Siirry sisältöön

Lapset eivät aina tunne omia oikeuksiaan

Lapset pitävät lasten asemaa Suomessa enimmäkseen hyvänä, mutta eivät tunne omia oikeuksiaan kovinkaan hyvin. Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn perusteella vain 56 prosenttia 10-17-vuotiaista muistaa kuulleensa lapsen oikeuksien sopimuksesta. Valtiolla on velvoite opettaa kansalaisiaan lapsen oikeuksista.

Suurin osa (71 %) suomalaisista lapsista ja nuorista pitää lasten asemaa Suomessa hyvänä. Lähes neljäsosa ei osaa arvioida asiaa, ja kuuden prosentin mielestä lasten tilanne on huono.

Lastensuojelun Keskusliitto toteutti keväällä 2017 kyselyn 10–17-vuotiaille lapsen oikeuksista, toimintaympäristöstä ja osallisuudesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 4 588 vastaajaa, joista lähes puolet (49 %) oli 15–17-vuotiaita. Vastaajista 56 % ilmoitti sukupuolekseen tytön, 41 % pojan ja 2 % kategorian muu. Vastaajia oli ympäri Suomen.

Monikulttuurisuus, digitalisaatio ja kansainvälistyminen nähdään mahdollisuuksina, ympäristön muutokset uhkana

Lapsia ja nuoria pyydettiin arvioimaan tiettyjen muutosilmiöiden vaikutuksia lapsen asemaan Suomessa (uhka – mahdollisuus – ei osaa sanoa). Vastaajat näkivät kysytyistä ilmiöistä eniten mahdollisuutena monikulttuurisuuden, digitalisaation ja kansainvälistymisen. Kaupunkilaisnuoret suhtautuivat kaikkiin muutosilmiöihin keskimäärin positiivisemmin kuin maaseudulla asuvat.

Suurimpina uhkina lapset ja nuoret kokevat kyselyn perusteella ilmaston/ympäristön muutokset, epätasa-arvoisuuden lisääntymisen sekä talouden korostumisen päätöksenteossa. Ilmaston/ympäristön muutos -kysymys vaikuttaa olleen vastaajille ymmärrettävin, sillä sen osalta ei osaa sanoa -vastauksia oli vähiten.

Näiden lisäksi lasten asemaan vaikuttavina seikkoina nousi esille muun muassa ulkonäköpaineet, kiusaaminen, rasismi, maahanmuutto, harrastusmahdollisuudet ja niiden puute sekä sosiaalisen median asettamat paineet. Koulu nähtiin sekä mahdollisuutena ilmaisen koulutusjärjestelmän ansiosta, että uhkana taloudellisten leikkausten, isojen luokkakokojen sekä sisäilmaongelmien takia.

”Lapset joilla on huonot lähtökohdat joutuvat kärsimään, kun leikkauksia tehdään katsomatta sitä, miten se vaikuttaa pienituloisiin ja ns. ongelmaperheisiin.”

Lapsella on oikeus tulla kuulluksi

Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Sen keskeisimmät periaatteet ovat:

  • lapsen etu (artikla 3)
  • syrjinnän kielto (artikla 2)
  • lapsen oikeus tulla kuulluksi (artikla 12) sekä
  • lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artikla 6)

Kyselyn perusteella lapset eivät Suomessa tunne lapsen oikeuksien sopimusta tai sen sisältöä kovin hyvin. Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista lapsista muisti kuulleensa lapsen oikeuksien sopimuksesta, tytöt vähän poikia useammin. 42 prosenttia tunnisti, että omassa koulussa on joskus käsitelty lapsen oikeuksien sopimusta. Vain 21 prosenttia kyselyyn vastanneista tietää, koska lapsen oikeuksien päivää vietetään.

Lapset tunnistavat parhaiten oikeutensa elää turvassa väkivallalta ja hyväksikäytöltä sekä toisaalta sen, että heidän etunsa on ensisijaisen tärkeä. Silti näidenkin perusoikeuksien tuntemuksessa on vaihtelua. Sitä lapset eivät niinkään hyvin tiedä, että lapsen oikeuksien sopimus kehottaa myös varmistamaan, että lapsen mielipidettä kysytään, kun tehdään heitä koskevia päätöksiä.

Aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos kuuntelisivat lapsia

65 % lapsista ja nuorista ajattelee, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos he ottaisivat lasten mielipiteitä enemmän huomioon, niin isoissa kuin pienissä asioissa. Yli puolet kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista näkee, että heidän mielipidettään kysytään liian harvoin.

Lapset toivovat, että aikuiset kuuntelisivat heitä enemmän heitä itseään koskevissa päätöksissä, ja erityisesti omissa arjen ympäristöissä: perheessä, koulussa ja harrastuspaikoissa. Vain 38 % vastaajista kokee, että lapset voivat vaikuttaa riittävästi asioihin koulussa.

Lasten oikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että paitsi lapsilla itsellään, myös kaikilla aikuisilla – vanhemmilla, koulujen työntekijöillä, varhaiskasvattajilla sekä päättäjillä – on riittävästi tietoa lapsen oikeuksista, jotta he osaavat niitä kunnioittaa.

Lue koko raportti