Siirry sisältöön

Tieto omista oikeuksista on edellytys merkitykselliselle osallistumiselle

Osallistumisoikeuksien arviointityökalun pilotti etenee. Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi tiedonkeruuta haavoittavassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvilta lapsilta ja nuorilta.

Tammikuussa käynnistyi lasten osallistumisoikeuksien arviointityökalun pilotointi oikeusministeriön johdolla. Lastensuojelun Keskusliitto on hankkeessa kumppanina ja lupasimme kertoa työn etenemisestä matkan varrella täällä blogissa.

Kevään aikana oikeusministeriössä on perattu lasten osallistumisoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja koottu tietoa osallistumisoikeuksien toteutumisesta. Tätä varten eri alojen ammattilaiset ja asiantuntijat kertoivat jo tammikuun aloitusseminaarissa näkemyksiään oikeuksien toteutumisesta, niitä koskevasta tutkimustiedosta sekä tietoaukoista.

Alusta asti on ollut selvää, että raportin kokoamiseksi tarvitaan asiantuntijuutta eri aloilta. Siksi hankkeen ohjausryhmä kuulee matkan varrella eri alojen asiantuntijoita ja lisäksi raporttiluonnosta voi loppukesän aikana kommentoida lausuntopalvelu.fi:ssä.  

Tietoa kerätään myös lapsilta ja nuorilta

Hankkeessa kerätään tietoa myös heiltä, joiden oikeuksien toteutumisesta on kyse – eli lapsilta ja nuorilta itseltään. Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteuttaa haastatteluja kouluissa ja Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi tiedon keruuta haavoittavassa asemassa olevien lasten ja nuorten osalta.

Keskusliiton tiedonkeruuseen valittiin ohjausryhmässä kolme eri ryhmää: vammaiset lapset, syntymäkodin ulkopuolelle sijoitetut lapset sekä ilman huoltajaa maahan tulleet lapset. Nämä ryhmät valittiin YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamien suositusten pohjalta.  

Lastensuojelun Keskusliitto toteuttaa tiedonkeruun yhteistyössä eri tahojen kanssa. Järjestimme toukokuussa kolme tapaamista, joihin kutsuimme sellaisia järjestöjä, jotka tekevät työtä tavoittelemiemme lasten ja nuorten parissa. Tapaamisissa esittelimme hankkeen tavoitteen ja keskustelimme yhdessä siitä, millainen tiedonkeruu olisi hankkeen aikataulussa sekä järkevää että eettistä. Eettisyyden osalta mietimme erityisesti sitä, että tiedonkeruun tulee olla siihen osallistuville lapsille ja nuorille mielekästä.

Tieto omista oikeuksista on osallistumisen edellytys  

Totesimme tapaamisissa useasti, että indikaattorien kysymykset ovat monen lapsen ja nuoren näkökulmasta kaukaisia: on esimerkiksi vaikea arvioida valitusmenettelyjen lapsiystävällisyyttä, jos ei edes tiedä niiden olemassaolosta, saati jollei alun perinkään tunne omia oikeuksiaan tai eri ammattilaisten velvollisuuksia.

Juuri tästä syystä lasten kokemusten selvittäminen on niin tärkeää: jotta he saavat tietoa oikeuksistaan, jotta aikuiset voivat lasten näkökulmia hyödyntäen kehittää palveluista ja tuesta parempia – ja jotta lasten oikeudet toteutuvat. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin vielä laajempaa, monimuotoisempaa ja pitkäjänteisempää tiedonkeruuta kuin mitä indikaattorityökalun pilotoinnissa on mahdollista tehdä.

Sovimme tapaamisissa, että me Keskusliitossa laadimme tiedonkeruuta varten keskustelurungon, jota lasten ja nuorten parissa toimivat voivat muokata omalle kohderyhmälleen sopivaksi, lasten ja nuorten iät ja elämäntilanne huomioiden. Varsinaisen tiedonkeruun toteuttavat siis ne ihmiset, jotka tavoittelemiemme ryhmien parissa muutenkin toimivat ja jotka ovat näille lapsille ja nuorille tuttuja.

Jokaisen lapsen osallistumisoikeuden turvaaminen vaatii vielä paljon työtä 

Me Keskusliitossa kokoamme lapsilta ja nuorilta kerättävän tiedon yhteen ja raportoimme sen edelleen oikeusministeriölle. Kokoamme raporttiin lapsilta ja nuorilta saatavan tiedon sekä aloitustapaamisissa keskustellut näkökulmat. Kiitos kaikille, jotka osallistuitte tapaamisiin ja toitte asiantuntijuuttanne, osaamistanne ja tärkeitä näkökulmia työmme tueksi!

Tammikuussa, hankkeen alkumetreillä kirjoitimme lasten osallistumisoikeuksien toteutumisen tärkeydestä: lasten ihmisarvon tunnustamisesta, kansalaiseksi kasvamisesta ja luottamuksen rakentumisesta aikuisiin. Pilottihanke on tärkeä työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tarvitaan kuitenkin paljon muitakin toimenpiteitä. Siksi Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa aina valtiota erityisesti haavoittavassa asemassa olevien lasten osallistumisoikeudesta ja heidän elinolojaan koskevan tiedon keruun tärkeydestä.   

Ira Custódio

Erityisasiantuntija

Työskentelen lapsen oikeuksien sekä lapsi- ja perhepolitiikan erityisasiantuntijana ja teen näihin liittyvää vaikuttamistyötä. Haluan rakentaa maailmaa, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus elää hyvää elämää ja kasvaa täyteen mittaansa.

Mari Väistö

Osallisuuskoordinaattori

Työskentelen Keskusliitossa lasten ja nuorten osallisuuteen ja sen edistämiseen liittyen teemojen parissa. Vapaa-ajalla viihdyn runojen, avantouinnin ja kaikenlaisen urheilun parissa.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *