Lastensuojelun karu tila vaatii järkeviä investointeja

Iltalehti uutisoi eilen, että noin 50 kunnassa on ongelmia lastensuojelun järjestämisessä. Ongelmia on varsinkin päätöksenteon määräajoissa pysymisessä, mutta myös henkilöstön määrässä, sijaishuollon valvonnassa ja menettelytavoissa. Nämä kaikki ongelmat kiteytyvät siihen, että lastensuojelussa ei ole riittävästi työntekijöitä.

Kun lastensuojelussa on liian vähän työntekijöitä, on kullakin liian paljon asiakkaita ja siten aina vähemmän aikaa yksittäiselle lapselle ja hänen perheelleen. Myös lastensuojelun kokemusasiantutijat ovat peräänkuuluttaneet työntekijöille mahdollisuutta panostaa laadukkaaseen kohtaamiseen.

Mitä lastensuojelun resurssit tarkoittavat rahassa?

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän kuukausipalkka on pääkaupunkiseudulla noin 3200 € kuukaudessa. Työnantajakulut ovat sivukuluineen silloin vuodessa noin 52 000 €. Lastensuojelun palveluksi muutettuna, tällä rahalla huostaan otettu lapsi asuisi lastensuojelulaitoksessa noin 200 vuorokautta (lähde). Keskimäärin huostaanotot kestävät paljon tätä pidempään.

Jos sosiaalityöntekijän työpanoksella siis saadaan estettyä yksi huostaanotto vuodessa, hän on paitsi maksanut oman palkkansa, myös tuottanut kunnalle säästöä. Ja luonnollisesti saanut autettua lasta. Huostaanoton ennaltaehkäisemisen todennäköisyys kasvaa sen mukaan, mitä paremmin sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus tehdä työnsä laadukkaasti.

Monessa kunnassa olisi kyllä riittävästi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden virkoja, mutta niihin ei saada työntekijöitä. Iltalehden jutussa Tarja Juppi toivoo ratkaisuksi parempaa palkkaa. Tähän ratkaisuun on päädytty myös Lahdessa.

Lasketaanpa, mitä sosiaalityöntekijöiden palkan nostaminen käytännössä tarkoittaisi. Jos sosiaalityöntekijän palkka nostettaisiin 3200 eurosta 3500 euroon, nousisivat työnantajan kulut vuodessa noin 4900 €. Tällä rahalla kunta ostaisi noin 20 hoitovuorokautta laitoksessa. Vaikka kuukausipalkkaa nostettaisiin hurjalta kuulostavat 800 euroa eli 4000 euroon, työnantajakulut maksaisivat vuodessa silti selvästi vähemmän kuin yksi huostaanotto ja sijoitus lastensuojelulaitokseen. (Työnantajakulut nousisivat vuodessa noin 13 000 €, mikä vastaa noin 50 vuorokautta lastensuojelulaitoksessa.)

Työntekijä on säästöä tuottava investointi lastensuojelussa

Liike-elämässä investoinnin kannattavuus arvioidaan sen tuottaman taloudellisen voiton perusteella. Investointi on kannattava, jos se tuottaa enemmän kuin se maksaa. Lastensuojelussa suurimmat kustannukset syntyvät kodin ulkopuolelle sijoituksista, jotka ovat usein seurausta siitä, ettei perheen vaikeuksiin ole pystytty tarjoamaan apua ajoissa. Sosiaalityöntekijöiden ollessa ylityöllistettyjä, ei heillä ole muuta mahdollisuutta kuin reagoida asiakasperheissä syntyviin kriiseihin. Silloin ei voida puhua asiakaslähtöisestä tai oikea-aikaisesta palvelusta, saati ongelmien ennaltaehkäisystä.

Jos ongelmissa olevat kunnat toimisivat taloudellisesti rationaalisesti, ne sijoittaisivat uusiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöihin. Jos jokainen lastensuojelun sosiaalityöntekijä saisi ennaltaehkäistyä edes yhden huostaanoton vuodessa sillä, että hänellä on riittävästi aikaa auttaa perheitä ajoissa, se olisi kunnalle puhdasta säästöä. Todellisuudessa huostaanottoja saataisiin ennaltaehkäistyä paljon enemmän kuin yksi per sosiaalityöntekijä. Tässä olisi hyvä alku sote-uudistuksen tavoittelemille mittaville säästöille. Puhumattakaan siitä, mitä ennaltaehkäisty huostaanotto tarkoittaisi lapselle ja hänen perheelleen.

Suosittelemme tutustumaan:

Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset (THL, pdf)

Sonja Soini (os. Perttula)

Asiantuntija

Sonja on keskusliitossa lasten osallisuuden ja lastensuojelun asiantuntija. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri ja on toiminut aikaisemmin lastensuojelun sosiaalityöntekijänä ja kehittäjäsosiaalityöntekijänä. Vapaa-ajalla hän pelaa ultimatea ja toivoo olevansa joskus taas aktiivinen partiolainen.

Sauli Hyvärinen

Erityisasiantuntija

Sauli on keskusliiton erityisasiantuntija lasten kaltoinkohteluun liittyvissä kysymyksissä. Hän on aiemmin työskennellyt seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa kokeneiden lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lisäksi Sauli tekee laajemmin vaikuttamistyötä, jonka tavoitteena on edistää lasten etua yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *