Siirry sisältöön

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Suomessa ollaan tekemässä mittavaa julkisen vallan ja hallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyä sote- ja maakuntauudistuksen myötä.

Lasten ja perheiden palvelut ovat jatkossa joko kunnan (varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajan toiminnat) tai maakunnan (sosiaali- ja terveyspalvelut) järjestämisvastuulla. Muutokset vaikuttavat merkittävästi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja siten lasten oikeuksiin.

Suomessa on nyt ja tulevaisuudessa erittäin hajautettu julkinen hallinto, jossa tulevaisuudessa kuntien lisäksi maakunnat vastaavat suurimmasta osasta julkisen vallan toimintaa. Jo nyt eri yhteyksissä on tuotu esille, että tieto palveluista ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista on puutteellisesti lasten ja lapsiperheiden tiedossa ja saatavilla. Lisäksi on korostettu, että lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa omista oikeuksistaan heille ymmärrettävällä ja heitä kiinnostavalla tavalla. Sote- ja maakuntauudistuksen muutosten myötä tarve ohjaukselle ja neuvonnalle tulee todennäköisesti vielä runsaasti lisääntymään.

Maakunnallisten lapsiasiavaltuutettujen tehtävistä

Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tekivät maaliskuussa 2017 valtioneuvostolle aloitteen maakunnallisten lapsiasiavaltuutettujen perustamisesta.

Maakunnallisten lapsiasiavaltuutettujen tehtävänä olisi edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista sekä vahvistaa lasten asemaa ja oikeuksien huomioonottamista maakunnan ja kuntien päätöksenteossa ja toiminnassa. Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut tukisivat ja vahvistaisivat kansallisia strategisia tavoitteita liittyen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiseen. Tärkeänä tehtävänä olisi myös antaa ohjausta sekä -neuvontaa lapsille ja vanhemmille maakuntien ja kuntien vastuulla olevista palveluista ja heidän oikeuksistaan niissä sekä hyödyntää saatua palautetta palveluiden kehittämisessä.

Viemällä maakunnissa eteenpäin lapsivaikutusten arviointia ja lapsilähtöistä budjetointia sekä osallistumalla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan, maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut tukisivat myös Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteita.

Lasten ja nuorten osallisuusmahdollisuuksien edistäminen

Lapsen oikeuksien sopimus muodostaa perustan lasten ja nuorten osallisuusoikeuksien turvaamiselle. Lapsen oikeus tulla kuulluksi edellyttää, että lasten on saatava ilmaista näkemyksensä heitä koskevissa asioissa. Näkemykset on otettava huomioon lapsen kehittyvien valmiuksien mukaisesti.

Lasten ja nuorten osallisuusmahdollisuudet niin maakunnan asukkaina kuin palveluiden asiakkainakin voivat jäädä ohuiksi, jollei niitä aktiivisesti edistetä. Osallistumisoikeudet eivät toteudu itsestään vaan rakenteilla, resursseilla ja aikuisten asenteilla on siinä ratkaiseva merkitys. Maakunnallisilla lapsiasiavaltuutetuilla olisi merkittävä rooli lasten ja nuorten yhdenvertaisten osallisuusmahdollisuuksien varmentamisessa maakunnissa ja kunnissa.

Maakunnallisten lapsiasiavaltuutettujen keskeisiin tehtäviin kuuluisi pitää yhteyksiä lapsiin ja nuoriin ja välittää heiltä saamaansa tietoa maakunnan ja kuntien päätöksentekoon. Yhtenä tärkeänä tehtävänä olisi myös kehittää yhteistyömuotoja eri maakunnan ja kunnan toimijoiden välille, jotta lapsilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Maakunnallisten lapsiasiavaltuutettujen tehtävänä olisi myös työskennellä kaikkien lapsien ja lapsiryhmien yhdenvertaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi.

Lue lisää:

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut >>

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut tiivistelmä >>

Suomeen tarvitaan kansallinen lapsistrategia >>

Muistio: Kansallinen lapsistrategia Suomeen >>

Maakuntastrategia rakentamaan lapsiystävällistä maakuntaa>>

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019–2022>>

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija

Kirsi on lakimies ja toimii erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Hänen tehtäväalueensa on lapsen oikeudet. Erityisesti hän on perehtynyt vammaisten lasten oikeuksiin ja lasten terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Kommentit

  1. Pirjo Ranta-aho sanoo:

    Lakimiesten ja naisten hommia. Hyvä homma , mahdollisimman paljon kentälle näitä valtuutettuja ja opiskelijoita myös seuraamaan ja arvioimaan näitä lastenoikeusasioita miten ne ovat retuperällä. Nyt on korkea aika tehdä oikeita asioita Suomenlasten hyväksi ja siitä oppivat sitten muutkin hyviä asioita . Nyt on Suomessa todella huolestuttavaa kehitystä, varsinkin lastensuojelussa. Lastensuojelusta on tullut automaattibisnestä. Olette varmaan tietoisia. nyt tarvitaan kipeästi apua lapsiperheille ja huostaanoteuille lapsille ja nuorille jotka on suljettu laitoksiin. Mikä on saanut Suomen – lasun ryhtymään tähän perheiden jahtaamiseen ettei kukaan tohdi hakea apua enää sosiaalitoimesta , neuvolasta ja koulukin vaarantaa lasten tulevaisuuden tekemällä lastensuojeluilmoituksia vähäpätöisistä asioista jos ope on sillä päällä. Oikeutta nopeasti on kiire auttaa näitä ihmisiä joita lasun sostyöntekijät kohtelee lainvastaisesti. He ottavat lapset , eivätkä palauta lasta vaikka olisi otettu ilman syytä. Lapsi traumatisoituu vakavasti josta sitten lypsetään enemmänrahaa kun eroahdistus vie lapsen terveyden. Jokainen huosta ilman päteviä syitä vaarantaa lapsen terveyden vakavasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä mieltä olet Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuista?

Vastaa kyselyyn Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivujen käytettävyydestä.
Vastausten pohjalta kehittämme verkkoviestintäämme paremmaksi.

Vastaa kyselyyn