Uusi lastensuojelulaki – lisää suojaa vai lisää rajaamista?
Lastensuojelulain uudistuksen ensimmäinen vaihe on siirtynyt eduskunnan käsiteltäväksi. Huolimatta siitä, että lastensuojelulakiin suunnitellut muutokset vaikuttavat noin 17 000 lapsen elämään, on siitä julkisuudessa keskusteltu yllättävän vähän.
Lakimuutoksen on kerrottu suojelevan paremmin sijaishuollossa olevia lapsia ja tarjoavan muun muassa lisää keinoja laitoksesta hatkanneiden nuorten suojelemiseksi. Uuden suljetun laitospalvelun tavoitteena on tarjota pitkäjänteistä tukea ja kuntoutusta rikoksilla oireileville nuorille.
Lakiin ehdotetut muutokset eivät ole vähäisiä, vaan ne tulevat voimakkaasti vaikuttamaan perhehoidossa ja lastensuojelulaitoksissa lapsuuttaan elävien lasten arkeen ja oikeuksiin. Vaikuttaa siltä, että lain suojelemistavoite toteutetaan pitkälti rajaamalla lasten oikeuksia entistä enemmän ja tiukemmin.
Kaavaillut lakimuutokset lisäävät ja madaltavat sijaishuollon työntekijöiden oikeutta puuttua lasten fyysiseen koskemattomuuteen, sekä antavat sosiaalihuollon viranhaltijalle oikeuden julkisella paikalla toteutettavaan henkilöntarkastukseen ja kiinnipitoon nuoren palauttamiseksi lastensuojelulaitokseen.
Uudenlainen sijaishuoltomuoto – suljettu kuntouttava laitospalvelu – taas mahdollistaa, että 12-vuotias (erityisistä syistä jopa nuorempi) lapsi voidaan sijoittaa toistaiseksi suljettuun laitokseen, jossa hänen perusoikeuksiaan kuten oikeutta pitää yhteyttä läheisiin, oikeutta liikkua ja oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen rajoitetaan mahdollisesti jopa täysi-ikäisyyteen saakka.
Samalla kun muutokset madaltavat mahdollisuutta rajoittaa lasten perusoikeuksia aiempaa enemmän, on esitetty sääntely paikoin huolestuttavan epämääräistä ja tulkinnanvaraista. Lasten oikeusturvan toteutumiseksi lasten oikeuksia rajoittavan ja erityisesti fyysiseen koskemattomuuteen puuttuvan sääntelyn tulisi olla niin täsmällistä, ettei se käytännössä johda lasta alentaviin ja halventaviin toimintatapoihin. Sijaishuollossa elävien lasten eduskunnan oikeusasiamiehelle tekemien kanteluiden määrä on vuosien aika vahvasti noussut ja lasten on myös todettu kantelevan aiheesta (yle.fi). Tähänkin peilaten on huolestuttavaa, että käsiteltävänä oleva lakiesitys lisää lakiin aiempaa enemmän tulkinnanvaraisuutta.
Kuntouttavan suljetun laitospalvelun jälkeen tarvitaan vahvaa jälkihuollon tukea
Suljettua laitosta on perusteltu vahvasti sillä, että Suomessa ei tällä hetkellä ole tarpeeksi tehokasta sijaishuoltopaikkaa vakavasti rikoksilla oireileville lapsille. Esityksen mukainen kuntouttava suljettu laitospalvelu pitää kuitenkin sisällään rangaistuksenomaisia ja rikosseuraamukseen vertautuvia piirteitä, jossa lapsen liikkumisvapaus, yhteydenpito-oikeus, henkilökohtainen koskemattomuus sekä muun muassa sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen on äärimmäisen rajoitettua. Kansainvälisessä tutkimuksessa suljettujen laitosten hyödyistä ei toistaiseksi ole erityisiä näyttöjä. Pikemminkin suljetuilla laitoksilla on todettu olleen kielteisiä vaikutuksia (julkari.fi).
Onkin aiheellista pohtia, että millainen nuori aikuinen joskus kävelee ulos suljetun laitoksen porteista. Millä tavoin vuodet suljetussa laitoksessa, vahvojen rajoitusten alla, ovat valmistelleet häntä osaksi laitoksen porttien takana odottavaa yhteiskuntaa. Lastensuojelulain esityksessä ei esitetty muutoksia jälkihuoltoa koskeviin pykäliin. Tämä siitäkin huolimatta, että lastensuojelun jälkihuolto on nähty merkittävän tärkeäksi sijaishuollossa kasvaneille lapsille. Nuorelle, jonka sijoitus suljetussa laitoksessa päättyy täysi-ikäisyyteen, olisi ensiarvoisen tärkeää suojata tehokas, turvallinen ja kattava jälkihuolto.
Lastensuojelulain tehtävänä on suojata lapsia, ei työntekijöitä
Lakiuudistusta koskevassa keskustelussa on korostettu lain tarjoavan sijaishuollon ammattilaisille kauan odotettuja työkaluja. Tämä herättää kysymyksen, tehdäänkö uudistusta lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta vai ammattilaisten rajaamisen tarpeista käsin?
Kun lakia nyt käsitellään eduskunnassa, tulee siihen tehdä tarpeelliset tarkennukset lapsen oikeuksien näkökulmasta, eikä sen pykäliin saa jäädä tulkinnanvaraisuutta lapsen oikeusturvan kustannuksella. Jokaisella esitystä lukevalla ja siitä äänestävällä tulisi olla mielessä, että lastensuojelulaki on suojelemassa lasta, ei aikuista.
Kommentit (0)