Lapsella on oikeus elämään ilman väkivaltaa

Kuritusväkivalta on ollut lailla kiellettyä Suomessa vuodesta 1984. Ennen lain säätämistä käytiin laajaa kansalaiskeskustelua siitä, tulisiko kuritus hyväksyä kasvatuskeinona vai ei. Mielipiteet asian puolesta ja asiaa vastaan jakaantuivat voimakkaasti. Näkemykset ovat muuttuneet suuresti vuodesta 1984. Tuolloin tehtyjen asennekyselyiden mukaan lähes puolet aikuisista suomalaisista hyväksyi lasten ruumiillisen kurittamisen. Vuonna 2014 ruumiillisen kurituksen käytön suomalaisista aikuisista hyväksyi enää 10 prosenttia ja lapsiperheiden vanhemmista 8 prosenttia. Muutoksen syynä ovat varmasti monet seikat mutta ennen kaikkea siihen on vaikuttanut lapsen oikeuksien näkökulman vahvistuminen.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksella on ollut keskeinen vaikutus siihen, että lapset nähdään paitsi erityisen suojelun kohteena myös aktiivisina toimijoina ja oikeussubjekteina. Erityinen suojelu ja huolenpito velvoittavat aikuisia varmistamaan lapsen oikeuksien toteutumisen ja myös suojelemaan lapsia heidän oikeuksiinsa kohdistuvilta laiminlyönneiltä.

Yhdistyneet kansakunnat asetti vuonna 2009 tavoitteeksi kieltää ruumiillisen kurituksen kaikkialla maailmassa. Myös Euroopan neuvoston lapsiohjelman ja strategian tavoitteena on ollut kehittää ja vahvistaa lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vastaista toimintaa. Tätä on myös Suomi ollut osaltaan aktiivisesti edistämässä. Euroopan neuvosto on laatinut erityiset suuntaviivat lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi.

Venäjän valtio otti askeleen taaksepäin

Venäjällä on keskusteltu perheväkivaltaa koskevasta erillislaista 1990-luvulta alkaen. Tähän asti fyysinen pahoinpitely on Venäjällä ollut rikos. Tammikuussa Venäjän duuma hyväksyi kuitenkin lakimuutoksen, jolla lievät perheväkivallanteot siirrettiin rikoslaista hallinnollisiksi rikkomuksiksi. Tämä tarkoittaa, että ensikertalainen saa nyt pahoinpitelystä pääsääntöisesti sakkorangaistuksen. Toisesta ja toistuvasta läheiseen kohdistuvasta pahoinpitelystä joutuu edelleen rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lain kannattajien mielestä muutos vahvistaa perheinstituutiota ja tukee perinteisen perhekasvatuksen mukaista vanhempien auktoriteettia. Heidän näkemyksensä mukaan perheriitoja ei saa rinnastaa väkivaltaan eikä valtio saa sekaantua perheiden asioihin. Tilastojen mukana Venäjällä noin 60 % väestöstä hyväksyy ns. ”lievän väkivallan, joka ei aiheuta terveydellistä vahinkoa”. Tätä tilastoa on käytetty myös lain hyväksymisen perusteena.

Venäjän sisäministeriön mukaan noin 40 % kaikesta törkeistä pahoinpitelyistä tapahtuu perheissä. Vain murto-osa tulee poliisin tietoisuuteen. Tilastojen mukaan vuonna 2015 rekisteröitiin noin 50 000 perheväkivaltatapausta; näistä 36 000 mainittiin kohdistuneen naisiin, 3 000 miehiin ja 11 000 lapsiin. Tilanteen muuttaminen vaatisi pitkäjänteistä asennekasvatusta ja lainmuutoksia.  Valitettavasti Venäjällä kyseinen lakimuutos vie asiaa monta askelta taaksepäin. Väkivalta on aina väkivaltaa, tapahtuu se missä tahansa. Väkivallalla on taipumus uusiutua ja lapseen kohdistuva väkivalta jättää syvät jäljet, jotka vaikuttavat pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Kansainvälinen keskustelu kuritusväkivallasta on aktiivista

Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 19 velvoittaa suojelemaan lasta kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Velvoitteesta huolimatta kansainvälisellä tasolla keskustelu kuritusväkivallan kieltämisestä on aktiivista, tunnepitoista ja herättää edelleen paljon vastakkainasettelua valtioiden sisällä. Liettuan parlamentti on tällä viikolla yksinmieleisesti hyväksynyt lain, joka kieltää kaiken lapsiin kohdistuvan väkivallan, mukaan lukien kuritusväkivallan. Ranskassa taasen perustuslakineuvosto on kumonnut lakiehdotuksen, mukaan lukien artiklan, joka kieltäisi kuritusväkivallan.

Suomessa ja Pohjoismaissa väkivallan käyttö lapsia kohtaan on selvästi vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä on laajuutensa ja nopeutensa vuoksi kansainvälisestikin vertailtuna yksi merkittävimmistä aikuisväestön käyttäytymisessä ja asenteissa tapahtuneista muutoksista. Tähän ovat vaikuttaneet lainsäädännön ja lapsen oikeuksien vahvistumisen lisäksi neuvonta sekä koulutustason nousu. Asennemuutokset tapahtuvat kuitenkin hyvin hitaasti ja tästä syystä on edessämme vielä paljon työtä. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomelle antamissaan viimeisimmissä päätelmissään, että Suomi varmistaa ruumiillisen kurituksen kieltävän lainsäädännön täysimittaisen täytäntöönpanon kaikissa olosuhteissa.

Lue lisää:

http://www.baltictimes.com/lithuanian_parlt_bans_all_violence_against_children__including_corporal_punishments/
Herra Koivuniemi pantu viralta – 30 vuotta ruumiillisen kurittamisen kieltämisestä
ÄLÄ LYÖ LASTA! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:7.
YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmät ja suositukset Suomelle (2011)

Julia Kuokkanen

Erityisasiantuntija

Julia toimii keskusliitossa erityisasiantuntijana. Hän on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja hänen erityisosaamisensa on Venäjän lastensuojelu. Vapaa-ajalla Julia harrastaa lenkkeilyä ja viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *