Siirry sisältöön

Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset vaikuttavat terveyteen läpi elämän

Suomen ensimmäinen ACE-konferenssi Hanasaaressa 7.10. keräsi yhteen kansainväliset ja kotimaiset huippuasiantuntijat pohtimaan, miten lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset (Adverse Childhood Experiences, ACEs) voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Monissa maissa käytössä on jo ACE-seula, jolla tarkastellaan lapsuuskokemusten yhteisvaikutuksia aikuisiän hyvinvointiin.

Erilaiset haitalliset kokemukset lapsuudessa, kuten esimerkiksi väkivalta, hyväksikäyttö, vanhempien alkoholismi, mielenterveysongelmat, eroriidat, kiusaaminen ja vanhempien menetys, ovat tutkimusten mukaan suurin yksittäinen aikuisiän hyvinvointia ja terveyttä ennustava tekijä. Niiden vaikutukset ovat siten valtavat paitsi yksilölle itselleen, myös kansantaloudelle. 

Jos haitallisia kokemuksia kasaantuu lapsuudessa samalle ihmiselle neljä tai enemmän, lisääntyy riski esimerkiksi päihde-, mielenterveys- ja väkivaltaongelmiin aikuisiällä huomattavasti. Haitallisten kokemusten kasautuminen lisää myös riskiä sairastua syöpään ja muihin vakaviin sairauksiin ja lopulta jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Useita haitallisia lapsuuden kokemuksia kokeneilla on riski sairastua fyysisesti keskimäärin 10-15 vuotta aikaisemmin kuin muutKeho muistaa koetun trauman, vaikka aivot eivät sitä enää prosessoisi. 

Haitallisten lapsuuskokemusten vaikutuksia voidaan arvioida ja jopa pisteyttää. Monissa maissa jo käytössä oleva ACE-seula voi auttaa esimerkiksi terveydenhoitajaa tunnistamaan asiakkaan tarpeet ja tarjoamaan oikeanlaista apua. Suomessa tällaista ACE-seulaa ei ole vielä käytössä. 

Tieto ja koulutus ovat avainasemassa 

 Haitallisten lapsuuden kokemusten merkityksestä aikuisiän hyvinvointiin pitää tietää mahdollisimman paljon, jotta niiden vaikutus voidaan tunnistaa ja siihen voidaan vaikuttaa, muistutti Hanasaaressa professori Karen Hughes Bangorin yliopistosta Walesista. 

Vanhemmuuden taipaleen ollessa alussa on hyvä paikka vaikuttaa. Walesissa ACE-kokemuksia on kysytty neuvoloissa kaikilta tuoreilta vanhemmilta. 53 prosentilla oli vähintään yksi ACE-kokemus ja 7 prosentilla neljä tai enemmän. Suomessa vastaavat luvut ovat HeSSup (Health and Social Support) -tutkimushankkeen perusteella 63 % ja 8 %. 

Apulaisprofessori, pediatri Steven Lucas Uppsalan yliopistosta näkee työssään jatkuvasti, kuinka haitalliset lapsuuskokemukset ketjuuntuvat ylisukupolvisesti. Hän ei kuitenkaan usko, että se on väistämätöntä. Tiedon lisääntyessä perheiden riskit voidaan tunnistaa paremmin ja aikaisemmin ja niihin voidaan myös vaikuttaa. Se vaatii lisää tutkimusta, koulutusta ja strukturoituja malleja. 

Hanasaaren konferenssissa tunnistettiin, että jotta ymmärrys lisääntyy Suomessa, tarvitaan lisää tietoa ACEs-kokemuksia omaavan lapsen kanssa toimimisesta ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Konferenssissa pohdittiin myös, miten avuntarpeen varhainen tunnistaminen ja avun tarjoaminen saadaan mallinnettua Suomen monitoimijaiseen sote-järjestelmään. 

 Ei ole eettistä skannata haitallisia lapsuuden kokemuksia, ellei niitä omaaville ihmisille voida myös tarjota apua ja tukea, muistutti lopuksi Jukka Mäkelä THL:stä.  Niin tällaiset lapset kuin vanhemmatkin tarvitsevat palveluita ja yhteiskunnan on pystyttävä tarjoamaan niitä. Jos lapsi saa apua, hän voi kasvaa eheäksi aikuiseksi vaikeasta lapsuudesta huolimatta. 

Video: Adverse Childhood Experiences (ACEs) (Wales)>>

Hanasaaren konferenssin 7.10.2019 järjestivät yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Hanasaaren kulttuurikeskus.