Siirry sisältöön

Kunnat: koronaepidemialla on ollut välittömiä vaikutuksia lastensuojelun asiakasperheisiin

Punahiuksinen lapsi istuu pöydän ääressä kankainen hengityssuoja kasvoillaan. Kuva: Unsplash, Rusty Watson

Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut syksyllä 2020 verrattuna aikaan ennen koronaa, arvioidaan kunnissa. Koronaepidemialla uskotaan olevan lasten ja perheiden hyvinvointiin pitkäaikaisia vaikutuksia. 

Kun keväällä 2020 yhteiskuntaa suljettiin koronaepidemian takia, heräsi huoli, että perheiden hätä voi jäädä huomaamatta. Poliisin kotihälytystehtävien määrissä oli nousua ja osassa kunnista raportoitiin lastensuojeluilmoitusten määrän laskeneen. Lapset itse kokivat elämänsä muuttuneen huomattavasti ja monet kertoivat hyvinvointinsa heikentyneen. Pääsy nuorten mielenterveyspalveluihin ruuhkautui.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, thl.fi) sekä Lastensuojelun Keskusliitto ovat kartoittaneet koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten vaikutuksia kunnalliseen lastensuojelutyöhön. Vastauksia sähköiseen kyselyyn saatiin 41 kunnan tai kuntayhtymän kuntien lastensuojelun johdolta. 

42 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista arvioitiinettä lastensuojeluilmoitukset ovat kasvaneet syksyllä 2020 verrattuna aikaan ennen koronaaYli kolmasosan mielestä myös uusien lastensuojelun asiakkaiden määrä on kasvanut. Eniten lisäyksiä lastensuojeluilmoituksissa on tullut poliisin taholta sekä kouluista. Syiksi arvioitiin perheiden vuorovaikutusongelmien kasvua (71 %), vanhempien jaksamisen heikentymistä (66 %), lasten koulunkäynnin ongelmia (61 %) sekä perheiden taloudellisia ongelmia (66 %). 

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat olleet kasvussa jo usean vuoden ajan, joten koronaepidemian vaikutusten arviointi tilanteeseen on haastavaa. Vastaajista 66 % arvioi epidemian heijastuvan sijoitusten määrien kasvuun pitkällä tähtäimellä ja 39 % arvioi sijoitusten jo nyt lisääntyneen.  

Yhteydenpitoa sijoitettujen lasten ja heidän läheisverkostonsa välillä koronatilanne on joka tapauksessa haastanut. 90 % vastaajista näki epidemian aiheuttaneen keväällä haasteita yhteydenpitoon. Syksyllä tilanne on helpottanut ja enää 24 % näki sen vaikuttavaedelleen. Sijaishuoltoyksiköissä on kaivattu selkeämpää kansallista ohjeistusta sijoitettujen lasten ja läheisverkoston tapaamisten järjestämisestä epidemiatilanteessa. 

Koronaviruksen myötä myös monet lastensuojelun asiakastapaamiset peruuntuivat tai ne toteutettiin etäyhteyksin. Monet vastaajista ovat kokeneet perhetyön toteuttamisen etänä hankalaksi ja hiukan yli puolet (51 %) arvioi perheiden tukitoimien heikentyneen jossain määrin. Yli puolet (55 %) vastaajista arvioi, että asiakasperheiden kokonaistilanteiden arviointi on vaikeutunut sen vuoksi, että asiakkaat eivät ole halunneet tai voineet vastaanottaa työntekijöitä tartuntariskin takia. Jopa 59 % vastaajista arvioi koronaepidemian aiheuttaneen haasteita lasten- ja nuorisopsykiatrian tuen saamiseen. 

Lastensuojelun asiakkaana oleva perhe tarvitsee usein tukea monista erilaisista palveluista. Eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys näyttää edelleen korostuneen koronaepidemian aikana. Hyvä uutinen on se, että vastaajista 20 % arvioi yhteistyön lisääntyneen kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien välillä ja 34 % näki sen lisääntyneen myös sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen välillä.  

Koronaepidemian aikana on erityisen tärkeää, että palvelujärjestelmämme toimii kokonaisuudessaanJos yhteiskuntaa kannattelevat perusrakenteet eivät pysty vastaamaan lapsiperheiden tarpeisiin nyt, on odotettavissa, että myös lastensuojelun palvelutarve kasvaa. 

Lue koko julkaisu: Koronan vaikutukset lastensuojeluun (julkari.fi)

Lisätietoja antavat: 

Erityisasiantuntija Anna Tiili, Lastensuojelun Keskusliitto, anna.tiili@lskl.fi, p. 045 8989 544
Tutkija Siiri Nelimarkka, THL, siiri.nelimarkka@thl.fi, p. 029 524 7741