin palveluihin. Se tulee lopulta kalliiksi.
Avainasemassa on resurssien kohdentaminen ennakoivaan tukeen sekä vaikuttavuusperusteisuuteen siirtyminen.
Miksi odotamme ongelmia, kun voisimme ennakoida?
Palvelujärjestelmässä tulisikin tehdä täyskäännös. Apua pitäisi antaa, kun sitä pyydetään ja kuulla enemmän asiakkaan tarvetta. Toinen suuri tarve on tuen tarpeen ennakointi ja tiedon hyödyntäminen riskitekijöistä. Tutkimusten mukaan lapsuuden elinoloilla ja vanhempien taustalla on vaikutusta elämän kulkuun.
Mitä enemmän lapselle kertyy riskitekijöitä tai haitallisia kokemuksia, sitä suurempi todennäköisyys on jäädä yhteiskunnassa marginaaliin aikuisena. Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi vanhemman mielenterveyden ongelma, yksihuoltajaperhe, vanhemman pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus tai vanhemman kouluttamattomuus. (Lue lisää esim: Kestilä ym., 2012, julkari.fi). Jos tiedämme riskitekijöitä ja niiden yhteyden haasteisiin, voisimmeko antaa tukea jo niiden perusteella.
Ajattelutavan muutoksessa olennaista on tunnistaa asiakkaiden riskit syrjäytymiseen ja ne ketjut, joissa riskit toteutuvat sekä uskaltaa panostaa niiden ehkäisyyn jo silloin, kun riskit eivät vielä ole realisoituneet. Tällä hetkellä tukijärjestelmä vastaa jo olemassa oleviin ongelmiin ja avun saannin kriteerit täyttyvät usein vasta, kun asiakkaat jo voivat ”riittävän” huonosti (Kyösti & Airaksinen 12, 2021, journal.fi).
Kustannusten kasvaessa olemme tilanteessa, jossa raha ohjautuu yhä enemmän korjaaviin palveluihin. Palvelujärjestelmämme ongelma onkin, että pidempikestoista tai intensiivistä tukea saa vasta, kun ongelmat ovat jo vaikeutuneet. Kun tuki on korjaavaa, pienimuotoinen apu ei enää riitä – silloin se on myös kalliimpaa.
Usein lapset, nuoret ja perheet ovat kuitenkin toivoneet tukea jo pidemmän aikaa. Tukea on ehkä saatu, mutta ei välttämättä tarpeen mukaan eikä oikea-aikaisesti, vaan pirstaleisesti. Lisäksi tukijärjestelmämme on hyvin siilomainen eli yhtä palvelua saa yhdestä paikasta ja toiseen ongelmaan toisesta. Silloin kukaan ei katso lapsen, nuoren ja perheen kokonaisuutta – ja se tulee kalliiksi.
Miksi odotamme, että yhdestä ongelmasta kasvaa ongelmien vyyhti?
Miksi emme hyödynnä tutkimuksia riskitekijöistä ja ennakoi?
Mitä eroa on vaikutuksilla ja vaikuttavuudella?
Termit menevät usein sekaisin. Ehkä helpointa on ajatella, että vaikutukset ovat muutosta ihmisessä ja vaikuttavuus muutosta elämässä, jolla on myös yhteiskunnallista merkitystä.
Vaikutukset:
Palveluilla on vaikutuksia, jotka näkyvät asiakkaiden arjessa muutoksina hyvinvoinnin eri osa-alueilla, kuten arjenhallinnassa tai jaksamisessa.
Esimerkki: Nuori kokee, että hänen jaksamisensa arjessa on parantunut.
Vaikuttavuus:
Vaikuttavuudella tarkoitetaan laajempaa yhteiskunnallista hyötyä tai tulosta kuten työllisyyttä, ihmisten toimintakyvyn vahvistumista ja kustannusten hillintää.
Esimerkki: Mielenterveyden haasteissa kamppaillut nuori saa toisen asteen tutkinnon, vaikka opinnot ovat venyneet haasteiden vuoksi.
Vanhempi, Lapset ja nuoret SIB asiakaskysely 2025:
”Toivoisin, että tukea voisi saada ajoissa ja oikea-aikaisesti. Nyt tukea saa nihkeästi, pitkän vääntämisen jälkeen, se ajoittuu kohtaan jossa haasteet ovat jo massiivisia eikä keinot enää riitä. Sitten lapsi/nuori/perhe leimataan liian vaikeaksi ja aletaan etsiä syytä vanhemmista ja heidän toiminnastaan.”
Tämän osion tärpit:
Palvelujärjestelmämme odottaa ongelmia, apua saa usein vasta haasteiden ilmaannuttua.
Tiedämme kuitenkin, että mitä useampi riskitekijä lapsella on, sitä todennäköisemmin kasvaa riskit haasteisiin ja syrjäytymiseen aikuisena
Tarvitsemme ajattelutavan muutosta. Tukea voisi ennakoida ja antaa myös riskitekijöiden perusteella.
Säästöpotentiaali
on valtava.
Lähde: Lapset ja nuoret SIB -ohjelma
↓
Ennakointiin perustuva asiakasohjaus tuo sekä inhimillisiä että taloudellisia hyötyjä
Ennakointi on tärkeää inhimillisesti, mutta myös kustannusten hillitsemisen vuoksi. Yhden nuoren syrjäytyminen voi maksaa jopa miljoona euroa. Riskitekijöiden huomioimisessa ja varhaisessa tukemisessa onkin valtava säästöpotentiaali. (Hilli ym. 2017, julkari.fi)
Riskitekijöiden ymmärtäminen ja datan hyödyntäminen olisi oiva keino palvelujärjestelmän käännöksen tekemiseen. Entä jos ohjaisimmekin asiakkaita palveluiden piiriin pääasiassa datalla ja ennakoiden sen sijaan, että odotamme vaikeuksien ilmaantumista?
Ensimmäinen askel on tunnistaa sosiaalinen ongelma tai yhteiskunnallinen haaste, johon halutaan vaikuttaa. Apua ei kannata tarjota ns. mututuntumalla, vaan asiakkaita on syytä ohjata tuen piiriin datan perusteella. Esimerkiksi suomalainen rekisteritieto on laajaa ja käyttökelpoista riskien havaitsemiseen. (Kyösti & Airaksinen 12, 2021, journal.fi)
Vaikuttavuusperusteisessa Lapset ja nuoret SIB -ohjelmassa on pilotoitu riskitekijöillä ohjaamista. Asiakasohjaus riskitekijöillä on vaatinut harjoittelua, ajattelutavan muutos vie aikaa. Ohjelmassa epäiltiin, että asiakkaat kritisoisivat riskitekijöiden perusteella ohjaamista, koska siihen ei ole totuttu. Riskeistä puhuminen ei ollut kuitenkaan ongelma asiakkaille. Oikea-aikaisesti apua saaneet ovat olleet kiitollisia saamastaan tuesta.
Vanhempi, Lapset ja nuoret SIB asiakaskysely 2025:
”[Muutokseen on vaikuttanut eniten] se että rinnalla on kulkenut perhekumppani joka on todella ymmärtänyt tilanteen, tarttunut ja ymmärtänyt mitä perheenä olemme olleet vailla vaikka emme itse olisi sitä edes osanneet sanoa tai osanneet edes tarvita ja se että apua on annettu heti. – – Kaikkineen koko sib-hanke on ainakin meidän perheelle ollut iso pelastus tässä kohtaa koska luulen että tilanteemme olisi ilman SIBin apua aika huonossa kunnossa.”
Syrjäytymisen suurimmat riskit ovat haavoittavat perheolosuhteet ja lastensuojelun tarve
Lastensuojelun raskaimpia toimenpiteitä ja syrjäytymistä voi ennustaa esimerkiksi:
- Vanhempien kouluttamattomuus
- Vanhempien mielenterveysongelmat
- Yksinhuoltajuus
- Perheen pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus
Mitä useampi riskitekijä lapselle kertyy elämänsä aikana sitä suuremmaksi syrjäytymisen riski kehittyy esimerkiksi NEET (Not in Employment, Education or Training) -statukseen.
Mitä tavoittelemme palveluilla lapsille, nuorille ja perheille?
Vaikuttaa siltä, että ennakoinnin lisäksi myös yhteinen visiomme on hukassa.
Vaikuttavuusperusteisuus voisi olla ratkaisu yhteisten tavoitteiden löytymiseen ja kustannusten hillitsemiseen.
Kun pitkän aikavälin vaikuttavuustavoite asetetaan, sitä kohti aletaan toimia.
Yhteisen suunnan löydyttyä voidaan asettaa yhteiset vaikuttavuusmittarit ja arvioida säästöpotentiaalia.
toimialajohtaja Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue:
”Muutos on tarpeen ensisijaisesti inhimillisestä näkökulmasta: tilanteiden eskaloituessa liian pitkälle ei erilaisilla korjaavilla toimilla aina saada riittävää muutosta lapsen, nuoren tai perheen tilanteeseen. Asiat monimutkaistuvat ja pitkittyvät eikä sellainen ole suotavaa lapsen ja nuoren kannalta.
Pitkittyneet vaikeudet ja riittämättömät vaikutukset ovat yhteiskunnalle myös kalliita. On kestämätöntä, että sijaishuollon kustannukset vaan kasvavat vaikkemme aina edes saavuta niitä tavoitteita, joita toimenpiteillä yritämme aikaansaada. Todella olennaista olisi onnistua kohdentamaan resurssit ja panokset siten, että saamme aikaan hyvinvoinnin lisääntymistä tai edes pahoinvoinnin vähenemistä.”
On sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää, että palvelut ovat vaikuttavia – eli oikeasti auttavat
Ennakoinnin lisäksi tarvitsemme vaikuttavia palveluita. Yksi ratkaisu olisi painottaa palveluissa yhä enemmän vaikuttavuusperusteisuutta. Vaikuttavuusperusteisuudessa tavoitteena on aina jokin pidempikestoinen muutos tai tulos. Vaikuttavuustavoitteita voivat olla esimerkiksi työllistyminen, tutkinto tai päättötodistuksen keskiarvo. Kun tavoite on selkeä, on tiedolla johtaminen osa työtä ja kaikilla on ymmärrys mihin pyritään. Silloin toimintaa ei määrää palvelu, vaan tavoite. Vaikuttavuusperusteisuutta voi toteuttaa niin julkisesti tuotetuissa palveluissa kuin palvelujen hankinnoissa – sekä ennakoivissa että korjaavissa tuissa.
Vaikuttavuusperusteisuus edellyttää kuitenkin ajattelutavan muutosta. Se edellyttää, että palveluita toteutettaessa niin kunnan ja hyvinvointialueen omana työnä kuin ostaessa palveluja ulkopuolelta, mitataan työn vaikutuksia ja vaikuttavuutta yhteisesti sovituilla mittareilla ja toimitaan pitkäjänteisesti.
THL:n hyvinvointialueita koskevan arviointiraportin (julkari.fi, pdf) mukaan perhepalveluiden sisällöllistä kehittämistä, vaikuttavuuden vahvistamista ja yhdenvertaista saatavuutta on syytä vahvistaa.
Kun vaikuttavuusperusteisuus tulee osaksi palvelujärjestelmää, resursseja kohdennetaan tarkoituksenmukaisemmin.
Voisiko vaikuttavuusperusteisuus olla ratkaisu laajemminkin kustannusten hillitsemiseen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen?
ohjelmajohtaja Hannu Rusama, Vantaan kaupunki:
”Vaikuttavuusperusteisuus on ainoa kestävä tapa toiminnan kehittämiselle ja taloudellisten panosten kohdentamiselle kaikissa hyvinvointia rakentavissa palveluissa. Vaikuttavuusperusteisuus ei ole ainoastaan eettisesti vaan myös taloudellisesti kestävin tapa rakentaa yhteiskunnan palveluita.”
Entä jos tulevaisuus olisikin vaikutusten ja vaikuttavuuden ostamista?
Vaikuttavuusperusteisuutta voidaan soveltaa myös ostopalveluihin. Hankinnoissa tämä tarkoittaa muutosten ja vaikuttavuuden ostamista, ei suoritteiden. Vaikuttavuusperusteisessa hankinnassa tilaaja (esim. kunta tai hyvinvointialue) maksaa tulospalkkioita yhteisesti sovituista, toteutuneista vaikuttavuustavoitteista. Tilaaja ei siis maksa esimerkiksi toteutuneista tunneista esimerkiksi perhetyötä tai valmennusta ostettaessa, ainoastaan tuloksista.
Entä jos tulevaisuus olisikin vaikutusten ja vaikuttavuuden ostamista? Näin on jo tehtykin, mutta toimintatapa ei ole vielä levinnyt laajalle.
Lapset ja nuoret SIB -ohjelmassa on kokeiltu vaikuttavuuden hankintaa. Tilaajat eli hyvinvointialueet ja kunnat ovat määritelleet vaikuttavuustavoitteita, joista maksetaan tulospalkkioita (rahastolle). Sen sijaan, että palveluntuottajilta olisi ostettu erilaisia suoritteita, esimerkiksi tuntimääräistä perhetyötä tai lastenhoitoa, onkin ostettu tuloksia. Suoritekustannusten sijaan (10 miljoonaa euroa) tilaajat ovat maksaneet vaikuttavuuteen perustuvia tulospalkkioita syksyyn 2025 mennessä yhteensä noin 6 miljoonaa euroa.
Vaikuttavuuden seuraaminen perustuu yhteiskunnallisen mallinnuksen perusteella laskettuihin säästöihin. Kun maksetaan vaikuttavuudesta, täytyy ymmärtää ja uskoa, että kustannus olisi muuten suurempi. Siksi mittareiden määrittäminen ja laskelmat yhteiskunnallisesta hyödystä ja säästöpotentiaalista ovat erityisen merkittäviä. Mittareilla voidaan tarkastella lyhyemmän aikavälin hyvinvointivaikutuksia tai pidemmän aikavälin yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jotka ovat tutkitusti yhteydessä syrjäytymiseen tai sen ehkäisyyn.
Esimerkkejä yhteiskunnallisen hyödyn vaikuttavuuden mittareista:
- Erityispalveluiden käyttökustannukset (esimerkiksi lastensuojelun sijaishuolto)
- Luvattomien koulupoissaolojen määrä
- Todistusten keskiarvo
- NEET (Not in Employment, Education or Training)
- Koulutus
- Työllistyminen
Miten vaikuttavuusperusteinen hankinta sitten muuttaa palvelua – vai muuttaako?
Vaikuttavuuden määrittelevät mittarit sovitaan ennakkoon tilaajan ja tuottajan kanssa, mutta ei sitä, miten vaikuttavuuteen päästään.
Kun maksetaan vain vaikuttavuudesta, palvelua tulee todennäköisesti räätälöidä matkan varrella. Se antaa palveluntuottajalle vapauden tarjota asiakkaalle juuri hänelle sopivaa ja tarkoituksenmukaista palvelua. Palveluntuottajan on järkevää mitata hyvinvointivaikutuksia, kohdata asiakkaan tarpeet ja palvelumuotoilla palvelukokonaisuutta jatkuvasti. Vaikuttavuuteen pyritään hyvinvointivaikutusten kautta. Tuloksia hyödynnetään asiakastyössä osana tiedolla johtamista.
Kaikkea ei voi mitata, mutta sen ollessa mahdollista mittaaminen kannattaa.
Vaikuttavuuden hankinta antaa vapauden tarjota tukea, jota asiakas oikeasti tarvitsee, ja räätälöidä palvelua tarpeen mukaan. Tulosvastuu myös pakottaa arvioimaan aidosti palveluiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta.
Mitä mieltä tukea saavat asiakkaat ovat?
He ovat erittäin tyytyväisiä. Lapset, nuoret ja perheet ovat saaneet tukea yksilöllisesti – rinnalla kulkien ja jatkuvasti räätälöiden. Tukea on annettu jatkuvasti arvioiden niin, että se tuottaa toivottuja hyvinvointivaikutuksia perheille ja mitattavissa olevaa vaikuttavuutta yhteiskunnalle.
Kun tavoite on selkeä, se näkyy asiakkaillekin. Mitä asiakkaat ajattelevat vaikuttavuusperusteisuudesta?
Asiakas, Lapset ja nuoret SIB -ohjelman asiakaskysely 2025:
”[Eniten on vaikuttanut] se että on tuki joka ottaa asiani tosissaan ja vie perheen asioita eteenpäin. Eikä vain pompotella eri tuen piiristä toiseen jolloin kokonaisuus ei hoidu.”
Asiakas, Lapset ja nuoret SIB -ohjelman asiakaskysely 2024:
”[SIB:llä on ollut] valtava merkitys kaiken kaikkiaan. Meidän perheellä on ollut valtavasti eri palveluita, josta mikään ei ole näin merkittävästi vaikuttanut. Ei mikään niistä yhdessäkään ole vaikuttanut näin paljoa. Ja palveluita on ollut PALJON.”
Mitä vaikuttavuusperusteisuus vaatii?
Vaikka vaikuttavuusperusteisuus vaatii ajattelutavan muutosta, se ei kuitenkaan vaadi ihmeitä. Suurimpana haasteena on pitkään ollut osoittaa, mikä oikeasti tuottaa toivottuja vaikutuksia ja vaikuttavuutta sekä kohdistaa resurssit niihin toimintoihin oikeasuhtaisesti. Vaikuttavuusperusteisuuden voikin tiivistää toiminnaksi, jolla päästään säästöihin ja tuloksellisuuteen.
Vaikuttavuusperusteisuus vaatii usein toimintakulttuurin muutosta – kaikilla tasoilla. Se vaatii kaikkien sitoutumista yhteiseen vaikuttavuustavoitteeseen, ei vain palvelun toteuttamiseen. Se vaatii hyvinvointivaikutusten mittaamista – ilman vaikutusten ymmärtämistä on hankala päästä pitkäaikaisiin vaikuttavuustuloksiin. Tämän vuoksi se vaatii myös tiedolla johtamista – organisaation ja työntekijöiden yhteistä pohdintaa ja palveluiden räätälöintiä tarpeen mukaan. Vaikuttavuustavoitteiden täytyy olla siis kaiken toiminnan keskiössä.
Yhteisen vision ja tiedolla johtamisen avulla voidaan päästä vaikuttavuuteen ja säästöihin – ja myös asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut.
Vaikuttavuusperusteisuus vaatii ajattelutavan ja toimintakulttuurin muutosta.
Tämän osion tärpit:
Vaikuttavuusperusteisuus on mahdollisuus palvelujärjestelmän muutokseen inhimillisesti ja taloudellisesti
Tällöin kaikkea toimintaa tarkastellaan vaikuttavuuden näkökulmasta
Palveluita tuotetaan tai hankitaan tulosperusteisesti, ei suoritteina
Vaikuttavuusperusteisuus ja selkeä tavoite näkyy myös asiakkaille – parempina palveluina
Lähde: Lapset ja nuoret SIB -ohjelma
↓
Ennakointi ja vaikuttavuusperusteisuus on ratkaisu?
Entä jos yhdistäisimme lopulta nämä molemmat?
Ennakoinnin.
Ja vaikuttavuusperusteisuuden.
Kaikki voittavat kun palvelut toteutetaan vaikuttavuusperusteisesti
Tukemalla lapsia ja nuoria ennakoivasti voidaan säästyä korjaavien palveluiden ja syrjäytymisen raskailta kustannuksilta. Lisäksi palveluiden ollessa vaikuttavia päästään tilanteeseen, jossa järjestelmämme toimii järkevästi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin.
Vaikuttavuus syntyy tiedolla johtamisen ja yhteisten tavoitteiden myötä. Lopulta kaikki voittavat – inhimillisesti ja taloudellisesti.
Tämä kaikki vaatii kuitenkin johtajuutta, yhteistä visiota ja yhteisiä tavoitteita. Rohkeutta ajattelutavan muutokseen.
Olisiko siis aika muutokselle?
Tekijät:
Teksti: Riikka Westman ja Aino Akinyemi
Toteutus: Auli Laine
Infograafit: Virpi Kultanen
Videot: Pexels/Pavel Danilyuk, Pexels/RDNE Stock project
Kuvat: iStock/AOtzen, iStock/PeopleImages, iStock/SrdjanPav