Siirry sisältöön

Poikkeuskevät koetteli perheiden hermoja ja taloutta 

Kuvassa perhe, lapset leikkivät ja vanhemmat kuormittuneita.

Koronakriisin aiheuttama poikkeustila lisäsi perheissä koettua stressiä ja niukkuutta. Kymmenien tuhansien perheiden taloudellinen tilanne heikentyi nopeasti sen aikana. Perheiden hyvinvointi parani hieman poikkeustilan jatkuessa, mutta taloustilanne ei. 

Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Kaikille eväät elämään avustusohjelma on julkaissut uuden selvityksen Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään. Selvityksessä kysyttiin kahteen otteeseen – huhtikuussa ja toukokuussa – miten perheissä on selvitty poikkeustilan aikaansaamista muutoksista. Kyselyihin saatiin lähes 4000 vastausta yli 3000 henkilöltä 

Perheet kokivat kriisiajan stressaavana. Lasten liikkumisessa, unessa ja ravinnossa tapahtui muutoksia huonompaan suuntaan. Harrastustaukoa enemmän lapset kärsivät siitä, että eivät nähneet kavereitaan. Poikkeustila nosti esille perheiden väliset hyvinvointierot. Vakavimmin koronakriisi iski perheisiin, jotka jo lähtökohtaisesti olivat heikoimmassa asemassa. Muun muassa perheille, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, oli suurta haittaa siitä, että arjen rakenteet murtuivat äkillisesti.  

Perheet kuitenkin sopeutuivat tilanteeseen nopeasti, sanoo hankepäällikkö Petri Paju.

Jonkinlainen pohjakosketus saavutettiin heti alussa ja toukokuussa tilanne oli jo monelta osin kohentunut. Osa perheistä onnistui myös nauttimaan poikkeusajasta. 

Koulujen etäopetukseen oltiin pääosin tyytyväisiä ja tyytyväisyys lisääntyi huhtikuusta toukokuuhun selvästi. Toukokuussa etäopetuksen vaikutukset oppimiseen arvioitiin enää lievästi negatiiviseksi. Osalle koululaisista etäopetus sopi jopa lähiopetusta paremmin. Tulevaisuudessa onkin tärkeää luoda edellytyksiä hyödyntää etäopetusta niille oppilaille, joiden koulunkäynti sujuu paremmin kotona. Kouluruokailu nousi kyselyssä keskeiseksi niin taloudellisena tekijänä kuin arjen sujuvuuden kannalta. 

Hyvin monien perheiden taloudellinen tilanne heikkeni nopeasti kriisin alettua, eikä se parantunut kriisin kestäessä. Kyselyaineiston perusteella noin 55 000 uutta lapsiperhettä kokee nyt niukkuutta koronakriisin takia. Jopa 40 prosentissa vastanneista perheistä jompikumpi huoltaja on ollut YT-neuvottelujen piirissä tai huoltajan yritystoiminta on kärsinyt kriisistä huomattavasti. Tilanteesta selvitäkseen perheet ovat käyttäneet omia säästöjään ja esimerkiksi asuntolainan lyhennysvapaata on hyödynnetty paljon.  

Eriarvoisuuden näkökulmasta poikkeustilalla oli monia vaikutuksia. Rajoituksilla on ollut myös arjen yhdenvertaisuutta lisäävä ulottuvuutensa: kukaan ei matkusta, ei käy kylpylöissä tai ravintoloissa eikä harrasta kalliisti. Perheiden välinen eriarvoisuus on kuitenkin todennäköisemmin kasvanut. Ne, jotka olivat taloudellisesti tiukimmilla ennen kriisiä, saattoivat harvemmin siirtyä etätöihin, ja perheet, joilla ei ollut taloudellisia puskureita, ovat joutuneet turvautumaan vakuudettomiin luottoihin ja pikavippeihin. 

Nyt on olennaisen tärkeää saada eniten apua tarvitsevien perheiden tuki toimimaan pian, jotta tulevaisuus näyttäytyy heille toiveikkaana, sanoo Paju. 

Viranomaisohjeisiin perheissä suhtauduttiin vakavasti koko kriisin ajan. Vastaajat arvioivat kotikuntansa selvinneen koronakriisin hoidosta vähintään tyydyttävästi. Kuntien saama arvosana on keskimäärin yli 7 (huhtikuussa 7,15; toukokuussa 7,27) 

Selvityksen toteutti Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Kaikille eväät elämään –avustusohjelma. Raportti perustuu kyselyyn, johon vastasi hieman yli 3000 ihmistä kahdessa osassa. Ensimmäinen vaihe toteutettiin huhtikuussa ja toinen vaihe toukokuussa 2020.

Lue koko selvitys: Paikoiltaan siirretty arki -selvitys (pdf)

Tutustu visuaaliseen tiivistelmään: Paikoiltaan siirretty arki -selvityksen visuaalinen tiivistelmä (pdf)

Lisätietoja:  

Petri Paju

Hankepäällikkö


050 578 0259

Työskentelen Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinaatiohankkeessa hankepäällikkönä. Vastaan koordinaatiohankkeen toiminnasta yhdessä muun tiimin kanssa. Olen kiinnostunut eriarvoisuudesta, järjestöjen työstä ja arvioinnista. Näihin kaikkiin saan keskittyä nykyisessä tehtävässäni.