Kapeutuva lastensuojelu – kasvava stigma?
Lastensuojelu on tarkoitettu varhaiseksi tueksi, mutta pelot leimautumisesta ja puuttumisesta estävät yhä monia tarttumasta tarjolla olevaan apuun. Nyt suunnitteilla olevat muutokset kaventaisivat lastensuojelun roolin lähinnä viimesijaiseen sijaishuoltoon. Ne uhkaavat vahvistaa tätä kierrettä entisestään.
Kun perhe kohtaa arjessaan haasteita, avun pyytäminen voi tuntua vaikealta. Suomessa lastensuojelun tehtävänä on lakisääteisestikin edistää ja turvata lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin pienemmistä vaikeuksista kasvaa isoja kriisejä. Mitä aikaisemmin lapsi tai perhe saa tukea, sitä todennäköisemmin onnistutaan mahdollisimman kevyillä tukitoimenpiteillä aidosti vahvistamaan heidän hyvinvointiaan. Silti moni odottaa liian pitkään, ennen kuin hakeutuu avun piiriin. Moni vanhempi kantaa huolta lapsestaan, mutta samalla pelkää, mitä muut ajattelevat, jos perhe hakeutuu ulkopuolisen avun piiriin. Myös lapsi voi kokea itse tarvitsevansa apua, mutta avun hakemista voi estää häpeä tai leimautumisen pelko.
Leimautumisen pelko ei ole syntynyt tyhjästä. Lastensuojelussa on tapahtunut väärinkäytöksiä, joita ei saisi koskaan tapahtua. Väärinkäytökset heikentävät luottamusta ja voivat leimata koko lastensuojelua. Ennakkoluulot elävät sitkeässä, vaikka lastensuojelu auttaa kymmeniä tuhansia lapsia vuosittain. Kun lastensuojelun asiakkuutta normalisoidaan ja siitä puhuminen avataan osaksi tavallista arjen tuen vaihtoehtoja, kynnys hakea apua madaltuu.
Lastensuojelun kentällä on tehty pitkään töitä stigman purkamiseksi. Lastensuojelun Keskusliitto on useampana vuonna palkinnut lastensuojelusta raikkaasti viestiviä toimijoita ja tarjonnut lastensuojelusta viestimiseen koulutusta medialle. Meillä on ollut ilo nähdä sekä asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden että työntekijöiden rakentavaa viestintää lastensuojelusta.
Rakenteet eivät saa ajaa lastensuojelua viimesijaiseksi
Paraikaa on tekeillä muutoksia, jolla lastensuojelua ollaan ajamassa viimesijaiseksi, leimalliseksi palveluksi. Sosiaalihuollon palvelu-uudistus -työryhmä esittää raportissaan (valtioneuvosto.fi), että lastensuojelulailla säädettäisiin jatkossa lähinnä lapsen sijaishuollosta ja sijaishuollon aikaisista rajoitustoimenpiteistä ja lastensuojelun avo- ja jälkihuolto siirtyisivät sosiaalihuoltolain alle. Lastensuojelun painopiste olisi siis tällöin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskentelyssä ja tahdonvastaisissa toimenpiteissä. Tällaiseksi kapeutuva kuva lastensuojelusta on omiaan vahvistamaan lastensuojeluun liittyvää stigmaa.
Keskeistä on myös ammattilaisten osaaminen leimaavuuden hälventämiseksi
Yhteiskunnallisten rakenteiden ohella keskeinen tekijä lastensuojelun stigman hälventämiseksi on lapsia ja perheitä työssään kohtaavien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Stigma voi vahvistua niissä tilanteissa, joissa lasten ja perheiden tilanteita tulkitaan ammattilaisten toimesta. Mikäli ammattilaisten ymmärrys lastensuojelun tehtävästä on puutteellinen, he saattavat sanoituksillaan vahvistaa virheellisiä mielikuvia lastensuojelusta rankaisukeinona. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskentelevät ammattilaiset toivovat lisää koulutusta.
Ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi Turun yliopiston Sote-akatemia on avannut itsenäisesti verkossa suoritettavan opintojakson Myytinmurtajat: Lastensuojelun stigmat ja ennakkoluulot (utu.fi). Opintojakso on toteutettu yhteistyössä Auta Lasta ry:n Veturointi-toiminnan ja Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kannustamme lapsia ja perheitä työssään kohtaavia ammattilaisia tutustumaan opintojakson materiaaleihin ja pohtimaan, miten he voivat omassa työssään vaikuttaa lastensuojeluun liittyviin mielikuviin.
Jokainen lapsiperheitä työssään kohtaava ammattilainen voi omalla toiminnallaan pyrkiä purkamaan sekä asiakkaiden että muiden ammattilaisten lastensuojeluun liittyviä ennakkoluuloja. Samaan aikaan se, millaisena palveluna lastensuojelu perheille näyttäytyy, on vahvasti kytköksissä yhteiskunnan rakenteisiin. Koemme huolta siitä, millaiseen suuntaan sosiaalihuoltolakiin ehdotetut muutokset ovat näitä rakenteita ajamassa. Muutoksia tehdään nyt säästöt edellä, mutta millaiseksi kustannukset todellisuudessa nousevat, jos varhaisen vaiheen palveluja heikennetään ja yhä useampi perhe alkaa kartella lastensuojelua pelottavien mielikuvien voimistuessa? Jokaisella perheellä on oikeus saada tukea, eikä avun pyytäminen ole merkki epäonnistumisesta vaan vastuullisuudesta ja rakkaudesta omia lapsia kohtaan.
Lue lisää
Blogi: Leimaamiseen tarvitaan koko kylä
Miten vaikutan ja viestin lastensuojelusta? (pdf)
Kirjoittajat
Laura Holmi, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Maria Peltola, kokemuskumppanitoiminnan koordinaattori, Perhekuntoutuskeskus Lauste
Sanni Salonen, sosiaalityön yliopisto-opettaja, Turun yliopisto
Kommentit (0)