”Mitä jos en jaksakaan?” Erityislapsiperheiden haasteisiin ratkaisuja hakemassa

Erityislapsiperheiden arki on haastavaa. Kun etuuksien leikkaukset, palvelujen pirstaleisuus ja sosiaaliturvan muutokset kiristävät perheiden tilannetta entisestään, vanhempien voimavarat joutuvat äärirajoille. Eduskunnan Pikkuparlamentin tilaisuudessa 24.3.2026 keskustelussa olleet perheiden ja järjestöjen ratkaisuehdotukset osoittavat, että ratkaisuja arjen helpottamiseen on.

Tilannekuva erityislapsiperheiden arjesta

On ilta. Pitäisi jo rauhoittua, mutta meillä ei rauhoituta. Riittää yksi pieni asia, yksi muutos ja koko ilta lähtee käsistä. Esimerkiksi aikataulu muuttuu, tulee yllättävä siirtymä, ääniä on liikaa, ympäristö kuormittaa tai lapsi on jo valmiiksi väsynyt ja silloin se, mikä yleensä toimii, ei enää toimikaan. Rutiinit katoavat, tilanne kasvaa nopeasti isoksi ja siinä hetkessä olet yksin. Yrität pitää kaiken kasassa ja mietit samalla, mistä voisi saada apua. Ja ensimmäistä kertaa ajattelet: mitä jos en jaksakaan?”

Erityislapsiperheiden tilanne on haastava. Eri etuuksiin tehdyt leikkaukset ovat osuneet kipeästi heihin ja vaikutukset kumuloituneet, koska erityislapsiperheissä voi olla monta etuutta käytössä yhtä aikaa. Osa heikennyksistä, kuten työttömyysetuuden lapsikorotusten poisto, on myös kohdistunut suoraan lapsiperheisiin. Lisäksi sosiaaliturvaa on kehitetty suuntaan, joka on heikentänyt vanhempien mahdollisuuksia sovittaa yhteen hoivaa ja työtä. Erityislapsiperheiden arkea kuormittaa myös palvelujen pirstaleisuus ja hyvinvointialueiden tiukentunut taloudellinen tilanne palveluiden muutosten kautta. Puhumattakaan siitä, että arki on haastavaa jo ilman kaikkea tätä yllä mainittua.

Vanhempien riittämätön toimeentulo ja se, että perhe ei saa tarvitsemiaan palveluita, heijastuu luonnollisesti lapsiin. Tiedämme, että korjaavat palvelut ovat ennaltaehkäiseviä palveluja kalliimpia ja onkin hyvin mahdollista, että säästöjen sijaan syntyy suuriakin kustannuksia, kun vanhempien voimavarat loppuvat ja esimerkiksi huostaanottoriski kasvaa. Välttämättömien tukitoimien loppuessa myös vanhempien työnteko saattaa käydä mahdottomaksi.

Ratkaisuja on mahdollista löytää

Mikä sitten auttaisi näitä perheitä? Tätä kysymystä pohdittiin 24.3. Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa ”Erityislapsiperheiden haasteet ja ratkaisut” -tilaisuudessa, jonne oli kokoontunut järjestöjen edustajia ja kansanedustajia keskustelemaan aiheesta. Tilaisuuden järjestivät Eduskunnan Nepsy-verkosto (autismiliitto.fi) sekä Pähkinänsärkijät-verkosto (tukena.fi), joka on yli 20 järjestön yhteistyöverkosto ja jonka tavoitteena on edistää erityislapsiperheiden asemaa Suomessa. Myös Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön -toiminta on mukana verkostossa.

Tilaisuudessa kuultiin kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja (pätkän siitä voit lukea tämän kirjoituksen alusta ja lopusta) sekä käytiin kansanedustajien paneelikeskustelu vanhempien ja verkoston toimijoiden jo etukäteen ehdottamista ratkaisuista, jotka toisivat helpotusta erityislapsiperheiden tilanteisiin ja arkeen. Nämä kolme ratkaisuehdotusta ovat kaikki sellaisia, joihin   kansanedustajat voisivat vaikuttaa:
1. Perheiden välttämättömän toimeentulon takaaminen.
2. Sen mahdollistaminen uudestaan, että pienet työtulot voidaan yhdistää sosiaaliturvaan.
3. Perheiden varhaisen tuen turvaaminen.

Paneelikeskustelussa nämä ratkaisuehdotukset saivat kannatusta. Tilaisuudessa moni kansanedustaja piti tärkeänä ratkaisuja, jotka viitoittavat tietä pois erityislapsiperheiden vaikeasta tilanteesta, kohti perheet huomioivaa sosiaaliturvaa sekä yhdenvertaisia, oikea-aikaisia palveluita. Lisäksi lainsäätäjät tarvitsevat enemmän tietoa erityislapsiperheistä sekä harjoitetun ja suunnitellun politiikan vaikutuksista heihin

Järjestöiltä ei voi enää leikata

Tilaisuuden kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroissa nousi esiin järjestöjen tarjoaman varhaisen tuen merkitys ja myös kansanedustajat olivat sitä mieltä, että ennaltaehkäisevää ja vaikuttavaa järjestötoimintaa tulee vahvistaa. Järjestöjen toimintaan on kuitenkin kohdistettu tällä hallituskaudella mittavat rahoitusleikkaukset, jotka ovat osaltaan hankaloittaneet myös erityislapsiperheiden asemaa, kun esimerkiksi heille tärkeitä vertaisryhmiä on jouduttu lopettamaan.

Tilaisuuden lopuksi Tukena ry:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Pinomaa toivoi, että parlamentaarista yhteistyötä vietäisiin paremmin eteenpäin. Hän muistutti, että erityislapsiperheiden asia ei ole hallitus-oppositiokysymys, vaan ihmis- ja ihmisarvokysymys. Jokaisella lapsella ja erityislapsella on ihmisarvo, joka ei ole kiinni politiikasta. Jokainen lapsi on arvokas ja tärkeä ja meidän on yhdessä tuettava erityislapsiperheitä.

Lopuksi vielä tilaisuuden kokemusasiantuntijoiden unelmia, joista lainsäätäjät voivat ottaa koppia:

”Meillä on unelma siitä, että tuki tulee ajoissa. Meillä on unelma siitä, että apua saa, ennen kuin voimat loppuvat. Meillä on unelma siitä, että yksikään perhe ei jää yksin.”

Tutustu näihin

• Katso “Erityislapsiperheiden haasteet ja mahdollisuudet” -tilaisuuden tallenne (Youtube.com) 
• Pähkinänsärkijät-verkosto on koonnut erityislapsiperheitä haastattelemalla esimerkkejä siitä, miten kuluvalla hallituskaudella tehdyt muutokset näkyvät ja vaikuttavat perheiden arjessa ja miten tilannetta voitaisiin parantaa. Lue lisää (tukena.fi, pdf)