Ääni lapselle -valtuutettuja ja -varavaltuutettuja valittiin yli 1000 ympäri Suomen
Kevään vaaleissa valittiin aluevaltuustoihin 161 ja kunnanvaltuustoihin 437 Ääni lapselle -valtuutettua. Varavaltuutettuja valittiin alueilla 161 ja kunnissa 281. Keskusliitto kiittää kaikkia kampanjassa mukana olleita ja onnittelee lämpimästi jokaista Ääni lapselle -valtuutettua ja varavaltuutettua!
Alue- ja kuntavaaleissa puhuttiin monista lasten, nuorten ja perheiden arkea lähellä olevista teemoista; miten nopeasti pääsee hoitoon, riittääkö varhaiskasvatuksessa ammattilaisia, onko lähikoulu edelleen se paras koulu. Keskustelua hallitsivat kuitenkin hallituksen sote-säästöt ja erityisesti hyvinvointialueiden rahoitus, jonka määrästä päätetään eduskunnassa, ei alueilla.
Anna ääni lapselle -kampanjan tavoitteena on, että päättäjät eri päätöksenteon tasoilla huolehtivat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja tuntevat lapsen oikeuksien työkalupakin. Olemme valtavan iloisia, että saimme näissä vaaleissa mukaan huikeat 640 aluevaaliehdokasta ja 1153 kuntavaaliehdokasta. Ehdokkaita oli mukana kaikista eduskuntapuolueista. Listoilla oli myös sitoutumattomia, pienpuolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaita. Yksikin päättäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi oman alueensa lasten elämään ja tulevaisuuteen!
Ääni lapselle -valtuutettuja valittiin eniten SDP:n ja vihreiden listoilta
Molemmissa vaaleissa Anna ääni lapselle -kampanjaan sitoutuneita ehdokkaita pääsi eniten läpi SDP:n ja vihreiden listoilta. Aluevaaleissa SDP:n ehdokkaita meni eniten läpi, kuntavaaleissa puolestaan vihreiden. Molemmissa vaaleissa valittiin seuraavaksi eniten vasemmistoliiton, kokoomuksen ja keskustan ehdokkaita. Perussuomalaisten heikompi vaalitulos näkyy myös tässä kampanjassa. Samoin myös kristillisdemokraattien ja RKP:n ehdokkaita valittiin vähemmän verrattuna muihin puolueisiin.
Katsothan alla olevan visualisoinnin mieluiten tietokoneella.
Alueellisesti Ääni lapselle -valtuutettuja löytyy eniten Etelä- ja Länsi-Suomesta
Ääni lapselle -valtuutettuja tai varavaltuutettuja valittiin jokaiselta hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueista eniten Ääni lapselle -valtuutettuja tai varavaltuutettuja valittiin Pirkanmaalla (32), Varsinais-Suomessa (29) sekä Länsi-Uudellamaalla (26). Yli 20 lapsen edun toteutumiseen sitoutunutta valittua löytyy myös Vantaan ja Keravan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilta.
Kuntavaaleissa Anna ääni lapselle -ehdokkaita valittiin kaikkiaan 154 kunnasta. Eniten kampanjassa mukana olleita ehdokkaita valittiin Helsingissä (36), Vantaalla (33) ja Espoossa (28). Yli 20 Ääni lapselle -valtuutettua tai varavaltuutettua valittiin myös Oulusta, Tampereelta, Turusta ja Varkaudesta. Suhteutettuna valtuustopaikkoihin eniten Anna ääni lapselle -ehdokkaita tuli valituksi Sauvossa, Varkaudessa, Vantaalla, Muhoksella ja Helsingissä, joissa kaikista yli 20 % valituista sitoutui Anna ääni lapselle -kampanjaan.
Katsothan alla olevan visualisoinnin mieluiten tietokoneella.
Aluekohtaisia tuloksia voi tarkemmin tarkastella täältä (public.tableau.com)
Miten kampanjan teemat näkyvät tulevan kauden valtuustotyössä?
Kampanjan teemat olivat 1) Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan, 2) Jokaista lasta ja nuorta suojellaan, 3) Lasten ja nuorten mahdollisuuksia tasataan ja 4) Lapsen oikeuksien työkalupakkia hyödynnetään. Kampanjassa mukana olevat ehdokkaat sitoutuvat kampanjan teeseissä edistämään näitä tavoitteita.
Paikallistasolla alueilla ja kunnissa voidaan tehdä lukuisia ratkaisuja, joilla edistetään näitä tavoitteita. Lapsen oikeuksien toteutumiseen tai toteutumatta jättämiseen vaikuttavat muun muassa hyvinvointialueen strategian tai kuntastrategian kirjaukset, budjettineuvotteluiden päätökset sekä valtuustoaloitteet. Toivomme, että jokainen Ääni lapselle -valtuutettu puolustaa tinkimättömästi lapsen oikeuksia.
Miten valtuutetut ja varavaltuutetut voivat edistää lapsen oikeuksien toteutumista?
Uudet valtuustot aloittavat kautensa kesäkuussa alussa. Kokosimme seitsemän kohdan listan, miten lapsen oikeuksia voi konkreettisesti edistää tulevalla valtuustokaudella:
1. Hyvinvointialueen strategiaa ja kuntastrategiaa tehdään ensimmäisten asioiden joukossa. Varmista, että strategiassa on seuraavat kirjaukset:
- Hyvinvointialueen / kunnan päämääränä on lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäminen.
- Laaja lapsivaikutusten arviointi tehdään aina, kun päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.
- Lapsibudjetointi otetaan käyttöön hyvinvointialueen / kunnan vuosittaisessa talousarviossa.
2. Varmista, että talousarviossa budjetoidaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Huolehdi, että painopiste on varhaisessa tuessa. Selvitä yhdessä viranhaltijoiden kanssa, mihin kohteisiin pitäisi budjetoida.
3. Tee valtuustoaloitteita, joilla voit edistää lapsen oikeuksien toteutumista sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.
4. Vaadi lapsivaikutusten arviointia, jotta päätöksenteon tueksi saadaan tietoa siitä, millaisia vaikutuksia ehdotetulla muutoksella olisi lapsiin.
5. Hyödynnä valtuutetun laajaa tiedonsaantioikeutta. Selvitä ja kysy viranhaltijoilta, miten lapset, nuoret ja perheet voivat juuri sinun hyvinvointialueellasi tai kunnassasi.
6. Kuuntele lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokemusasiantuntijoita.
7. Muista lapsen oikeudet ja puhu niistä!
Alue- ja kuntavaalien sekä aiempien vaalien Anna ääni lapselle -kampanjan materiaalit löytyvät kootusti kampanjasivustolta: lskl.fi/aanilapselle
Muistilistat päättäjille
- Mitä voin tehdä hyvinvointialueella lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen? (pdf)
- Mitä voin tehdä kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen? (pdf)
- Mitä voin tehdä kunnassa tai hyvinvointialueella lasten ja nuorten suojelemiseksi? (pdf)
- Mitä voin tehdä kunnassa tai hyvinvointialueella lasten ja nuorten mahdollisuuksien tasaamiseksi? (pdf)
Kampanjassa mukana olevat järjestöt tukevat Ääni lapselle -valtuutettuja omalla lapsia, nuoria ja perheitä koskevalla asiantuntemuksellaan jatkossakin. Valtuutetut saavat mielellään olla yhteydessä järjestöihin!
Kampanjassa mukana olevat järjestöt
Ammatillisten perhekotien liitto, A-Klinikkasäätiö, Auta lasta, Barnavårdsföreningen, Diakonissakeskus Nuorten ohjelma, Ensi- ja turvakotien liitto, Familia ry, Folkhälsan, Hope, Icehearts, Imetyksen tuki, Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kuurovammaisten Lasten Vanhempien Liitto, Lasten ja nuorten keskus, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Monimuotoiset perheet -verkosto, Nuorten Ystävät, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Parasta Lapsille, Parisuhdekeskus Kataja, Pelastakaa Lapset, Pesäpuu, Perhehoitoliitto, Pienperheyhdistys, Pinskut, Sateenkaariperheet, Seta, SOS-Lapsikylä, Stiftelsen Bensow, Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto, Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot, Suomen Unicef, Suomen Vanhempainliitto, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Vammaisperheyhdistys Jaatinen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt, Vesaisten Keskusliitto, Väestöliitto, Yhden Vanhemman Perheiden liitto sekä Yhteiset Lapsemme.
Kommentit (0)