Siirry sisältöön

Totta vai tarua: Lastensuojelussa onnistutaan joka päivä? 

Lastensuojelun-onnistumisia-etsimassa-blogi-2 23.4.2020 Kuva: Istock

Lastensuojelussa on parannettavaa sekä myös onnistumisia. Millaisia asioita lastensuojelun asiakkaana itse olleet vanhemmat ja lapset pitävät onnistumisina lastensuojelussa? Entä työntekijät? 

Lastensuojelusta puhutaan paljon. Erityisen paljon puhutaan siitä, mikä lastensuojelussa on vialla. Lastensuojelussa on kuitenkin paljon myös onnistumisia, ja on tärkeää, että myös niistä puhutaan, niitä kerätään ja analysoidaan, ja niitä voidaan toistaa ja uusintaa. Jos lastensuojelu nähdään peikkona, pelkkänä huostaanottojen tekijänä, eivät perheet uskalla hakea apua, ja tilanteet voivat kärjistyä. Mitä enemmän tiedetään lastensuojelun tarjoamasta tuesta ja avusta, sitä useammin apua päästään tarjoamaan ajoissa.

Mutta millaisia asioita lastensuojelun asiakkaana itse olleet vanhemmat ja lapset pitävät onnistumisina lastensuojelussa? Entä työntekijät? 

Vanhemmat: oikea-aikaista apua 

Kasvatus- ja perheneuvonta ry Kasperin VOIKUKKIA-toiminta saa jatkuvaa palautetta perheiltä ja vanhemmilta, jotka ovat olleet lastensuojelun asiakkaina. Vanhemmat kertovat hyvistä kohtaamisista ja yhteistyöstä, jonka kautta lapsi ja perhe on tullut autetuksi, ihanista sosiaalityöntekijöistä ja sosiaaliohjaajista, korvaamattomista sijaisperheistä ja hyvistä lastensuojelulaitoksista. Mutta yhteydenottoja tulee myös vanhemmilta, jotka ovat jääneet ilman tukea, eivätkä koe saaneensa mitään apua lapsen ja perheen tilanteeseen. 

Vanhemmat korostavat saamansa avun ja tuen oikea-aikaisuutta onnistumisen merkkinä. Perheet ottavat vastaan apua silloin, kun he eivät pelkää lastensuojelua tai lastensuojelun asiakkaaksi päätymistä. Onnistumisia tapahtuu, kun perheet ja yksilöt sekä heidän tilanteensa nähdään lastensuojelussa ainutlaatuisina ja toimintakulttuuri on avointa, dialogista ja kaikkia osapuolia arvostavaa. 

Lastensuojelun asiakkuus on yleensä kriisi perheelle, ja vanhemmat tarvitsevat kriisissä tukea. Kunnissa vanhempien vertaistukea on kehitetty. Tarjolla on vertaistukiryhmiä ja joissakin tukihenkilötoimintaa. Lastensuojelun vanhempia uskalletaan kuulla ja ottaa mukaan toimintaan entistä enemmän hyvien kokemusten saattelemana. Monet lastensuojelun kokeneet vanhemmat itse haluavat osallistua ja kehittää. Vanhemmilla ja ammattilaisilla on yhteinen usko systeemiin; siihen, että sitä voi kehittää ja että se voi kehittyä hyväksi. Se itsessään on jo onnistuminen. 

Onnistua voi vain asiakkaita kuulemalla. 

Lapset: huolenpitoa ja kuulluksi tulemista 

Jos lapsi kokee, että arki sujuu ja tuntee olevansa laitoksessa turvassa, lastensuojelu toimii. Tie siihen pisteeseen voi olla pitkä, mutta lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoret kertovat usein myös hyvistä asioista lastensuojelupolullaan.   

”Tämä lastenkoti on paikka, johon tulen aidosti kotiin”, kuvaa lastensuojelun onnistumista eräs lastenkodissa asuva lapsi. ”Täällä on välittämistä ja huolenpitoa, sitä, mitä en ole saanut kotona vanhempieni luona.” 

”Täällä arki on ennakoitua”, sanoo toinen. Aikuiset on huomenna samaa mieltä, kun mitä oli eilen, ja se luo turvallisen tunteen. Nää aikuiset ei oo täällä vaan töissä.” 

Nämä sitaatit kuvaavat tilanteita, joissa lastensuojelu on nuoren itsensä kannalta onnistunut. Kun nuoresta tuntuu, että lastensuojeluun on päässyt eikä joutunut, ammattilaisten kanssa on ollut hyviä kohtaamisia, nuoria on kohdeltu inhimillisesti ja nuorelle on välittynyt aito välittäminen.  

Lastensuojelun asiakkaana olleilla nuorilla on myös huonoja kokemuksia, mutta tällaiset onnistumiset ovat niitä, joihin nuori voi niitä verrata. Siksi niistä on myös puhuttava: jotta nuoret itse tietäisivät, mitä lastensuojelu voi parhaimmillaan olla, ja uskaltaisivat puhua, jos asiat eivät toimi. 

Työntekijät: onnistumisia on, mutta epäonnistumiset painavat 

Vantaan lastensuojelu pitää joka viikko henkilöstön kesken onnistumiskierroksen, eikä työntekijöiden ole vaikeaa keksiä niihin onnistumisia. Toisaalta, kun moni asia rakenteissa sakkaa ja lastensuojelun työntekijöille ollaan hermostuneita eri tahoilta, työntekijät syyttävät herkästi itseään myös epäonnistumisista. Työntekijöitä muistutetaan, että lastensuojelun onnistumiset tulevat isommin näkyviin usein vasta sitten, kun asiakkaat ovat jo siirtyneet joko pois asiakkuudesta tai sijaishuoltoon.  

Vantaan lastensuojelussa on saatu tehtyä rakenteellista vaikuttamistyötä Twitterin avulla ja se on ollut työntekijöille voimaannuttavaa. Lastensuojelutyö on kehittynyt osaavammaksi ja ammattitaitoa osataan paremmin kirjoittaa ja puhua auki kuin ennen. Toisaalta vaatimukset ovat samalla kasvaneet ja paineet lisääntyneet. 

Mikä sinusta on lastensuojelun onnistumista? 

Metropolian ammattikorkeakoulun tutkimuksessa kerätään lastensuojelun kokeneiden lasten ja vanhempien elämäntarinoita ja onnistumisen tekijöitä. Tutkimuksessa halutaan kuulla perheiden omia kokemuksia, jotta niistä voidaan oppia. Vastaa asiakaskyselyyn, jos sinulla on omakohtaista kokemusta lastensuojelun asiakkuudesta tai työntekijäkyselyyn, jos työskentelet tai olet työskennellyt lastensuojelussa! 

Tutkimus käynnistyi ennen tämänhetkisen poikkeustilan alkamista, mutta juuri nyt on erityisen tärkeää, että etsimme ja löydämme niitä asioita, jotka mahdollistavat onnistumiset lastensuojelussa. 

Tekstin ovat kirjoittaneet yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton viestintätoimikunnan jäsenet. Viestintätoimikunta koostuu kuntien ja järjestöjen edustajista. 

 Lisätietoja:

Juuli Hurskainen

Johtaja, viestintä ja vaikuttaminen


050 353 3480

Vastaan Lastensuojelun Keskusliiton viestinnästä ja tietopalveluista sekä niiden koordinoinnista ja kehittämisestä. Lisäksi teen ulkoista viestintää ja viestinnän suunnittelua sekä toimin median yhteyshenkilönä.

Annukka Paasivirta

Erityisasiantuntija


040 647 2515

Työskentelen erityisasiantuntijana lastensuojeluun, sosiaalityöhön sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen liittyvien kysymysten parissa. Olen työskennellyt pitkään erityisesti lastensuojelun avohuollossa, mutta kehittänyt myös laajemmin lapsiperheiden sosiaalipalveluja.