Siirry sisältöön

Kaivattua tietoa sijoitettujen lasten ja nuorten kokemasta hyvinvoinnista

Suuri osa sijoitettuina olevista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, kertoo THL:n julkaisema kouluterveyskysely 2017. Psyykkisiä ongelmia heillä on kuitenkin ikätovereitaan enemmän, kuten myös haasteita koulunkäynnin kanssa. Sijoitettuja lapsia myös kiusataan koulussa muita useammin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 14.9.17 julkaisemissa kouluterveyskyselyn tuloksissa on ensimmäistä kertaa saatavilla eriteltyä tietoa reilun tuhannen sijoitetun lapsen (n=351 4. ja 5. luokkalaisista vastaajista) ja nuoren (n=705 8. ja 9. luokkalaisista) kokemasta hyvinvoinnista. Tuloksia on ehditty kaivata, sillä lastensuojelun piirissä olevia lapsia ja nuoria koskeva tutkimustieto on todettu monessa yhteydessä riittämättömäksi.

Mitä tulokset sitten kertovat? Vastauksia analysoineiden tutkijoiden keskeinen viesti on, että sijoitetut lapset ja nuoret eroavat ryhmänä sekä toisistaan että vanhempiensa kanssa asuvista ikätovereista. Tulosten positiivissävytteisiä signaaleja voinee liittää muun muassa siihen, että suuri osa sijoitettuina olleista vastaajista on ilmoittanut olevansa pääosin tyytyväisiä elämäänsä. Myöskään avun saamisessa koulusta ei ole ilmennyt suuria eroja sijoitettujen ja vanhempiensa luona asuvien välillä.

Tulokset kertovat kuitenkin myös havainnoista, joiden äärelle pitäisi pysähtyä niin päättäjien kuin kaikkien sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien. Sijaishuollossa olleet raportoivat useammin esimerkiksi psyykkisen hyvinvoinnin ongelmista sekä koulukiusaamiseen ja väkivaltaan, koulustressiin ja -uupumukseen sekä yksinäisyyteen liittyvistä kokemuksista kuin vanhempansa luona asuvat. Sijoitettujen lasten ja nuorten kokemaan turvattomuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, koska he ovat jo lähtökohtaisesti haavoittuvammassa asemassa kuin valtaosa alaikäisväestöstä.

Keskeinen kysymys on, miten tätä arvokasta tietoa hyödynnetään sijaishuollon piirissä nyt ja tulevaisuudessa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Selvältä näyttää se, että yksilöllisten ratkaisujen ja työskentelyn lisäksi tarvitaan yhteisöllisten ilmiöiden tarkastelua ja ratkaisukeinojen etsintää erilaisissa lasten ja nuorten arki- ja kasvuympäristöissä. Käynnissä olevassa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tähän olisi tuhannen taalan paikka!

THL:n julkaisemat kouluterveyden tulokset

Susanna Hoikkala

Erityisasiantuntija

Susannan erityisasiantuntemus liittyy lapsen asemaa, lastensuojelun sijaishuoltoa ja sosiaalityötä koskeviin kysymyksiin. Hän tuntee varsinkin laitoshoidon kenttää niin käytännön työkokemuksen kuin tutkimustyön kautta.

Kommentit

  1. Seija Lehmuskenttä sanoo:

    Luin tuon THL:n tiivistelmän. En ainakaan huomannut, että siinä olisi mitenkään huomioitu eri opetusmuotoja. Ajattelen nyt sitä, että monen sijoitetun lapsen, erityisesti vaativassa laitoshoidossa, opetus on järjestetty omana ryhmänä, useimmiten laitoksen tiloissa. Opettaja onneksi nykyään on kunnan opetustoimen henkilökuntaa, ainakin pääsääntöisesti. Toivottavasti tämä kysely ulottui myös noihin ryhmiin. Olikohan niissä ryhmissä yhtä paljon kiusaamis- tai erilaisuuskokemuksia?

    Surulliseksi tekee ajatus sijoitetun lapsen yksinäisyydestä. Siinä on kyse varmasti syvästä tunteesta, jota on hankala korjata/korvata. Tarvitsevuuden kaivo, jota on todella vaikea täyttää. Mietittävää meille kaikille, jotka yritämme auttaa sijoitettuja lapsia!

  2. Maria Kaisa Aula sanoo:

    Juuri näin pitää ja on tarkoitus LAPE muutosohjelmassa tehdä. Hyvinvoiva lapsi ja nuori oppii. Hyvinvoinnin eriarvoisuus haittaa oppimista. Kouluissa tarvitaan enemmän osaamista ja ymmärrystä tukea myös lastensuojelun piirissä olevan lapsen ja nuoren kuulumista ryhmään, kaverisuhteita. Esim. Pesäpuun Sisukas – hankkeen kokemuksia on tarpeen levittää laajemmalle.
    Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma on rahoittanut nämä uudet kouluterveyskyselyn osiot eli nuorten yhdenvertaisuuden ongelmista kertovat tutkimustiedot jotta palveluita ja tukea voitaisiin uudistaa paremmiksi uuden tiedon perusteella. Jatkossa on tulossa myös tiedonkeruu jossa kysytään lastensuojelun piirissä olevan lapsen ja nuoren kokemuksista sijoituspaikastaan ja sen laadusta ja ihmissuhdeympäristöstä.

  3. Susanna Hoikkala sanoo:

    Kiitos paljon Seija tärkeistä huomioistasi!

    THL:sta saamani tiedon mukaan kyselyn jakelu ulottuu myös erityiskouluihin. THL:sta todettiin myös, että nyt esitetyissä analyyseissa ei ole erotettu kiusaamis- ja erilaisuuskokemuksissa eri kolunkäynnin muotoja eikä sijaisperheessä ja lastensuojelulaitoksessa asuvia eli kaikki sijoitetut lapset ja nuoret on analysoitu ryhmänä.

    Sijaishuollossa on tosiaan käytössä erilaisia järjestelyjä koulunkäynnin suhteen ja ne olisi tärkeää saada kartoitetuiksi valtakunnallisesti.

  4. Susanna Hoikkala sanoo:

    Kiitos paljon Maria Kaisa! On todella hienoa, että sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten asiat ovat mukana LAPE muutosohjelmassa ja tiedonkeruutakin kehitetään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *