Saavutammeko lasten ja perheiden palvelujen tehostamisella aitoa muutosta?
Lasten ja perheiden palveluissa eletään hyvinvointialueilla keskellä muutosten myllerryksiä, kun palvelujen järjestämiseen sekä lasten ja perheiden tuen saantiin tulevat vaikuttamaan suuresti lainsäädännön muutokset. Lapsiperhepalvelujen järjestämistä raamittavat erityisesti sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki, joiden osalta ollaan tekemässä mittavia muutoksia. Nämä muutokset on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2027.
Lastensuojelun painopiste siirtyy entistä vahvemmin viimesijaiseksi ja perheiden varhainen tukeminen toteutuu osana sosiaalihuollon työskentelyä. Perheet saavat tukea uudesta lapsiperheiden tuen palvelusta, jossa on tarkoitus yhdistää eri työmuotoja lapsen ja perheen ympärille. Uusi palvelu korvaa perhetyön, perhekuntoutuksen ja kasvatus- ja perheneuvonnan palveluissa toteutetun työskentelyn.
Uuden lapsiperheiden tuen palvelun rakentamisessa tarvitaan nyt hyvinvointialueiden osalta viisaita päätöksiä siitä, millaiseksi tuen kokonaisuus muodostuu sekä millaista osaamista palvelun toteuttamiseen aidosti tarvitaan. Kyseessä on suuri muutos, joka vaatii aikaa, kehittämisresursseja ja olemassa olevien rakenteiden sekä myös työntekijöiden työnkuvien määrittämistä. Palvelun kehittämisen lähtökohtana tulisi olla asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, osallisuus sekä vaikuttavuus, ei ensisijaisesti säästöjen tavoittelu, toiminnan tehostaminen ja palvelun määrämittaisuus.
Kohtaaminen ja yksilöllisyys keskiöön
Nykyisessä palvelujärjestelmässämme on vallalla palvelujen keskittämisen ja määrämittaisuuden ajatus. Kokemusasiantuntijoiden kanssa tehdyn kehittämistyön kautta on tullut hyvin selväksi, että palvelun vaikuttavuus rakentuu keskeisesti asiakkaan ja työntekijän välisissä kohtaamisissa sekä luottamuksellisen suhteen kautta. Myönteisiä vaikutuksia asiakkaan elämäntilanteeseen luodaan myös sillä, että sopivia palveluja voidaan räätälöidä yksilölliset tarpeet huomioiden. Onkin tärkeää pohtia, miten laajoissa palvelukokonaisuuksissa ja lyhytkestoisissa interventioissa voidaan saavuttaa aitoa kohtaamista ja muutosta.
Lastensuojelun Keskusliitto on mukana Baltian maiden yhteistyössä toteutuvassa CHIPS-hankkeessa, jossa lapset ja nuoret ovat saaneet osallistua lastensuojelun kehittämiseen. Hankkeen tiimoilta on järjestetty sekä kansainvälinen että kansallinen työpaja. Myös nuorten viesti työpajoissa on ollut selkeä. Nuoret toivovat, että heillä on mahdollisuus rakentaa luottamuksellinen suhde heidän asioistaan vastaavaan sosiaalityöntekijään. Mikäli sosiaalityöntekijä ei tunne aidosti nuorta ja hänen arkeaan, on hänen silloin haasteellista tehdä yksilölliseen tilanteeseen pohjautuvia päätöksiä.
Nyt hyvinvointialueilla on siis tuhannen taalan paikka luoda uudesta lapsiperheiden tuen palvelusta sellainen, jossa asiakkaan osallisuus ja yksilöllinen tilanne huomioidaan aidosti. Tämä edellyttää monialaisen osaamisen hyödyntämistä, sillä usein lapsiperheiden tilanteet ovat monisyisiä. Vaikuttavuuden osoittamiseksi on tärkeää tehdä myös panostuksia, jotta voidaan arvioida palvelun toteutumista useista eri näkökulmista. Pelkkä suoritteiden määrä ei kuvaa sitä, millaisia muutoksia palvelun aikana on tapahtunut asiakkaan kokemassa hyvinvoinnissa ja elämäntilanteessa.
Kirjoittaja
Sanna Tchaplinski, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto