Siirry sisältöön

Sote-uudistuksen valinnanvapausmalli voi heikentää lapsen edun toteutumista

Sote-uudistus voi hyvin toteutettuna tarjota mahdollisuuden parantaa lastensuojelun laatua, mutta siihen sisältyy myös merkittäviä riskejä. Valinnanvapausjärjestelmä voi hajauttaa perheiden palveluja ja siten uhata integraation onnistumista. Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää palvelujen lapsi- ja perhelähtöistä yhteensovittamista.

Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointieroja, parantaa palvelujen saatavuutta sekä samalla hillitä kustannusten kasvua. Lastensuojelun Keskusliiton kuntajäsenet näkevät lastensuojelupalvelujen siirtymisessä maakuntien vastuulle sekä mahdollisuuksia että riskejä.

Uudistus voi hyvin toteutettuna yhdenmukaistaa lastensuojelun palvelujen tuottamisen tapaa ja parantaa palvelujen laatua. Toisaalta kunnissa esiintyy huolta siitä, että lastensuojelun lähipalvelut katoavat ja pienet toimijat katoavat kentältä. Olemassa olevien yhteistyörakenteiden purkautumisella ja palveluverkon harventumisella voi olla haitallisia vaikutuksia lasten ja perheiden arkeen.

Valinnanvapausjärjestelmään sisältyy riskejä

Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lapsi- ja perhelähtöistä yhteensovittamista toisaalta sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen kesken ja toisaalta lasten ja heidän vanhempiensa palvelujen kesken. Uudistukseen sisältyvään valinnanvapausjärjestelmään sisältyy merkittäviä riskejä lastensuojelun kannalta. Se voi hajauttaa perheiden palveluja ja siten uhata integraation onnistumista.

Lastensuojelua ei ole rajattu valinnanvapauden ulkopuolelle, vaikka myös hallituksen esityksen lapsivaikutusten arvioinnissa todetaan sen voivan heikentää lapsen edun toteutumista. Mahdollisuus vaihtaa lastensuojelun toimipistettä uhkaa jatkuvuutta, joka on tärkeää lastensuojelussa. Lastensuojelun sijaishuollon osalta on vielä epäselvää, missä määrin sijaishuoltopaikan valinta tulee olemaan valinnanvapauden piirissä.

Hyvässä asemassa olevien perheiden kohdalla valinnanvapausmalli voi toimia hyvin. Ongelmallinen se voi olla perheille, joilla on moninaisia palvelutarpeita useilta tuottajilta, mutta ei välttämättä kykyä tai voimavaroja tehdä valintoja. Valinnanvapausmallin onnistumisen kannalta on kriittisen tärkeää, että sote-keskuksilla on riittävästi osaamista perheiden tilanteen arviointiin, tukemiseen ja ohjaamiseen.

Lastensuojelun palvelut eivät nykyisin toteudu tasalaatuisina ja yhdenmukaisina eri puolilla maata. Sijaishuollon valvonta on ollut heikkoa. Valtionohjauksen vahvistaminen ja riittävän valvonnan varmistaminen sote-uudistuksessa ovat tarpeen lastensuojelun asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Säännökset lastensuojelun toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta ovat kuitenkin sote-uudistuksessa jäämässä erilleen useaan lakiin, mikä vaikeuttaa valvontaa. Omavalvonta, jota uudistuksessa on korostettu, ei riitä lastensuojelussa takaamaan palvelujen laatua ja asiakasturvallisuutta.

Lastensuojelun Keskusliitto julkaisee 13.6.2017 selvityksen Lastensuojelu sotessa – Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perusteista ja vaikutuksista lastensuojeluun. Selvitys kokoaa ja jäsentää tietoa siitä, miten sote-uudistus muuttaa lastensuojelun rakenteita. Selvityksen pohjaksi keskusliitto toteutti kyselyn kuntajäsenilleen lastensuojelusta sotessa. Selvitykseen sisältyy myös fiktiivinen asiakastapaus, joka havainnollistaa valinnanvapauden toteutumiseen liittyviä ongelmakohtia.

Lisätietoa:

Asiantuntija Sari Hanhinen, sari.hanhinen @ lskl.fi, p. 040 7676060
Erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen, sauli.hyvarinen @ lskl.fi, p. 050 3011 292
Ohjelmajohtaja Olli Alanen, olli.alanen @ lskl.fi, p. 050 502 5007

Sauli Hyvärinen

Erityisasiantuntija


09 3296 0216
050 3011 292

Vastuualueellani ovat lasten kaltoinkohteluun ja sen ehkäisyyn liittyvät teemat. Teen myös laajemmin vaikuttamistyötä lapsia ja perheitä koskevien yhteiskuntapoliittisten kysymysten parissa.

Olli Alanen

Ohjelmajohtaja


09 3296 0221
050 502 5007

Vastaan Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamis- ja kehittämistyön johtamisesta sekä yhteistyöstä kansainvälisten verkostojen ja jäsenyhteisöjemme kanssa.