Siirry sisältöön

Viisi tärkeää asiaa lapsen osallisuudesta koronatilanteessa

Kuvassa lapsia lukemassa ringissä istuen lattialla Kuva: Istock

Lastensuojelun Keskusliitto aloittaa tämän kirjoituksen myötä Pienten lasten turvallinen osallisuus-blogisarjan, johon eri tahot kirjoittavat tekstejä, joiden keskiössä on pienten lasten huomiointi ja mukaan ottaminen. Blogisarjan ensimmäinen kirjoitus käsittelee lapsen tunteiden käsittelyä koronatilanteessa ja soveltaen eri tilanteisiin sen jälkeenkin.

Lapsen tunteiden tukeminen on aina ajankohtaista ja tärkeää, mutta sitä se on erityisesti ollut kaikkien lasten kohdalla tänä keväänä ja tästä eteenpäin. Koronatilanne on uusi, epävarmuutta ja huolta herättävä tilanne sekä lapsille että aikuisille. Lapset palasivat toukokuussa kouluihin ja varhaiskasvatukseen pitkän tauon jälkeen. Joillekin se merkitsi hyvällä tavalla rutiinien ja turvallisen ympäristön palaamista omaan elämään, mutta monille se herätti huolia ja kysymyksiä.

Kerron blogissani* lapsen tukemisesta tunteiden käsittelyssä koronatilanteessa, ja jaan vinkkejä toiminnallisista menetelmistä, joiden avulla tunteita ja huolia voi käsitellä lapsen kanssa. Tieto perustuu kokemukseeni läheisensä menettäneiden lasten vertaistukiryhmissä toteutettuihin menetelmiin, menetelmiä voi käyttää hieman muunnellen kohderyhmästä ja tarkoituksesta riippuen joko lapsiryhmissä tai yksittäisen lapsen kanssa.

Blogikirjoitukset on suunnattu lapsen vanhemmille ja muille lapsista huolehtiville aikuisille, ja myös lasten parissa työskentelevät ammattilaiset voivat hyötyä tiedosta. Ammattilaiset toimivat erilaisissa rooleissa; joku voi ottaa toiminnallisia menetelmiä käyttöön lapsia tavatessaan, toinen voi kannustaa perheen aikuista tukemaan lastaan tunteiden käsittelyssä.

Kuvassa vinkkejä, mitä tehdä lapsen kanssa korona-aikaan.

Kannusta lasta esittämään kysymyksiä

Missä tahansa elämän kriisitilanteessa lapsen ottaminen osaksi tilanteen käsittelyä on tärkeää. Oli kyse sitten avioerosta, läheisen kuolemasta tai muusta kriisitilanteesta – esimerkiksi tilanteesta, jossa kaikki nyt olemme. Lasta ei tule jättää ulkopuolelle, vaikka joskus meidän aikuisten on vaikea löytää sanoja tai tapaa millä selitämme asioita lapselle ikätasoisesti. On tärkeää kohdata omat pelkonsa ja ottaa lapsi mukaan, vaikka hänen reaktionsa ja kysymyksensä saattavat jännittää meitä. Voit kertoa lapselle, että emme me aikuisetkaan tiedä vastausta kaikkeen, mutta kaikesta voidaan puhua ja kaikkea saa kysyä.

Puhu totta lapselle

Joskus saatamme ohittaa lapsen vaikeat kysymykset keksimällä nopean selityksen tai olan kohautuksella, monesti ajattelematta sen enempää. Lapsi kuulee totuuden joka tapauksessa kavereiltaan, naapureiltaan tai sosiaalisesta mediasta, joten on parempi, että hän kuulee sen itselleen läheisiltä aikuisilta. Lapsen vanhempia tai muita hänelle tärkeitä aikuisia onkin hyvä kannustaa rehellisyyteen. Jos lapsi kuulee vain osan totuudesta sieltä täältä, hän kuvittelee loput mielikuvituksellaan. Monesti mielikuvitus on totuutta hurjempi.

Kerro, miten toimimalla lapsi voi omalta osaltaan auttaa kriisitilanteessa

Aktiivinen toimijuus voi auttaa lasta ahdistuksen käsittelyssä. Jos korona vaivaa lapsen mieltä kovasti, eikä asialle tällä hetkellä kukaan voi mitään, lapsen kanssa voi miettiä mitä tekemällä a) voi tehdä parhaansa, että virus ei leviäisi enempää b) omaa oloa voi pyrkiä helpottamaan. Muissakin kriisitilanteissa lapsen voi esimerkiksi ottaa mukaan päätöksentekoon sellaisissa asioissa, joissa lapsi voi tehdä valintoja.

Auta lasta muodostamaan oma tarina

Kriisitilanteiden käsittelyä helpottaa, jos ihminen voi myöhemmin liittää sekä hyvät että huonot kokemukset omaan elämäntarinaansa. Tämä auttaa tunteiden käsittelyssä myös myöhemmin elämässä ja voi kantaa pitkälle. Kun aikuinen auttaa lasta tässä, lapselle ei jää mieltä kaivelevia mustia aukkoja, joille hän ei löydä vastausta. Auta lasta muodostamaan tässä tilanteessa oma koronatarina.

Auta lasta keräämään muistoja

Koronatilanteessa lasta voi auttaa muodostamaan ja keräämään muistoja monella eri tavalla. Muistoja keräämällä voit auttaa lasta samalla huomaamaan, että ympärillämme on edelleen paljon hyviäkin asioita. Lasta tukemalla voit vaikuttaa siihen, että lapselle jää ajanjaksosta myös hyviä muistoja.

Lopulta on tärkeää ajatella, että tämä vaihe on vain pieni vaihe lapsen elämässä, eikä se tule määrittelemään lapsen loppuelämää. Myöhemmin muistot ehkä auttavat ymmärtämään, miksi aikuiset olivat silloin useammin huonolla tuulella, tai miksi kotona oli stressaantuneempi ilmapiiri kuin yleensä. Lapsi oppii ymmärtämään, että kyse oli isommasta asiasta eikä siitä, että hän ei suostunut pukemaan haalaria päälleen.

Uskotaan siihen, että nämäkin muistot saavat vielä kultareunukset.

Susanna Uittomäki

Uittomäki on koulutukseltaan sosionomi yamk, AmO, ja työskennellyt pitkään lasten ja lapsiperheiden parissa; mm. lastentarhanopettajana sekä lasten vertaistukiryhmien ohjaajana. Viimeisten kymmenen vuoden ajan hän on toiminut KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry:n toiminnanjohtajana sekä luennoinut ammattilaisille ja lapsen läheisille aikuisille surevan lapsen tukemiseen ja lapsen tunteiden tukemiseen liittyvistä teemoista.

*www.lapsentunteet.fi -sivusto

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *