Miten perhekeskukset rakennetaan perheiden tarpeita vastaaviksi?
Kysyimme vanhemmilta, miten lasten ja perheiden palvelut, tuki ja niistä tiedottaminen toimivat ja miten niitä tulisi kehittää.
Osallisuusviikon 2021 kyselyyn vastanneet perheet kaipaavat laadukkaita lähipalveluja, varhaista tukea ja käytännön apua arkeen.
Vanhemmat toivovat perheiden kohtaamispaikkoja ja tapahtumia, joissa tavata toisia perheitä, saada vertaistukea ja jakaa kokemuksia.
Resurssien on oltava riittävät ja apua ja tukea tulisi olla tarjolla varhain, eikä vasta sitten, kun tilanne on kriisiytynyt.
”Kaipaisin arkeen ihan konkreettista apua, esim. lastenhoitoa ja siivousapua. Paikkakunnallani ei ole yhtään lastenhoitajaa kotiin pyydettäväksi ja sitä palvelua kaipaisi kovasti.”
“[Parasta tukea on] vertaistuki, ystävälliset ja oivaltavat neuvot muilta aikuisilta ja ammattilaisilta esim. neuvolassa ja perhekeskuksessa. “
”Lisää matalan kynnyksen tukea ja helposti. Kun ihminen on jo valmiiksi väsynyt ja loppu, niin ei enää pitäisi käyttää loppuja voimavaroja avun vaatimiseen…”
Perheet toivovat kohtaamisia, arjen apua ja varhaista tukea
Vanhemmat nostivat vuoden 2021 osallisuusviikon kyselyssä esille hyvin monenlaisia toiveita liittyen palvelujen kehittämiseen. Toimivien ja laadukkaiden lähipalvelujen, kuten neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun tai harrastusmahdollisuuksien, merkitys arjen tukena korostui. Moni kuitenkin koki, että palvelut on viety liian kauas tai hankalien kulkuyhteyksien päähän.
Lisäksi vanhemmat toivoivat nykyistä enemmän perheiden avoimia kohtaamispaikkoja sekä tilaisuuksia tavata toisia vanhempia ja perheitä, saada vertaistukea ja jakaa kokemuksia. Vanhempien mielestä käytännön apua, kuten lastenhoitoapua tai kotipalvelua, on liian vähän tarjolla. Käytännön apua tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä, eikä vasta sitten, kun tilanne on kriisiytynyt.
Iso osa vanhemmista nosti esiin tiedon saannin pulmat. Tietoa kyllä on, mutta se on huonosti löydettävissä ja aivan liian hajallaan. Liian monilla perheillä oli kokemus siitä, että he eivät tule kohdatuiksi palveluissa, eikä heidän tarpeitaan huomioida riittävästi. Moni myös kertoi, että apua tai tukea saa vain, jos sitä osaa vaatia. Tämä korostui erityisesti perheissä, joissa oli erityisen tuen tarvetta.
Vanhemmat kokivat huolta riittämättömistä resursseista ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Tämä on asia, joka tulee ehdottomasti saada kuntoon. On tärkeää, että jokainen tulee kohdatuksi palveluissa niin yksilönä kuin perheenä. Tämä edellyttää, että luodaan oikeat rakenteet ja yhteiset toimintatavat ja -kulttuuri monialaiselle yhteistyölle.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Tässä artikkelissa kerromme, miten perheiden mielestä palveluja, tukea ja toimintaa eli perhekeskuksia tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat perheitä parhaalla mahdollisella tavalla.
Osallisuusviikon kyselyn tulokset antavat arvokasta tietoa palvelujen ja perhekeskusten kehittämisen tueksi.
Ne tuovat esiin perheiden tarpeet ja muistuttavat siitä, kenelle palveluita tehdään.
Osallisuus ja sen merkitys palveluiden kehittämisessä
Perheiden kuuleminen ja huomioiminen palveluissa ja palveluita kehittäessä on ensiarvoista ja vaikuttaa suoraan perheiden hyvinvointiin. Lapsiperheet tulee ottaa mukaan lasten ja perheiden palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.
Osallisuuden toteutuminen edellyttää aitoja mahdollisuuksia osallistua ja toteuttaa asioita vuorovaikutuksessa ryhmän tai yhteisön kanssa. Vanhemmaksi tulo ja lapsiperhevaihe on intensiivinen elämänvaihe, jossa voimavaroja tukeva apu ja tuki on tärkeää. Kohtaamispaikat voivat tukea osallisuuden kokemusta.
Mitä osallisuus on?
Osallisuus on sellaista kuulumista ja osallistumista yhteisössä tai yhteiskunnassa, joka saa aikaan tunteen yhteydestä muihin, kokemuksen omasta merkityksellisyydestä ja tietoisuuden mahdollisuuksista saada aikaan muutoksia (Nivala 2021.)
Osallisuuskyselyllä perheiden ääni kuuluviin
Perheet Keskiöön! -hankkeen osallisuusviikon kysely toteutettiin syksyllä 2021 lapsiperheiden palveluissa, kohtaamispaikoissa ja erilaisissa tapahtumissa. Perheiltä kyseltiin heidän tarpeistaan ja toiveistaan sähköisen kyselyn avulla. Tavoitteena oli nostaa esiin vanhempien ääntä ja koota heidän kokemuksensa palvelujen kehittämisen tueksi.
Osallisuusviikon toteuttamiseen osallistuivat Perheet keskiöön -hankkeen työntekijöiden lisäksi yhteistyökumppanit eri puolilla Suomea. Kyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koko perusjoukkoon, mutta tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Kysely oli saatavilla suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, somaliksi, venäjäksi ja arabiaksi.
Artikkeli jatkuu infograafin ja kuvan jälkeen.
Ketkä vastasivat osallisuusviikon 2021 kyselyyn?
538
vanhempaa, joista
90 %
naisia.
74 %
pienten lasten (alle 7 v.) perheitä ja
17 %
oli yhden vanhemman perheitä.
24 %
perheissä oli vähintään yksi erityistä tukea tarvitseva lapsi.
17
maakunnan alueelta vastauksia kyselyyn.
Vastaajien hyvinvointi, parisuhde ja perheen tilanne
Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä vanhemmuuteensa: heidän oli useimmiten helppo ymmärtää lapsen tarpeita, he kokivat olevansa hyviä vanhempia ja pystyvänsä asettamaan lapselle rajat. Heillä oli turvallinen perhetilanne.
Liian moni kuitenkin nipisti omista yöunistaan tai omasta ajastaan. Jopa vajaa puolet vanhemmista (46 %) kertoi nukkuvansa liian vähän ja hieman alle neljällä kymmenestä (38 %) ei ollut mieluista harrastusta. Noin neljännes (26 %) vanhemmista koki, että perheen yhteinen aika ei ole riittävä.
Isoimmaksi palveluihin tai tukeen liittyväksi haasteeksi vanhemmat nostivat sen, että he eivät saa tarvittaessa apua lastenhoitoon (43 % melko tai täysin tätä mieltä). Lisäksi reilu neljännes vanhemmista kertoi, että heillä ei ole muiden lapsiperheiden tai läheisten tarjoamaa turvaverkkoa, joka tarjoaisi riittävästi tukea perheelle (26 % vanhemmista melko tai täysin samaa mieltä).
Myös raha-asiat huolestuttivat vastaajia ja noin kolmannes vanhemmista (32 %) koki ainakin jossain määrin huolta perheensä rahatilanteesta. Lisäksi vanhempien parissa oli paljon tietämättömyyttä tarjolla olevasta tuesta. Jopa vajaa neljännes (23 %) vanhemmista nosti esille, että he eivät aina tiedä mistä saavat tarvittaessa apua.
Artikkeli jatkuu infograafin ja kuvan jälkeen.
Lastenhoitoon apua kaipasi:
43 %
kaikista perheistä,
52 %
perheistä, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi ja
49 %
perheistä, joissa on yksi vanhempi.
Perheensä rahatilanteesta koki huolta ainakin jossain määrin:
32 %
kaikista perheistä,
41 %
perheistä, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi ja
55 %
perheistä, joissa on yksi vanhempi.
Tieto lasten ja perheiden palveluista helposti saataville
Yksi keskeinen vanhempien esille nostama haaste liittyi tiedon saatavuuteen: tieto kunnassa tai alueella olevista lapsiperheiden palveluista, tuesta ja toiminnasta on hajallaan eikä ole perheiden helposti löydettävissä.
Esimerkiksi neuvolasta toivottiin nykyistä enemmän ohjausta ja tiedotusta alueen muiden lapsiperheiden palveluiden, tuen ja toiminnan ääreen. Osa vanhemmista nosti esille, että huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten tieto liikkuu erilaisissa siirtymävaiheissa ja palvelujen välillä.
”Tieto on pirstaleisesti. Ne mitä löytää, löytää yleensä sattumalta. Jos osaat etsiä, löydät, mutta kaikkea ei tiedä mitä on tarjolla.”
”Tiedottaminen heikkoa, neuvolasta ei kerrota lapsiperheiden ”tapaamisista” tai kerhoista vaan tieto pitää itse onkia… Kaupunki voisi koostaa sivuilleen tahot, jotka järjestää toimintaa, tukea ja kaupungin omat tuet ja siihen yhteystiedot”
”Avoimesti eri tukipalveluista kertominen perheelle helpottaa kovasti: älkää siis kysykö mitä apua tarvitsette, jos perhe ei tiedä mitä kaikkea on tarjolla tai mahdollista esim. rahojen/perustelujen puitteissa saada!!!”
27 %
vanhemmista, joiden perheessä oli erityistä tukea tarvitseva lapsi, koki, että tietoa lapsiperheille suunnatusta tuesta ja toiminnasta on saatavilla erittäin huonosti tai huonosti.
Sähköiset palvelut käyttöön kasvokkaisten palvelujen rinnalle
Vanhemmat toivoivat, että kasvokkaisten palvelujen ohella olisi tarjolla myös sähköisiä palveluja. He kokivat, että muun muassa ajanvaraus ja konsultointi esim. chat-palvelun kautta hoituisi näppärämmin sähköisesti. Aikojen varaamiset ja perumiset puhelimitse tai se, että nopeasti hoituvan konsultoinnin vuoksi piti lähteä pitkänkin matkan päähän, koettiin erityisesti useamman lapsen perheissä haastavina.
Samalla vanhemmat korostivat, että sähköiset palvelut eivät voi, eivätkä saa korvata kasvokkaisia lähipalveluja. Samassa avovastauksessa saattoi olla toive ajanvarauksiin ja nopeisiin konsultaatioihin sähköisesti, mutta myös mahdollisuus lähitapaamiseen tarvittaessa.
”Sähköiset palvelut ja etävaihtoehto on hyvä olla olemassa. Esimerkiksi suurperheen vanhemmille voi olla haastavaa lähteä yhden lapsen kanssa neuvolaan tai lääkärille jos vaiva ei ole akuutti. Silloin voisi valita esim. chatin tai muun etäyhteyden.”
”Että ne eivät korvaa lähellä tehtävää työtä ja kuntoutusta, ei vastattaisi puutteeseen PELKÄSTÄÄN verkossa tarjottavin palveluin, vaan se olisi yksi vaihtoehdoista joista valita.”
Kehitteillä oleva sähköinen perhekeskus (omaperhe.fi, lue lisää DigiFinlandin sivuilta) pyrkii omalta osaltaan ratkaisemaan ongelmaa kokoamalla yhteen lapsiperheille tarkoitettuja palveluita.
Unelmien sähköinen perhekeskus huomioi perheiden tarpeet ja monimuotoisuuden. Tutustu unelmien sähköinen perhekeskus -toimintasuositukseen!
Palvelut ja kohtaamispaikat lähelle perheitä
Vanhemmat korostivat toimivien ja laadukkaiden peruspalveluiden sekä matalan kynnyksen palveluiden tärkeyttä ja saavutettavuutta. Esimerkiksi lähellä olevat neuvola-, varhaiskasvatus- tai koulupalvelut sekä lapsiperheille suunnatut kohtaamispaikat, harrastustoiminta sekä palveluiden ennaltaehkäisevyys korostuivat vastauksissa.
Moni vanhempi koki, että palveluja ja toimintaa on keskitetty liikaa ja viety liian kauas tai hankalien kulkuyhteyksien päähän. Osa vanhemmista kertoi erityisenä huolena sen, että palvelut ja toiminta keskittyvät kunnan keskustaan. Mikäli julkiset kulkuyhteydet ovat huonot, on tämä iso haaste syrjemmässä asuville.
92 %
vastaajista piti tärkeänä, että palvelut ovat lähellä kotia.
83 %
piti tärkeänä, että palveluihin on helppo kulkea esimerkiksi julkisia kulkuvälineitä käyttäen.
82 %
piti tärkeänä, että palveluja saa samasta paikasta.
Vanhemmat korostivat, että omassa kunnassa tulisi olla riittävästi paikkoja, joissa tavata toisia vanhempia ja perheitä. Erityisesti pikkulapsiperheiden vanhemmat korostivat avointen lapsiperheiden kohtaamispaikkojen tärkeyttä, mutta myös laajemmin vanhemmat nostivat esille erilaisten tapahtumien, kerhojen ja yhteisten kahvihetkien merkityksen. Tarve kohtaamisille, jotka korona-aikana ovat jääneet vähemmälle, on suuri.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Millaista toimintaa perheet toivoivat?
61 %
toivoi tapahtumia ja retkiä.
60 %
toivoi ryhmätoimintaa, esim. kerhoja lapsille.
45 %
toivoi ryhmätoimintaa (esim. muskari) koko perheelle.
43 %
toivoi muiden perheiden tapaamista.
”Olen todella iloinen siitä, että voimme käydä neuvolassa, joka on kahden kilometrin päässä ja siellä on pääsääntöisesti vastassa tuttu, ”oma terveydenhoitaja” joka tuntee perheemme ja lapsemme.”
”Avoimia päiväkoteja ei saa supistaa eikä lakkauttaa. Suhteessa melko edullinen tapa antaa ehdottoman tärkeää lapsiperheiden tapaamismahdollisuutta, vertaistukea, leikkiseuraa lapsille, hengähdyshetken kotiäidille tai -isälle. Kalliiksi tulee hoitaa jälkikäteen mielenterveysongelmia, jos vanhemmat jumittavat päivät pitkät kotonaan lasten kanssa…”
Varhainen tuki perheiden saataville
Osalla vastaajista oli kokemuksia, siitä että he ikään kuin putoavat palvelujen väliin, eivät saa tarvitsemaansa tukea tai täytä avun saannin kriteereitä. Toisinaan näihin liittyi tunne siitä, että vanhempi tai perhe ei ole tullut kohdatuksi palveluissa. Näihin kokemuksiin liittyi huolta lasten ja perheiden palvelujen resursseista sekä henkilöstön vaihtuvuudesta.
Monen vanhemman näkökulmasta vaaditaan liikaa omaa aktiivisuutta: jotta palveluja saa, niitä tulee osata vaatia. Näin kokivat varsinkin vanhemmat, joiden perheessä oli erityistä tukea tarvitseva lapsi.
Käytännön apua tarpeen mukaan
Useat vanhemmat nostivat esille toiveen hyvin konkreettisesta, käytännön avusta, kuten lastenhoitoavusta, kodinhoitoavusta sekä taloudellisesta avusta. He toivoivat, että käytännön apua olisi tarjolla matalalla kynnyksellä perheen tarpeiden mukaisesti. Tällainen apu on tarpeen erityisesti silloin, kun läheisten apua ei ole saatavilla tai se ei helpota perheen käytännön avun tarpeita riittävästi. Perheet, joissa läheisten apua ei ole tarjolla, nostivat esille myös ns. oman ajan tai parisuhdeajan tarpeen.
Vastaajat nostivat esille, että käytännön apua tulisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä: perheen tilanteen ei tulisi kriisiytyä, vaan kaikkien lapsiperheidet tulisi saada käytännön apua arkeensa sitä tarvitessaan. Perheiden kokemukset ja näkemys omasta tilanteestaan tulisi ottaa asiakaskohtaamisissa paremmin huomioon ja perheiden tarpeita tulisi kuulla.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
”Panostettava viimeinkin johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti ennaltaehkäisevään työhön. Resurssit perustasolla kuntoon.”
”Lisää matalan kynnyksen tukea ja helposti… Kun ihminen on jo valmiiksi väsynyt ja loppu, niin ei enää pidä käyttää loppuja voimavaroja avun vaatimiseen…”
”Kaipasin arkeen ihan konkreettista apua arkeen, esim. lastenhoitoa ja siivousapua. Paikkakunnallani ei ole yhtään lastenhoitajaa kotiin pyydettäväksi ja sitä palvelua kaipaisi kovasti.”
”Kaikilla ei ole sukua ympärillä auttamassa kotitöissä, tai lapsen hoidossa.”
”Olisi iso helpotus erityislapsiperheen arkeen, jos vaikka kerran kuukaudessa saisi edullista lastenhoitoa tai kotipalvelua…”
”Meidät on jätetty täysin yksin erityislapsen kanssa. Joudumme itse kaivamaan netistä kaiken tiedon siitä, mitkä palvelut meille kuuluisivat jonka jälkeen voimme vaatimalla vaatia (mahdollisesti lakimies apuna) niitä kunnalta. Jatkuvasti pompotellaan taholta toiselle…”
Perheiden moninaisuus on huomioitava
Vastaajat nostivat esille sen, että monimuotoiset ja erilaiset perhetilanteet tulisi huomioida palveluissa.
He toivoivat monikulttuurisuuden ymmärrystä, erikielisiä palveluita, perheiden monimuotoisuuden huomioimista sekä tukea esimerkiksi eroperheille, etävanhemmille ja uusperheille. Lisäksi eri-ikäiset lapset ja heidän perheensä tulisi huomioida monipuolisesti palveluissa. Toimintaa toivottiin järjestettävän myös muulloin kuin päiväaikaan, jolloin siihen osallistuminen olisi mahdollista myös työssäkäyville.
”Toivoisin että alueella olisi toimintaa monikulttuurisille perheille. Lapsen monikielisyyttä ei tietääkseni alueella tueta mitenkään.”
”Ottakaa etävanhemmat myös huomioon. Ja heille tukea myös.”
”Tuntuu siltä, että pienille lapsille tarkoitetut kurssit, muskarit, uinti, neuvola tms. ovat ainoastaan ei-työssä-käyviä ihmisiä varten, sillä lähes kaikki järjestetään arkipäivinä 8-15…”
Vanhemmat korostivat vertaistuen ja
kohdatuksi tulemisen merkitystä
Iso osa perheistä arvioi vertaistuen olevan kaikkein parasta tukea omalle vanhemmuudelleen. Vertaistukea koettiin samassa elämäntilanteessa olevien toisten vanhempien kanssa. Vertaistukea saatiin ja vertaisiin tutustuttiin muun muassa kohtaamispaikoissa, erilaisten ryhmien ja ohjatun toiminnan kautta, internetistä ja sosiaalisen median kanavista. Vanhemmuuden ja lasten kautta syntyneet vertaissuhteet kantoivat myös ystävyyssuhteina pitkään.
Kohtaamispaikoissa kerrottiin olevan tarjolla leikkiseuraa lapsille ja auttavia käsipareja vanhemmalle. Kohtaamispaikkojen ohjaajat ja ammattilaisten antama tuki koettiin myös tärkeiksi.
Erityisen tärkeäksi vertaistuen ja kohdatuksi tulemisen kokivat perheet, joilla oli erityisen tuen tarpeita. Heidän vastauksissaan korostui vertaistuen tarve kokemusten jakamisessa. Myös ammattilaisten ymmärtävä ja kokonaisvaltainen kohtaaminen ja moninaisessa palveluverkostossa auttaminen tukivat näissä perheissä vanhemmuutta.
Artikkeli jatkuu infograafin jälkeen.
41%
perheistä kertoi vertaistuen olleen parasta tukea omalle vanhemmuudelleen.
21%
koki saaneensa parasta tukea neuvolasta.
15%
piti perhetyötä, kotipalvelua tai lastenhoitoapua parhaana tukena.
Moni vastaaja korosti palveluiden merkitystä. Osalle vastaajista neuvolan oli tärkeä tuki vanhemmuudessa. Neuvolan kautta oli saatu erilaisia tukipalveluita, kuten neuvolan perhetyötä, ryhmään ohjausta ja ohjausta muiden alueen lapsiperheiden palveluihin pariin.
Perhetyö, kotipalvelu ja lastenhoitoapu nousivat vertaistuen ja neuvolan jälkeen vastaajien keskuudessa merkittäviksi vanhemmuuden tukena. Niistä koettiin olevan haastavissa tilanteissa paljon apua, etenkin tilanteissa, joissa perheen läheisverkostot, kuten isovanhemmat, syystä tai toisesta puuttuivat perheen arjesta.
Palveluista saadun tuen rinnalla omat läheisverkostot ovat korvaamattomia monelle vanhemmalle. Erityisesti isovanhemmilta saatu apu ja sen merkitys korostui vastauksissa. Isovanhempien tarjoamasta avusta esille nostetiin muun muassa lastenhoitoapu sekä erilaiset kodin hoitoon liittyvät tehtävät.
Ylipäätään vanhemmuutta tukivat kohtaamiset niin muiden vanhempien kuin ammattilaisten ja vapaaehtoisten kanssa silloin, kun vanhempi koki todella tulleensa kuulluksi ja hänen kohtaamiseensa oli aikaa. Vanhemmat nostivat esille kannustuksen merkityksen: monessa vanhemmuuden solmukohdassa eteenpäin oli auttanut juuri ammattilaisten taholta saatu rohkaisu ja usko vanhemman kykyihin.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Mikä on ollut parasta tukea?
”Vertaistuki, ystävälliset ja oivaltavat neuvot muilta aikuisilta ja ammattilaisilta esim. neuvolassa ja perhekeskuksessa.”
”Lapsen kanssa vuosia työskennellyt toimintaterapeutti, joka tuntee lapsen ja perheen, on mukana puolustamassa ja tukemassa lasta ja vanhempia erilaisissa palaverissa, joissa on taisteltu lapselle oikeanlaisia tukitoimia.”
”Myötätunto ja asiantunteva tuki ja neuvot esim. lasten neuvolassa ihan tavallisella seurantakäynnillä.”
”Lapsiperheiden kotipalvelu vaikeassa elämäntilanteessa, siivousta ja vauvan hoitoa.”
”Vertaistuen ja neuvolan tuki, keskustelu ja ohjaus vertaistukiryhmiin. Omien vanhempien ja lapsen isovanhempien antama tuki, ystävien tuki.”
”Positiivinen palaute vanhemmuudestani.”
Perheet mukaan perhekeskuksia kehittämään
Lapset, nuoret ja vanhemmat tulee ottaa mukaan palvelujen ja perhekeskusten suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tämän kautta perhekeskus ja sen tarjoama tuki tulisi tutuksi perheille. Nyt kyselyyn vastanneista vanhemmista vain reilu kolmannes (36 %) oli ylipäätään kuullut oman maakuntansa tai alueensa perhekeskuksesta.
Jos emme kuule perheitä, emme voi tietää millaisia palveluja ja tukea he toivovat tai tarvitsevat. Läpi kyselyn näkyi vahvasti perheiden tarve ja toive yhteisöllisyyteen: tarve kokoontua yhteen ja tavata muita perheitä. Erityisesti pienten lasten vanhemmat toivat esille lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen merkityksen arjen ja hyvinvoinnin tukena. Korona-aika on vaikuttanut palveluiden ja tuen saavutettavuuteen sekä heikentänyt perheiden mahdollisuuksia kohdata toisia perheitä ja saada vertaistukea. Monella paikkakunnalla vanhemmat myös kokivat huolta kohtaamispaikkojen tulevaisuudesta, mahdollisesta lakkauttamisesta tai toiminnan supistamisesta. Se osoittaa, että työtä lapsiperheiden arjen hyvinvointia edistävän ja ongelmia ennaltaehkäisevän tuen merkityksen tunnistamiseksi on jatkettava.
Vanhemmat peräänkuuluttivat lapsimyönteistä yhteiskuntaa: aikuisten ja koko yhteiskunnan taholta myönteisempää ja joustavampaa suhtautumista lapsiin ja perheisiin.
Osa vanhemmista toi esille pettymystään palveluiden ulkopuolelle jäämiseen sekä kohtaamattomuuteen. Kuulluksi tulemisen puute ja väsymys arjen vastoinkäymisiin näkyivät monissa vastauksissa. Tässä saattoi näkyä korona-ajan poikkeusolojen vaikutus palveluiden saavutettavuuteen. Lähipalveluita muutettiin korona-aikana etäpalveluiksi ja osa toiminnasta ja tuesta peruuntui kokonaan rajoitusten myötä. Osalle perheistä etäpalvelut tosin toivat mukanaan myös kaivattua joustavuutta.
On tärkeä muistaa, että kaikilla perheillä ei ole läheisverkostoja apunaan, ja moni nosti esille mm. lastenhoito- ja kodinhoitoavun merkityksen arjen tukena. Toiveissa oli se, että perheen tilanteen ei tarvitsisi kriisiytyä, vaan lapsiperheet voisivat saada matalalla kynnyksellä käytännön apua arkeensa. Nämä sosiaalihuoltolain mukaiset perheiden palvelut ovat keskeinen osa perhekeskuksia. Palveluihin, kuten perhetyöhön, kotipalveluun tai lastenhoitoapuun tulisikin resursoida kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Erityislasten vanhemmat, joita oli 24 % kyselyyn vastanneista vanhemmista, kokivat keskimääräistä useammin, että palvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa tai perheen kokonaistilannetta ei huomioida riittävästi. Tulokset ovat tältä osin yhdenmukaiset aiempien selvitysten ja tutkimusten kanssa, joissa perheet nostavat esille yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan oikea-aikaisen tuen ja arjen avun merkityksen sekä toiveen siitä, että perheen tilannetta katsottaisiin kokonaisuutena.
Rakenteet eivät yksin riitä
Perheiden näkökulmasta kunnassa tarjolla olevien palveluiden ja tuen kehittäminen kokonaisuutena on ensiarvoisen tärkeää. Tälle työlle perhekeskus tarjoaa mainion rakenteen. Rakenne ei kuitenkaan auta, jos työn lähtökohtana eivät ole perheiden tarpeet. Puhutaan häiriökysynnän ilmiöstä, jonka seurauksena apua tullaan hakemaan yhä uudelleen. Se paitsi pitkittää avun saantia, lisää työntekijöiden kuormaa ja kustannuksia sekä heikentää palvelujen laatua!
Perheiden osallisuus ei toteudu aina samalla lailla, vaan perheiden tilanteet ja mahdollisuudet osallisuuteen vaihtelevat. Palveluiden kehittämisessä on kuitenkin mahdollista huomioida erilaisia keinoja osallistua. Perheistä suuri osa on halukkaita kehittämään palveluita (47 % vastaajista).
Erityisesti osallisuuteen tulee kiinnittää huomiota sellaisten tilanteiden tai asiakasryhmien kohdalla, joissa on riski, että osallisuus ei toteudu tai jää vajaaksi. Tällaisissa tilanteissa tulee erityisesti huomioida, että rakenteet tukevat osallisuutta. Otetaan perheiden monimuotoisuus palvelujen kehittämisen lähtökohdaksi.
Ainekset perheiden tarpeet huomioivan perhekeskuksen rakentamiseksi
- Viestitään selkeästi kunnassa ja hyvinvointialueella saatavilla olevasta tuesta ja avusta. Tieto yhteen paikkaan!
- Perheiden kohtaamiseen tarvitaan aikaa ja tilaa. Lasten ja perheiden palveluilla tulee olla riittävät resurssit, jotta perheet tulevat kuulluksi ja kohdatuksi oikea-aikaisesti.
- Huomioidaan perheiden moninaisuus ja erityistarpeet palveluissa – palvelujärjestelmän tulee toimia perheiden tarpeiden, ei rakenteiden ehdoilla.
- Lapset ja perheet on otettava mukaan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Tarvitaan moninaisia keinoja osallistua!
Miltä unelmien perhekeskus näyttää?
Unelmien perhekeskus todeksi
Katso Unelmien perhekeskus – unelmasta todeksi -video YouTubessa
Tekijät
Teksti: Kaisu Muuronen ja Laura Holmi
Toteutus ja infograafit: Soile Honkala
Kuvat: Annika Rauhala, iStock/Grinvalds, iStock/Halfpoint, Pexels/Brett Sayles
Video: iStock/CandyRetriever
Lähteet
Lisätietoja
Kaisu Muuronen
Erityisasiantuntija, kehittämispäällikkö
050 569 6697
Soile Honkala
Viestintä- ja verkostokoordinaattori
050 5323 783