Siirry sisältöön

46 Ääni lapselle -ehdokasta eduskunnassa

Lapsi- ja perhejärjestöjen sekä kansalaisten yhteinen Anna ääni lapselle -kampanja tavoitteli eduskuntavaalien alla sitä, että meillä olisi mahdollisimman monta päättäjää, jotka tuntevat ja kunnioittavat lapsen oikeuksia sekä pitävät tärkeänä selvittää päätösten lapsivaikutukset. Vaali-iltana jännitimme, kuinka monta Ääni lapselle -ehdokasta menisi läpi.

Emme ole eläneet varsinaisesti lapsimyönteisen politiikan aikakautta viime vuosina. Lapsivaikutuksia tunnistettiin vuonna 2017 vain 8 prosentissa hallituksen esityksiä. Lapsi- ja perhepolitiikkaa ovat leimanneet leikkaukset sekä maksujen ja verojen korotukset, jotka ovat heikentäneet lasten ja nuorten palveluita ja kiristäneet erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden taloutta. Omalta osaltaan nämä leikkaukset ovat lisänneet perheiden eriarvoisuutta, vaikka se ei ole ollut tarkoitus.

Lapsiin liittyvät investoinnit eivät tietenkään ole ilmaisia, ja usein kysytään, miltä ryhmältä lapsiin käytetty raha on pois. Vastaus on: ei miltään. Ne ovat lainaa, joka maksaa itse itsensä takaisin. Esimerkiksi koulutus ja varhaiskasvatus ovat tutkitusti hyviä kansantaloudellisia investointeja, ja toimivilla ehkäisevillä palveluilla voidaan vähentää huostaanottojen määrää. Jotta voimme huolehtia meidän kaikkien tulevaisuudesta, meidän on pystyttävä kasvattamaan hyvinvoiva, osaava, osallistuva ja välittävä sukupolvi. Puhumattakaan siitä, että meidän tulee huolehtia jokaisen lapsen lapsuudesta tässä ja nyt. Ihan vain siksi, että se on oikein.

Näitä näkökulmia halusimme tehdä näkyviksi ja vaikuttaa niiden toteutumiseen seuraavalla vaalikaudella. Siksi käynnistimme Anna ääni lapselle -kampanjan, joka vähitellen kasvoi, ja jossa eduskuntavaalien alla oli mukana 40 järjestöä, kuutisensataa vapaaehtoista kansalaista ja 411 eduskuntavaaliehdokasta.

Vaikuttamista joukkovoimalla

Anna ääni lapselle -kampanjan idea oli yksinkertainen: kerätään yhteen lasten asioista kiinnostuneita ihmisiä ja tahoja ja ”aseistetaan” heidät selkeällä, ymmärrettävällä ja helposti levitettävällä tiedolla ja suosituksilla siitä, miten tulevasta vaalikaudesta tehdään lapsille myönteinen. Vaikutetaan joukkovoimalla.

Toteutus ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista. Tarjosimme kansanedustajaehdokkaille mahdollisuuden ryhtyä Ääni lapselle -ehdokkaaksi sitoutumalla teeseihimme ja vaaliohjelmaamme. Lupasimme tarjota tietoa ja materiaalia, ja täkyksi tarjosimme mahdollisuuden näkyä verkkosivuillamme äänenä lapselle.

Aika pian kampanjan käynnistyttyä meitä haastettiin siitä, voimmeko varmistaa, että listoilla olijat sitoutuvat lasten asioihin aidosti, eivätkä vain vaalien alla, ja kuinka he tulkitsevatko lapsen edun toteutumista. Nämä olivat kysymyksiä, joita olimme itsekin pohtineet. Tällaisessa kampanjassa on aina riski, että listoille ilmoittautuu ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa sitoudu kampanjan tavoitteisiin.

Meiltä kysyttiin myös, miten voimme ottaa listoillemme jonkun tietyn puolueen ehdokkaita. Puntaroimme asiaa paljon ja monelta suunnalta, ja päädyimme aina samaan: Ääni lapselle -ehdokkuuden oli oltava ehdokkaan henkilökohtainen valinta, eikä sitä voitu rajoittaa puolueen perusteella. Voimme kuitenkin rajata, että jos ehdokas kampanjoi vaalien alla teesiemme tai ihmisoikeuksien vastaisesti, tai käyttää vihapuhetta, hänet poistetaan listaltamme. Teimme tämän selväksi ehdokkaille. Ehdokkailta, joiden vaaliohjelmassa tai kampanjassa saattaisi olla ristiriitoja tavoitteidemme kanssa, kysyimme, voivatko he sitoutua teeseihin. Osa poistui näkemyserojen takia. Rajanveto ei aina ollut helppoa.

Lähtökohtamme kuitenkin oli, että jokaisella on oikeus muuttaa mieltään ja oppia. Jos kampanjamme onnistuisi tiedolla vaikuttamaan yhdenkään potentiaalisen kansanedustajan ajatuksiin ja sitä kautta lapsen oikeuksien toteutumiseen Suomessa, se olisi sen arvoista.

 

SDP:ssä, Vihreissä ja Vasemmistossa eniten Ääni lapselle -ehdokkaita

Ääni lapselle -ehdokkaaksi pystyi ilmoittautumaan vaaleja edeltävään perjantaihin saakka. Emme tehneet ilmoittautumista liian helpoksi, vaan listalle ilmoittauduttiin Ääni lapselle -tietovisan kautta, joka mittasi ehdokkaan tietämystä lapsen oikeuksista ja koulutti oikealla tiedolla.

Yhteensä ehdokkaita ilmoittautui mukaan 411. Eniten ehdokkaita tuli Vasemmistoliitosta (86), Vihreistä (85) ja SDP:stä (62). Määrällisesti eniten Ääni lapselle -ehdokkaita tuli Uudeltamaalta (77), mutta suhteutettuna vaalipiirin ehdokkaiden kokonaismäärään, näyttäytyivätkin lapsimyönteisimpinä Varsinais-Suomi ja Kaakkois-Suomi, joiden kummankin kaikista eduskuntavaaliehdokkaista jopa 28 % oli ilmoittautunut mukaan kampanjaan.

Tästä visualisoinnista näet, miten Ääni lapselle -ehdokkaat jakautuivat puolueittain ja alueittain juuri vaalien alla. Täältä puolestaan näet ehdokasmäärän kehityksen.

Eduskuntavaaleissa 14.4.2019 valituksi tuli 46 Ääni lapselle -ehdokasta. Onnittelut heille kaikille! Eniten Ääni lapselle -kansanedustajia on eduskunnan niukasti suurimmasta puolueesta, eli SDP:stä, jonka 40 kansanedustajasta 12 on sitoutunut ääneksi lapselle. Seuraavaksi eniten Ääni lapselle -kansanedustajia löytyy Vihreistä (11), joiden 20 kansanedustajasta siis yli puolet on sitoutunut edistämään lasten asioita, ja Vasemmistoliitosta (8), joiden kansanedustajista myös puolet on ääniä lapselle.

Mitä seuraavaksi?

Emme aio päästää Ääni lapselle -ehdokkaiksi sitoutuneita kansanedustajia ihan näin helpolla. Jo ilmoittautumisen yhteydessä kerroimme, että tulemme seuraamaan läpimenneiden Ääni lapselle -ehdokkaiden toimia vielä eduskunnassakin, ja muistuttamaan kampanjassa annetuista lupauksista. Saatamme ottaa heihin yhteyttä jonkin sellaisen päätöksen alla, joka vaikuttaa merkittävästi lasten asemaan ja oikeuksiin, ja tarjoamme tietenkin lapsi- ja perhejärjestöjen asiantuntemusta käyttöön.

Viime syksynä analysoimme ja visualisoimme edellisen kauden kansanedustajien aktiivisuutta lapsiin liittyvissä asioissa kirjallisten kysymysten valossa. Tulevissa analyyseissämme odotamme luonnollisesti Ääni lapselle -ehdokkaiden näkyvän kirkkaina tähtinä.

Uskomme ja toivomme, että lapsivaikutuksia arvioidaan tulevalla hallituskaudella useammassa kuin kahdeksassa prosentissa hallituksen esityksistä. Tulemme tätä myös kiinnostuksella seuraamaan.

Juuli Hurskainen

Viestintäpäällikkö

Juuli toimii viestintäpäällikkönä ja vastaa Perheystävällinen työpaikka -hankkeen toteutuksesta keskusliitossa. Hän on onnellinen sekä työstään että perheestään ja hänellä on lukulistallaan Ruuhkavuosien ratkomisopas.

Lauri Lehmuskenttä

Tietoasiantuntija

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *