Älä huuda, älä retuuta – kuritusväkivalta on edelleen yleistä Suomessa

Suomalaiset tietävät, että kuritusväkivalta on kiellettyä, mutta käyttävät sitä silti edelleen. Jopa 41 prosenttia on käyttänyt kuritusväkivaltaa lastensa kasvatuksessa ja 2020-luvulla sen käytön positiivinen laskusuunta on hidastunut. Miesten asenteet ovat naisia kovempia: he sekä hyväksyvät kuritusväkivallan naisia useammin että käyttävät sitä enemmän.

Kuritusväkivalta on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo vuodesta 1984, mutta sitä käytetään silti yhä liian usein kasvatuskeinona. Lastensuojelun Keskusliitto on seurannut kuritusväkivaltaan liittyviä trendejä Suomessa 1980-luvulta lähtien. Uusin selvitys Älä huuda, älä retuuta! – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2025 julkaistaan 27.8.2025.

Suomalaisten tietoisuus siitä, että kuritusväkivalta on kielletty lailla, on 2020-luvulla heikentynyt. Tällä hetkellä 91 prosenttia tietää, että lasten ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla, kun vuonna 2012 sen tiesi jopa 97 prosenttia. Tietoisuus on heikentynyt erityisesti nuorimmilla ikäryhmillä.

– Vaikka muutos ei ole suuri, se on huolestuttava, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Laura Holmi. – Tiedolla ja asenteilla on toiminnan kannalta iso merkitys: kuritusväkivallan hyväksyvistä jopa 70 prosenttia kertoi käyttäneensä sitä itse, kun muista sitä oli käyttänyt vain 17 prosenttia. Aivan liian moni yhä ajattelee, että lapsia kohtaan voi käyttää väkivaltaa kasvatuksessa. Ja aivan liian moni on sitä myös käyttänyt. 

Asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat koko 2000-luvun muuttuneet kielteisemmiksi, mutta  viime vuosina tämä kehitys näyttää pysähtyneen. Kuritusväkivaltaa hyväksyttävänä kasvatuskeinona pitää edelleen 13 prosenttia vastaajista ja jopa 41 prosenttia on joskus käyttänyt sitä. Miesten ja naisten väliset erot ovat kasvaneet. Miehistä 22 prosenttia ja naisista 4 prosenttia hyväksyy lasten ruumiillisen kurittamisen. Miehet myös käyttävät kuritusväkivaltaa naisia enemmän: heistä sitä oli käyttänyt 46 prosenttia ja naisista 35 prosenttia. 

Tietoisuus henkisen väkivallan haitallisuudesta lapsiin on kasvanut, joskin esimerkiksi huutamisen lapselle hyväksyy edelleen 31 prosenttia kaikista vastaajista. Jäähypenkkiä puolestaan hyväksyttävänä pitää enää 36 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2021 sitä piti hyväksyttävänä 46 prosenttia. Muiden tutkimusten mukaan lasten ja nuorten kokema henkinen väkivalta perheissä on lisääntynyt. 

Kuritusväkivalta on usein ylisukupolvista

Vanhemmuus 2020-luvulla on vaativaa. Lapsiperheet kamppailevat työn ja perhe-elämän yhdistämisen, uupumisen ja tukiverkostojen vähyyden kanssa. Hyvinvoinnin ja voimavarojen erot sekä oman taustan vaikutus näkyvät vanhemmuudessa ja myös kuritusväkivallan käytössä. Vanhemmat, joilla on omasta lapsuudestaan väkivaltakokemuksia, käyttävät itsekin väkivaltaa lapsiaan kohtaan muita useammin.

Vastaajista 61 prosenttia oli itse kokenut kuritusväkivaltaa lapsuudessaan. Ne, joilla oli omaa kokemusta kurittamisesta, suhtautuivat kuritusväkivaltaan hyväksyvämmin (24 %) ja käyttivät sitä enemmän (51 %). Vanhemmista, jotka hyväksyvät ruumiillisen kurittamisen, 65 % on myös käyttänyt sitä.

Kuritusväkivalta muodostaa usein ylisukupolvisen ketjun, joka on pystyttävä katkaisemaan. Pelkkä sääntely ei riitä, vaan tarvitaan lisää tietoa kuritusväkivallan haitallisista seurauksista lapsille sekä keinoja ehkäistä sen käyttöä. Tarjoamalla tukea vanhemmuuteen ja lisäämällä tietoisuutta paremmista kasvatuskeinoista voidaan tutkitusti vähentää lasten kokemaa perheväkivaltaa.

– Jokaisella lapsella on oikeus väkivallattomaan lapsuuteen, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkanen. – Vanhemmat tarvitsevat tukea voidakseen tarjota lapsilleen parhaan mahdollisen lapsuuden. Osa vanhemmista käyttää kuritusväkivaltaa, vaikka tietää sen olevan rikos, eikä itsekään hyväksy sitä. Usein kyse on oman itsehillinnän pettämisestä, ja taustalla voi olla osaamattomuutta, stressiä tai väsymystä. Sortuminen kurittamaan saattaa hävettää ja siihen on välillä vaikeaa hakea apua. Siksi tarjolla tulisi olla tietoa.

Kysely toteutettiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa Lastensuojelun Keskusliiton toimeksiannosta ja siihen vastasi 1057 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista. 

Kuritusväkivalta Suomessa 2025

• Kuritusväkivalta on fyysistä tai henkistä väkivaltaa, jossa vanhempi, muu aikuinen tai sisarus aiheuttaa lapselle kipua rangaistakseen tai säädelläkseen tämän käyttäytymistä. Se voi olla esimerkiksi tukistamista, läimäyttämistä, pilkkaamista tai tahallista huomiotta jättämistä. 

• 91 prosenttia kaikista vastaajista ja 95 prosenttia niistä vastaajista, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan, tietää kuritusväkivallan olevan lailla kiellettyä. 2020-luvulla asiasta epätietoisten määrä on kuitenkin ollut kasvussa. Vuonna 2012 jopa 97 prosenttia vastaajista tiesi kuritusväkivallan olevan laissa kiellettyä. 

• 80 prosenttia vastaajista ei pidä ruumiillista kuritusta poikkeustapauksissakaan hyväksyttävänä keinona. Suomalaisten asenteet ovat jo pitkään olleet kuritusväkivallan vastaisia, joskin vuoden 2021 tuloksissa oli negatiivinen heilahdus. Silloin vain 59 prosenttia ei pitänyt kurittamista hyväksyttävänä. 

• Noin kolmasosa vastaajista oli vuonna 2025 retuuttanut lastaan tai tarttunut häneen kovakouraisesti. Tukistamisen käyttö on vähentynyt merkittävästi ja sitä on käyttänyt enää 11 prosenttia. 
• Lapset ja perheet tarvitsevat matalan kynnyksen puuttumista ja apua tilanteeseen, kuinka kasvaa ja kasvattaa ilman kuritusväkivaltaa.  

Tutustu selvitykseen: Älä huuda, älä retuuta! – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2025

Kuritusväkivaltaselvityksen julkaisutilaisuus järjestetään keskiviikkona 27.8. klo 14–15.30. Ilmoittaudu mukaan webinaariin

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Laura Holmi
laura.holmi@lskl.fi, p. 041 527 9227

Erityisasiantuntija Julia Kuokkanen
julia.kuokkanen@lskl.fi, p. 050 553 7417