Siirry sisältöön

Liedon kunnanvaltuustossa eniten lasten ja nuorten valtuutettuja – Katso oman kuntasi tilanne

Kuntavaalit menivät ja äänestystulosta on ehditty analysoimaan jo hyvin monelta kantilta. Uudet valtuutetut pääsevät päättämään lasten ja nuorten arkeen merkittävästi vaikuttavista palveluista ja resursseista. Selvitimme, miten Huoneentaulun allekirjoittamisen perusteella lasten ja nuorten oikeuksiin sitoutuneet ehdokkaat pärjäsivät kuntavaaleissa. Sitoutunein valtuusto löytyy varsinaissuomalaisesta kunnasta.

Lapsi- ja perhejärjestöt korostivat koko kevään ajan, että nyt pidetyt kuntavaalit ovat erityisesti lapsivaalit. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntiin ovat kuntiin jäävät tehtävät erittäin tiiviisti lasten ja nuorten arjessa läsnä. Kuntien rooli ja vaikutusvalta lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat siis hyvin keskeisiä. Tämä näkyi myös julkisessa keskustelussa, jossa esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus nousi jatkuvasti valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Lisäksi kuntatasolla esimerkiksi Vantaalla koulujen sisäilmaongelmista huolestuneet vanhemmat järjestivät jättiyllätyksen.

Lapsi- ja perhejärjestöt kampanjoivat kuntavaalien alla yhdessä ja erikseen. Anna ääni lapselle –kampanjassa järjestöt rekrytoivat lähes 600 Ääni lapselle –agenttia eli vapaaehtoista, jotka välittivät kampanjan teemoja omissa sosiaalisissa verkostoissaan.

Ehdokkaita haastettiin myös ryhtymään lasten ja nuorten valtuutetuiksi, kuten useissa vaaleissa tätä ennenkin. Lähes 5 000 ehdokasta allekirjoitti lasten ja nuorten valtuutetun Huoneentaulun ja sitoutui täten kunnioittamaan lasten ja nuorten oikeuksia päätöksiä tehdessään. Tarkemmin ottaen ehdokkaat sitoutuivat muun muassa edistämään harrastustakuun toteutumista, puolustamaan kunnan talousarvion käsittelyssä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen resursseja ja huolehtimaan, että kunta varmistaa jokaiselle nuorelle ensimmäisen kesätyöpaikan. Tarkemmin sitoumuksiin voi tutustua täältä.

Miten näiden allekirjoittaneiden kävi vaaleissa? Me otimme selvää. Vertailemalla allekirjoittaneita läpipäässeisiin ehdokkaisiin nähdään, miten suuri osuus kuntien valtuutetuista on sitoutunut olemaan lasten ja nuorten valtuutettu. Tulokset on laskettu varsinaisen vaalipäivän jälkeen julkaistuista epävirallisista tuloksista, joten muutokset ovat mahdollisia.

Lasten ja nuorten valtuutettuehdokkaita valtaosassa kunnissa

Huoneentaulun teeseihin oli vaalipäivään mennessä sitoutunut 4 951 ehdokasta yhteensä 259 kunnasta. Tämä tarkoittaa 15 % ehdokkaista eli noin joka seitsemäs ehdokas allekirjoitti Huoneentaulun. Lähes yhdeksästä kunnasta kymmenestä löytyi ainakin yksi teeseihin sitoutunut ehdokas ja 117 kunnassa ehdokkaista allekirjoittaneita löytyi vähintään 10 %.

Myös puolueiden välillä oli suuria eroja. Suhteellisesti eniten allekirjoittaneita löytyi Feministipuolueen jäsenistä (75 %), vähiten Kommunistisesta Työväenpuolueesta (3 %). Ehdokasmääriltään suurimmista puolueista kärkipäästä löytyi Vihreät (34 %), häntäpäästä RKP (7 %) ja Keskusta (10 %).

Tässä vaiheessa on hyvä todeta, ettei kampanjan ja sen teesien ulkopuolelle jättäytyminen ole yksiselitteinen merkki siitä, etteikö ehdokas tai puolue ajaisi lasten etua valtuustossa. Samoin kampanjaan osallistuminen ei ole yksiselitteinen tae siitä, että ehdokkaat osaisivat aina puolustaa lasten oikeuksia päätöksenteossa (vaikka siihen ovatkin sitoutuneet). On vaikeaa arvioida, kuinka hyvin kampanja on onnistunut tavoittamaan kaikki 33 000 ehdolla ollutta eli onko heillä ollut yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kampanjaan. Olettakaamme kuitenkin, että mitä suurempi osuus allekirjoittaneita puolueista ja valtuustoista löytyy, sen suurempi valmius niillä on ajaa lasten ja nuorten etua.

Liedossa sitoutunein valtuusto

Tällä varsin kapeahkolla määritelmällä tarkastelemme, kuinka lapsen oikeuksiin sitoutuneita valtuustoja kunnistamme löytyy. Hieman yllättäen kärkikahinoissa ei ole vain suuria kaupunkeja, vaan myös taajamamaisia ja maaseutumaisia kuntia. Yksi kunta nappaa kuitenkin kärkisijan allekirjoittaneiden osuudessa niin kaikista ehdolla olleista kuin valtuustoon päässeistä. Varsinaissuomalaisen Liedon kunnan ehdokkaista lähes puolet (49 %) oli sitoutunut kampanjan teeseihin. Liedon kunnan jälkeen allekirjoittaneiden ehdokkaiden osalta muut palkintosijat nappasivat uusimaalainen Pornaisten kunta (33 %) ja Loppi Kanta-Hämeestä (32 %).

Näin korkealla osuudella ei olekaan ihme, että Liedon 43-henkiseen valtuustoon pääsi myös moni lapsen oikeuksien puolustaja, yhteensä 21 henkilöä. Tässä kategoriassa Liedon takana kärkkyykin sitten isompia kaupunkeja, Helsinki ja Järvenpää etunenässä.

Kymmenen suurimman kaupungin vertailussakin paljastuu hieman eroja. Helsingissä, Jyväskylässä ja Espoossa allekirjoittaneiden osuus on yli 40 %, Kuopiossa 19 %.

Huoneentaulun allekirjoittaneiden valtuutettujen osuus 10 suurimmassa kaupunginvaltuustossa

Huoneentaulun allekirjoittaneiden valtuutettujen osuus 10 suurimmassa kaupunginvaltuustossa

Vielä yksi tarkasteluun otettu yksityiskohta on se, kuinka suuri on allekirjoittaneiden valtuutettujen osuus verrattuna heidän osuuteensa kunnan kaikista ehdokkaista. Tässä kategoriassa Järvenpää pokkasi ykkössijan, sillä kaupungin ehdokkaista joka neljäs oli allekirjoittanut, mutta valtuustosta kokoonpanosta heitä on lähes puolet.

Tarkista oman kuntasi lasten ja nuorten valtuutetut

Entä miltä tilanne näyttää juuri sinun kotikunnassasi? Voit tarkistaa asian Kuntavaali 2017 –visualisoinnistamme. Työkalun avulla voit vertailla oman kotikuntasi valtuustoa muihin kunnanvaltuustoihin. Näet samalla, pääsikö kunnassasi allekirjoittaneita valtuustoon suurempi vai pienempi osuus kuin mitä heitä ehdokkaiden joukossa oli.

Työkalulla näet myös, keihin valtuutettuihin kannattaa olla yhteydessä, mikäli koet, ettei kuntasi päätöksenteossa oteta riittävästi huomioon lasten ja nuorten oikeuksia.

Jos sinulla on kysyttävää tai löydät visualisoinnista puutteita, ota yhteys Keskusliiton tietoasiantuntijaan Erkka Rautioon.

Erkka Rautio

Tietoasiantuntija

Erkka toimii Keskusliiton tietopalvelussa tietoasiantuntijana ja seuraa mielenkiinnolla informaatioyhteiskunnan kehitystä eri ilmiöineen. Tästä huolimatta Erkka ei tiedä, mikä hänestä tulee isona.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *