Hyppää sisältöön

Lastensuojelun Keskusliitto lausui YK:lle huolensa rasismin ja syrjinnän lisääntymisestä Suomessa

Politiikka & Yhteistyö
Lapsen arki
Lastensuojelu
Lausunnot ja kuulemiset
29.6.2026
Lastensuojelun Keskusliitto lausui YK:lle huolensa rasismin ja syrjinnän lisääntymisestä Suomessa

Lastensuojelun Keskusliitto lähetti YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevälle komitealle lausunnon, jossa se tuo esille, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet, yhdenvertaisuus ja vähemmistöjen oikeudet ovat Suomessa heikentyneet nykyisellä hallituskaudella.

Suomi on komitean kuultavana elokuussa. Aikataulu muuttui yllättäen, sillä Suomen käsittelyä odotettiin vasta ensi vuonna. Näin järjestöillä ei ollut aikaa laatia yhteistä raporttia. Ihmisoikeuskeskus kuitenkin suositteli kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan ja välittämään tietoa komitealle. Lastensuojelun Keskusliitto toimittikin komitealle näkemyksiänsä, koska se halusi kertoa kansalaisyhteiskunnan tukalasta tilanteesta Suomessa sekä huolestaan, että populistinen liikehdintä etnisiä ja muita vähemmistöjä vastaan on voimistunut myös Suomessa.

LSKL tuo esille, että järjestöjen rahoitusta on leikattu merkittävästi, ja uudet avustuskriteerit voivat sulkea rahoituksen ulkopuolelle erityisesti maahanmuuttajia, vähemmistöjä ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä tukevia järjestöjä. Tämä heikentää kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia tuoda esiin epäkohtia ja puolustaa perus- ja ihmisoikeuksia.

LSKL on huolissaan rasismin, vihapuheen ja maahanmuuttovastaisuuden lisääntymisestä. Vihapuheen esiintyminen politiikassa normalisoi rasismia ja voi pahimmillaan lisätä väkivallan riskiä. Lasten ja nuorten kohdalla syrjintä ja rasismi näkyvät erityisesti saamelais-, romani-, afrikkalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten lasten arjessa, palveluihin pääsyssä, mielenterveyden tuessa sekä kouluissa ja vapaa-ajalla.

Lisäksi LSKL katsoo, että maahanmuuttolainsäädännön kiristykset ovat heikentäneet erityisesti turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien asemaa. Muutoksia tehtiin kiireessä ja puutteellinen ja lapsivaikutusten arviointi jäi paikoin ohueksi. Oikeus hakea turvapaikkaa, saada oikeusapua, vastaanottopalveluja, perheenyhdistämistä, pysyvää oleskelulupaa ja kansalaisuutta on vaikeutunut. EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen toimeenpanossa Suomi teki paikoin EU-säädöksiä tiukempia lakimuutoksia, eli käyttää kansallista liikkumavaraa kiristävästi eikä hakijoiden oikeuksia tukevasti.

Lue koko lausunnot:

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sulje