Hiljainen tuki ei enää riitä – lapsen oikeudet tarvitsevat pontevat puolustajansa niin Euroopassa kuin Suomessa

Kansalaisyhteiskunnan edustajat ja lapsiasiavaltuutetut eri puolilta Eurooppaa kokoontuivat helmikuun alussa keskustelemaan lapsen oikeuksien vahvistamisesta. Haasteiden ja jopa vastustuksen kasvaessa näyttää siltä, ettei passiivinen tuki lasten ihmisoikeuksille enää riitä, kirjoittaa Lastensuojelun Keskusliiton johtava asiantuntija Ira Custódio.

Euroopan parlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa käsiteltiin lapsiköyhyyttä, lasten terveyttä ja lisääntyvää ihmisoikeusvastaista liikehdintää. Keskustelua käytiin Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Ewa Kopaczin johdolla. Kopacz on myös europarlamentin koordinaattori lapsia koskevissa asioissa.

Kattojärjestömme Eurochild oli yksi tilaisuuden järjestäjistä ja Lastensuojelun Keskusliitto sai kutsun pitää puheenvuoro köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista kamppailua käsitelleessä osiossa. Taustalla oli kenties se, että köyhyys- ja syrjäytymisriskiä kuvaava AROPE-indikaattori (ec.europa.eu) pomppasi Suomen lapsiväestön osalta 3,5 prosenttiyksikköä huonompaan suuntaan vuodesta 2023 vuoteen 2024.

Kolme pointtia Suomelle

Rakensin puheenvuoroni kolmen suosituksen ympärille. Nämä keskusliiton Suomelle osoittamat suositukset ovat mukana myös Eurochildin marraskuussa julkaisemassa Unequal Childhoods: Rights on paper should be rights in practice -raportissa (eurochild.org).

Ensinnäkin, lapsiköyhyyden torjuminen on asetettava korkeaksi poliittiseksi prioriteetiksi, jota vasten muita politiikkatoimia arvioidaan. Nyt näin ei ole tehty ja siksi muita (sinänsä hyviä) asioita tavoiteltaessa on päinvastoin lisätty lapsiköyhyyttä.

Toiseksi, sosiaaliturvan uudistamista koskevat ratkaisut on tehtävä kokonaisuutena niin, että lapsiköyhyys vähenee. Tämä edellyttää tietysti ratkaisujen yhteisvaikutusten arviointia – ja sitä, ettei ratkaisuja lyödä poliittisesti lukkoon ennen arviointia.

Ja kolmanneksi, lapsille ja perheille tärkeiden palveluiden saatavuus on turvattava varmistamalla riittävät resurssit ja osaava henkilöstö.

Mikään näistä ei toteudu ilman puoluerajat ylittävää poliittista tahtoa ja sitoutumista. Olisikin hienoa nähdä, että ensi vuoden vaaleissa useampikin puolue nostaisi lapsiperheköyhyyden taklaamisen kärkiteemakseen ja hallitusneuvotteluissa asettaisi pystyvimmät neuvottelijansa ja enimmät pelimerkkinsä pöytiin, jossa tämä kysymys ratkaistaan.

Ihmisoikeudet uhattuna

Keskustelun kolmas teema, ihmisoikeusvastainen liikehdintä, on ollut Eurochildin seurannassa jo pidempään. Vaikka Suomessakin voidaan tunnistaa ihmisoikeusvastaista retoriikkaa, on aihe puhuttanut meillä lapsen oikeuksien viitekehyksessä verrattain vähän. Eurochildin raportista käy ilmi, että niin sanottujen perinteisten arvojen nimissä tapahtuva lapsen oikeuksien kyseenalaistaminen kohdistuu erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja maahanmuuttajiin.

Kuunnellessani bulgarialaisen kollegan kuvausta siitä, miten ihmisoikeusvastaisuus, EU-vastaisuus ja kansalaisjärjestövastaisuus lyövät kättä, mietin, mistä johtuu, että Suomessa tilanne näyttää ainakin osin toiselta. Pohdin myös, mitä meidän pitäisi Suomessa tästä ilmiöstä ymmärtää ja millä tavoin vahvistaa ihmisoikeuksien asemaa ja oikeusvaltiota, jotta Bulgariaa ja Unkaria vastaavia kehityskulkuja ei meillä tulevaisuudessakaan nähtäisi.

Tähän asti tehty ja rakennettu ei nimittäin riitä. Koska ihmis(lapsen)oikeuksia haastetaan aktiivisesti, ne tarvitsevat myös aktiiviset puolustajansa – niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa. Leikkauksilla päähän lyöty kansalaisyhteiskunta on kyllä sinnikäs, mutta nyt olisi korkea aika avata suu jokaisen, joka pitää asiaa tärkeänä.

Enää kukaan ei voi tuudittautua siihen, että joku muu hoitaa. Ei Euroopassa eikä Suomessa.

Kirjoittaja:

Ira Custódio, johtava asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Tallenteen 5.2. järjestetystä keskustelutilaisuudesta voi katsoa täällä (europarl.europa.eu).

Blogin valokuvassa vasemmalla EU-parlamentin varapuheenjohtaja Ewa Kopacz, oikealla Lastensuojelun Keskusliiton johtava asiantuntija Ira Custódio. Kuvan tiedot: EP-197308A, Philippe BUISSIN © European Union 2026