Siirry sisältöön

Lastensuojelun laadun vahvistamista tulee jatkaa seuraavallakin hallituskaudella

Lastensuojelun tulee varmistaa lapsen oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen sekä erityiseen suojeluun silloin, kun muut keinot eivät riitä. Suomalaisen lastensuojelun lähtökohtana on koko perheen eli lasten ja vanhempien tukeminen. Viime kädessä lastensuojelu on kuitenkin lapsen suojelua ja joissakin tilanteissa se tarkoittaa lapsen huostaanottoa ja sijoittamista sijaishuoltoon. Sen tulee kuitenkin aina olla viimesijaisin keino. 

Lastensuojelussa käytetään merkittävää julkista valtaa ja se tekee lastensuojelutyöstä erityisen haastavan. On välttämätöntä, että lastensuojelun toimintaedellytykset turvaavat mahdollisimman hyvin laadukkaan lastensuojelun toteuttamisen. Lastensuojelun tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää ja sellaista, jonka toimivuuteen kansalaiset voivat luottaa.

Lasten ja perheiden palveluiden uudistamisen tulee jatkua

Nyt päättyvällä pääministeri Sipilän hallituskaudella lastensuojelun kokonaisuutta tarkasteltiin useammassa kohdassa, mutta valitettavan pirstaleisesti. Leikkauksia kohdennettiin lastensuojelun kannalta kriittisiin kohtiin. Niin varhaiskasvatus kuin koulukin ovat merkittävässä asemassa ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta. Leikkauksia tehtiin ilman kunnollista lapsivaikutusten arviointia ja seuraukset ulottuvat myös lastensuojeluun.

Lasten ja perheiden palveluita kehitettiin hallituksen LAPE-kärkihankkeessa. Moni asia jäi kuitenkin vielä kesken. Myös lainsäädäntöä uudistettiin. Viime töinään eduskunta hyväksyi lastensuojelulain muutoksia ja nosti jälkihuollon ikärajan ulottumaan 25-ikävuoteen asti.

Merkittävin hallituskaudella tapahtunut lastensuojeluun liittyvä asia oli kuitenkin valtiovallan julkinen anteeksipyyntö lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluille. Anteeksipyyntö sisälsi lupauksen siitä, että lastensuojelun laadukkuutta parannetaan ja epäkohtia kitketään.

Laadukas lastensuojelu on satsaus tulevaisuuteen

Lastensuojelun haasteita on selvitetty moneen otteeseen ja kriittisimmät kohdat ovat hyvin tiedossa. Silti emme ole onnistuneet kaikilta osin kääntämään painopistettä pois korjaavista toimenpiteistä. Uskomme siihen, että lastensuojelun asiakasmäärien kasvu saadaan taittumaan satsaamalla sekä ehkäiseviin että korjaaviin palveluihin. Molempia tarvitaan. Laadukkaalla lastensuojelutyöllä ehkäistään ongelmia, luodaan hyvinvointia, katkaistaan ylisukupolvisia huono-osaisuuden ketjuja ja turvataan yhteiskuntamme lasten huomista sekä yhteistä tulevaisuutta.

On myös tärkeää muistaa, ettei ole olemassa vain yhtä lastensuojelua. Asiakkuudessa on lapsia ja perheitä hyvin monenlaisilla tuen tarpeilla ja lähtökohdilla. Herkkyys yksilölliselle työlle ja ratkaisuille on ratkaisevaa vaikuttavuuden näkökulmasta. Pikkulapsiperheille suunnattujen palvelujen saatavuutta on lisätty, mutta erityisen pulmalliseksi ovat muodostuneet viime vuosina teini-ikäisten nuorten kysymykset. Olisikin löydettävä pikaisesti keinoja, joilla vastata nuorisoikäisten lasten ja heidän perheidensä tarpeisiin. Keskeistä tässä on sekä teini-ikäisiä että heidän perheitään auttavien ennaltaehkäisevien palveluiden saattavuuden varmistaminen.

Riittävät resurssit ja asiakasmäärien mitoitukset edellytyksenä hyvälle työlle

Lastensuojelutyön toteuttaminen laadukkaasti edellyttää riittävää resurssointia. Riittäviä resursseja tarvitaan eri tasoille: kansalliseen ohjaukseen, valvontaan, lastensuojelua koskevan tietopohjan vahvistamiseen sekä lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon konkreettiseen toteuttamiseen.

Laadukas lastensuojelutyö edellyttää hyvin toimivia rakenteita, osaavia ammattilaisia, aikaa sekä riittäviä taloudellisia ja inhimillisiä resursseja. Työntekijöiden voimakas vaihtuvuus ei ole kenenkään etu ja se kuormittaa niin lastensuojelutyöntekijöitä kuin palveluja tarvitsevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Asiakasmäärän kohtuullistamiseksi sitovasta mitoituksesta on seuraavalla hallituskaudella säädettävä lailla.

Lastensuojelu on yhteistyötä

Vaikuttava lastensuojelu tarkoittaa oikea-aikaisia ja asiakkaan tuen tarvetta vastaavia palveluita.  Työtä tehdään yhdessä muiden lapsi- ja perhepalvelujen kanssa niin perus- kuin erityistasolla. Koska lasten ja perheiden tarpeet ovat erilaisia, tarvitaan myös erilaisia ratkaisuja ja joustavia työskentelymalleja. Samalla on huolehdittava, ettei kukaan putoa palveluketjujen väliin. Monialaisen yhteistyön kehittäminen on myös tulevalla hallituskaudella ajankohtaista.

Lastensuojelutyön moniammatillisuutta on vahvistettu viime vuosina myös kehittämällä systeemistä työotetta. Systeemisellä mallilla haettua muutosta tarvitaan, jotta varmistetaan vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut, jotka vastaavat lasten ja perheiden yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Kehittämisen ohella on kuitenkin tärkeä muistaa, että lastensuojelua ei ole perusteltua tai edes mahdollista rakentaa vain yhden mallin varaan. Tarvitsemme toimivan kokonaisuuden, jossa toimintakulttuuri ja käytännön työmenetelmät vastaavat lasten ja perheiden tarpeisiin oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti.

Toimivaan sijaishuoltoon ja sijoituksen jälkeiseen aikaan tulee panostaa

Noin 10 000 lasta elää lapsuuttaan sijaishuollossa huostaanotettuna. Sijaishuollon onnistumisen kannalta on merkittävää, että sijaishuolto ja sen aikana tehdyt muut palvelut järjestetään vastaamaan lapsen tarpeita. Toimiva sijaishuolto edellyttää lapsikeskeisesti ja lapsioikeusperustaisesti toteutuvaa ohjausta ja valvontaa. Sijoituksen jälkeinen aika on kriittinen vaihe lastensuojelun asiakkaille niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Se on syytä hoitaa kunnolla ja viime aikoina jälkihuollon kehittämiseen on panostettu ilahduttavasti. Suunta on oikea ja haluamme sen jatkuvan. Jokaiselle sijoitetulle lapselle ja nuorelle on varmistettava sijoituksen jälkeen ammatillinen tuki ja tarvittavat palvelut. Näin varmistetaan, että sijaishuollon aikana tehty työ kantaa vielä sen päättymisen jälkeenkin.

Mitä päättäjät voivat tehdä tilanteen muuttamiseksi?

Kansanedustajat vaikuttavat ensisijaisesti kansallisella tasolla laadukkaan lastensuojelun toimintaedellytyksiin varmistamalla toimivan lainsäädännön ja tehokkaan ohjauksen. Oleellisen tärkeää on muistaa, että hyvätkään lainsäädännön uudistamiset eivät kehitä lastensuojelua oikeaan suuntaan, jos uudistuksiin liittyvästä toimeenpanon tuesta ei ole huolehdittu riittävästi.

Tulevalla hallituskaudella tapahtuu monia merkittäviä asioita. Lapsistrategia 2040 toimeenpano tulee tulevan hallituksen vastuulle. Vaalien alla huoli syntyvyydestä on ollut paljon puheissa. Puhe on tärkeää, mutta sen lisäksi tulee muistaa, että pidämme huolta kaikista jo syntyneistä lapsista, myös niistä, joilla kasvuolosuhteet haavoittavat. Seuraavaan hallitusohjelmaan haluamme sisältyvän myös lastensuojelun laatua varmistavia tavoitteita ja toimenpiteitä. Käytännössä osaamisen turvaamista, riittävää resurssointia, tarvittavaa tutkimusta ja kaikkien niiden lasten ja perheiden osallisuuden varmistamista, jotka tarvitsevat lastensuojelun apua.

Anna ääni lapselle 14.4.! 

Tulevalla eduskunnalla ja hallituksella on merkittävä rooli niin lapsistrategian valmistelutyön suunnan valitsemisessa kuin systemaattisen lapsivaikutusten arvioinnin varmistamisessa. Tutustu järjestöjen yhteiseen Ääni lapselle -kampanjaan sekä Lastensuojelun Keskusliiton tavoiteohjelmaan tulevalle hallituskaudelle – ja muista äänestää!

Blogin on kirjoittaneet yhdessä ohjelmajohtajamme Miia sekä Keskusliiton oma lastensuojelun tiimi: Susanna, Annukka ja Julia. He kaikki jakavat yhteisen vision lastensuojelusta, jossa toteutuu jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen lastensuojelutyöhön.  

Susanna Hoikkala

Erityisasiantuntija

Susannan erityisasiantuntemus liittyy lapsen asemaa, lastensuojelun sijaishuoltoa ja sosiaalityötä koskeviin kysymyksiin. Hän tuntee varsinkin laitoshoidon kenttää niin käytännön työkokemuksen kuin tutkimustyönkin kautta.

Julia Kuokkanen

Erityisasiantuntija

Julia toimii keskusliitossa erityisasiantuntijana. Hän on ammatiltaan sosiaalityöntekijä ja hänen erityisosaamisensa on Venäjän lastensuojelu. Vapaa-ajalla Julia harrastaa lenkkeilyä ja viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa.

Annukka Paasivirta

Erityisasiantuntija

Annukka työskentelee erityisasiantuntijana lastensuojeluun, sosiaalityöhön sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen liittyvien kysymysten parissa. Annukasta tärkeintä on tarttua hetkeen ja tuoda jokaiseen päivään iloa. Omalla vapaa-ajallaan hän nauttii erityisesti lastensa arjen viisauksista.

Miia Pitkänen

Ohjelmajohtaja

Miia vastaa keskusliiton ohjelmatyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, asiantuntijatyönä tehdystä sisältötyöstä ja sen kehittämisestä sekä vaikuttamistyöstä. Lisäksi Miia toimii lapsipolitiikan ja lastensuojelun asiantuntijana.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *