Siirry sisältöön

Piiska on jäänyt menneisyyteen – yhä harvempi suomalainen hyväksyy lasten kurittamisen

Suurin osa suomalaisista ei pidä lapsiin kohdistuvaa ruumiillista kurittamista hyväksyttävänä edes poikkeustapauksissa. Kuitenkin edelleen lähes joka neljäs vanhempi on tukistanut lapsiaan. Naiset käyttävät kuritusväkivaltaa useammin kuin miehet, vaikka suhtautuvat siihen kielteisemmin.

Infograafi selvityksen keskeisimmistä havainnoista95 prosenttia suomalaisista tietää, että lasten ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla. Ennen kuritusväkivallan kieltämistä vuonna 1984 lasten kurittamista piti hyväksyttävänä noin puolet suomalaisista. Lastensuojelun Keskusliiton tuoreen selvityksen perusteella suurin osa (81 %) suomalaisista ei tällä hetkellä hyväksy kuritusväkivaltaa edes poikkeustapauksissa. Lapsiperheiden vanhemmat hyväksyvät lasten ruumiillisen kurituksen vielä harvemmin kuin muut vastaajat.

Asenteiden muutoksesta huolimatta kuritusväkivaltaa käytetään edelleen. Jopa 41 prosenttia vastaajista kertoi joskus turvautuneensa johonkin kuritusväkivallan muotoon (tukistaminen, sormille näpäytys, läimäytys, piiskaaminen, väkivallalla uhkailu) lastensa kasvatuksessa. Todellinen luku saattaa olla suurempikin, sillä melko suuri osa vanhemmista ei halunnut tai osannut vastata kysymykseen.

”Kurittaminen on kuitenkin vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa”, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen. ”Esimerkiksi piiskaamista ei käytetä kasvatuskeinona enää juuri ollenkaan. Toisaalta tukistamista ei täysin mielletä kuritusväkivallaksi, sillä 28 prosenttia vastaajista hyväksyy sen ja 24 prosenttia on tukistanut lapsiaan. Se on ehdottomasti liikaa. Kehitys on siinäkin onneksi ollut positiivista, sillä vielä kymmenen vuotta sitten jopa puolet vanhemmista oli tukistanut lastaan.”

Naiset käyttävät kuritusväkivaltaa miehiä enemmän

Sukupuolen välillä on eroja: lasten fyysistä kurittamista pitää hyväksyttävänä kasvatuskeinona ainakin poikkeustapauksissa 18 % miehistä ja 8 % naisista. Vaikka naisten asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat kielteisemmät, he käyttävät sitä keskusliiton selvityksen perusteella enemmän kuin miesvastaajat. Osan eroista saattaa selittää se, että miehet jättivät naisia useammin vastaamatta kysymykseen. Toisaalta myös useissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että naiset kohdistavat lapsiin enemmän väkivaltaa kuin miehet. Miesten osalta kuritusväkivallan käyttö on myös vähentynyt nopeammin kuluneiden kymmenen vuoden sisällä kuin naisilla.

”Kuritusväkivaltakokemukset omassa lapsuudessa lisäävät todennäköisyyttä sen käytölle lasten kasvatuksessa”, avaa Hyvärinen taustoja. ”Kuritusväkivalta muodostaa siten ylisukupolvisen ketjun, joka on pystyttävä katkaisemaan. Asenteilla on suuri merkitys, sillä niistä vanhemmista, jotka hyväksyvät ruumiillisen kurittamisen, noin 80 prosenttia myös käyttää sitä.”

Jäähypenkki on korvannut piiskan

Vaikka kuritusväkivallan käyttö on vähentynyt, on sillä uhkaaminen lasten kasvatuksessa jopa hieman yleistynyt. Suomalaiset kuitenkin suhtautuvat erittäin kielteisesti väkivallalla uhkailuun ja pitävät sitä lapselle haitallisempana kuin esimerkiksi tukistamista. Erityisen haitallisena vastaajat pitivät sitä, että lasta nälvitään tai vähätellään, pelotellaan tai altistetaan perheväkivallalle. Lapselle huutamisen hyväksyi kasvatuskeinona noin puolet vastaajista ja lapsen toistuvan määräämisen yksin rauhoittumaan reilu kolmasosa.

”Niin sanottua jäähypenkkiä on alettu enenevässä määrin käyttämään lasten kasvatuksessa, ja se on voinut osaltaan vaikuttaa positiivisesti kuritusväkivallan käytön vähenemiseen”, sanoo Sauli Hyvärinen.
”On hyvä kuitenkin muistaa, että myös yksin tunteiden kanssa jättämisellä on haitallisia vaikutuksia lapsiin.”

Lastensuojelun Keskusliitto on seurannut kuritusväkivaltaan liittyviä asenteita Suomessa koko 2000-luvun ajan. Keskusliitto julkaisee 19.9. klo 9 verkkosivuillaan uuden selvityksen Piiskasta jäähypenkkiin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2017. Aineiston keruun on toteuttanut Taloustutkimus Lastensuojelun Keskusliiton toimesta. Selvitystä varten haastateltiin 1 009 15−79-vuotiaista suomalaista.

Piiskasta jäähypenkkiin -selvitys

Oikaisu 21.9.2017: Vanhemmista noin joka neljäs on tukistanut lastaan, ei noin joka kolmas kuten tiedotteen johdannossa alun perin väitettiin.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen, sauli.hyvarinen@lskl.fi, p. 050 3011 292

Tutustu muuhun materiaaliin:

Tulostettava tiivistelmä selvityksestä

Visualisointi kuritusväkivallan kokemusten yleisyydestä eri ikäryhmissä, sekä ruumiilliseen kurittamiseen liittyvien asenteiden jakautumisesta

Sauli Hyvärinen

Erityisasiantuntija


09 3296 0216
050 3011 292

Vastuualueellani ovat lasten kaltoinkohteluun ja sen ehkäisyyn liittyvät teemat. Teen myös laajemmin vaikuttamistyötä lapsia ja perheitä koskevien yhteiskuntapoliittisten kysymysten parissa.