Hyppää sisältöön

Kohdataan ilmiö rohkeasti ja kohdataan lapsi empaattisesti – vanhemman muistilista somessa häirintää kokeneen lapsen kohtaamiseen

Lapsen arki
Blogit
14.10.2022
Kohdataan ilmiö rohkeasti ja kohdataan lapsi empaattisesti – vanhemman muistilista somessa häirintää kokeneen lapsen kohtaamiseen

Somehäirintä on monelle lapselle arkipäivää. Ilmiön edessä kauhistellaan ja levitellään käsiä kilvan. Paljon on kuitenkin tehtävissä: niin häirintää kokeneen kohtaamisen tasolla, seksuaalikasvatuksen tasolla, turvallisemman somenkäytön tasolla, lainsäädännön tasolla, kuin alustojen kehittämisen ja moderoinnin tasolla.

Lasten ja nuorten kokemaa somessa tapahtuvaa häirintää ja väkivaltaa kitkevä Sua varten somessa -toiminta (loistosetlementti.fi) järjesti syyskuussa hienon Laita pari kuvaa -seminaarin lasten parissa toimiville. Myös ihan jokainen tavis pystyy auttamaan turvallisemman arjen luomisessa, joten laitetaanpas käytännön vinkit häirintää kokeneen lapsen kohtaamisesta jakoon!

Digitaaliset alustat tarjoavat lasten lähestymiselle entistä helpompia ja valvomattomampia reittejä.

Ihan ei voi suoraan käytäntöön kuitenkaan hypätä avaamatta ensin somehäirinnän ilmiötä. Nuorista 80 % on nähnyt somekiusaamista ja 50 % kokenut sitä itse (mll.fi). Pelastakaa Lapset ry:n Grooming lasten silmin -selvitys (pdf) kertoo keskimäärin kahden kolmesta tytöstä kokeneen seksuaalista häirintää aikuisen suunnalta tai vastaanottaneen muita aikuisen yhteydenottoja.

Lapsista kiinnostuneet aikuiset ovat siellä missä lapsetkin. Digitaaliset alustat tarjoavat lasten lähestymiselle entistä helpompia ja valvomattomampia reittejä. Puhelin kulkee mukana koulumatkalla, harrastuksissa, yksin kotona, reissussa perheen kanssa, vessassa, sängyssä. Lasten ja nuorten kokema somehäirintä on yleistä, jopa arkipäiväistynyttä, mutta siitä kertominen aikuiselle yhä valitettavan vähäistä. Jos lapsi kuitenkin kertoo, osaammeko ottaa tiedon vastaan ja tiedämmekö mitä sillä tehdä?

Sinä olet turvallinen aikuinen

Ensiksi todettakoon, että somehäirintää kohdanneelle lapselle letkautukset kuten ”Se tapahtui Snäpissä, ei se ole todellista.” tai ”No pistä puhelin pois, niin ei käy tuollaista.” ovat yhtä tyhjän kanssa. Liete on jo niin sanotusti lentänyt tuulettimeen. Toiseksi todettakoon, että tänä päivänä meillä ihmisillä ei juuri ole ruutuaikaa ja ei-ruutuaikaa – on vain aikaa. Digitaaliset ympäristöt ovat saumaton osa lapsen vuorovaikutusympäristöä ja niistä pois sulkemalla, sikäli kuin se edes on mahdollista, tulee sulkeneeksi myös tärkeän sosiaalisen, itseilmaisullisen ja tiedollisen väylän. Eri alustojen ikärajat ja niiden valvominen on sitten asia erikseen.

Opetusministeri Li Andersson totesi seminaaripäivän avauspuheenvuorossa, että vaikka lapsi kertoisikin kokemastaan häirinnästä jollekin, hän ei välttämättä saa tietoa siitä, eteneekö asia mitenkään. Ja näinhän se on. Rikosprosesseissa odottavan aika on pitkä, vaikkakin lapsia koskevissa rikostapauksissa ovat usein kaikki mahdolliset ohituskaistat käytössä. On siis tärkeää sanoittaa lapselle myös sitä, että tämä on tehnyt oikein kertoessaan tapahtuneesta siitä huolimatta, ettei asia etenisi halutulla tavalla. Se että yksi prosessi on kesken ei ole este tuen tarjoamiselle. Lapsen rajoja on rikottu, eikä se ole hyväksyttävää, oli kyseessä sitten rikos tai ”pelkkä” huono käytös.

200 lapsiasianomistajan rikosvyyhti lähti selviämään, kun yksi isä teki rikosilmoituksen. Yksi.

Somehäirinnän tapauksissa kannattaa poliisiin olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, totesi rikosylikonstaapeli Maria Rossi Keskusrikospoliisista omassa puheenvuorossaan. Poliisiin puoleen kääntyvän ei tarvitse itse tietää mikä rikosnimike on mahdollisesti kyseessä, tai edes sitä, onko rikosta tapahtunut. Rossi kertoi taannoisen 200 lapsiasianomistajan rikosvyyhdin lähteneen selviämään, kun yksi isä teki rikosilmoituksen. Yksi. ”Meidän ei tarvitse tietää, mutta meidän pitää osata kuunnella ja ottaa tosissaan,” Rossi muistutti.

Ihan kohta päästään sinne käytäntöön. Älä menetä toivoa.

Älä menetä toivoa

Järkyttävienkin uutisten edessä, pysy itse rauhallisena – tai niin rauhallisena kuin mahdollista.

Jokaisen elämässä, niin aikuisten kuin lastenkin, tapahtuu joskus asioita, jotka heittävät meidät raiteiltamme. Se ei suinkaan tarkoita sitä, ettei meidän tulisi tehdä ennakoivia toimenpiteitä. Toimivat rakenteet, tätä päivää oleva rikoslaki, ammattilaisresurssit, perheen tuki ja sitä myötä kestävät tukiverkot sekä oikea tieto ovat kaiken lähtökohta. Silti, vaikka kaikki nämä asiat olisivat kunnossa, emme voi suojella lapsiamme ennaltaehkäisevästi kaikelta.

Silloin peliin astuu empatia, toivo ja somealustojen yksityisyysasetukset.

Käytäntöön: kuinka kohdata häirintää kokenut lapsi

Kyse ei ole rakettitieteestä, vaan kohtaamisesta. Kohdataan ilmiö rohkeasti – kohdataan lapsi empaattisesti.

10 kohdan step-by-step häirintää kokeneen lapsen kohtaamiseen

  1. Ennakoivasti: kysy usein “mitä kuuluu”. Kysy myös somekuulumiset. Uskalla kysyä välillä myös suoraan ja oikeilla nimillä: ”Onko joku laittanut sulle joskus alastonkuvia, pyytänyt sulta itseltäsi nudeja tai muuten laittanut jotain sellaista, joka on tuntunut susta ahdistavalta?”
    Tieto voi lisätä tuskaa, mutta tieto ennen kaikkea suojaa ja tuo turvaa.
  2. Kuuntele mitä lapsi sinulle kertoo. Kiitä, että hän kertoo!
  3. Jos lapsella on paha olla, pysy rauhallisena ja lohduta. Kerro lapselle, ettei ole tämän vika, että häntä kohtaan on tehty väärin. Jos lapsella ei ole paha olla, pysy rauhallisena ja kerro silti lapselle, että tätä kohtaan on toimittu väärin. Usein tunteet saattavat ryöpsähtää lapsella jälkikäteen. Ota tällöin koppia.
  4. Luo toivoa: kerro, ettei lapsen tarvitse kantaa pahaa oloa tai salaisuutta yksin, vaan nyt sinä olet hänen kanssaan ja hänen puolellaan. Asiat tulevat järjestymään.
  5. Jos vielä mahdollista, ottakaa yhdessä kuvakaappaukset häirinnästä ja häiritsijän profiilista. Kuvat voi tallentaa vanhemman puhelimeen, jolloin lapsen ei tarvitse niitä katsella. Jos lapsi on yhä kontaktissa häiritsijään, estäkää ja ilmoittakaa henkilön profiili alustan ylläpidolle kuvakaappausten ottamisen jälkeen.
  6. On normaalia, että pidempään jatkuneen keskustelun jälkeen lapsi saattaa tuntea kiintymystä häiritsijään. Kaikilla meillä on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi. Tämä voi olla vaikeaa hyväksyä, mutta yritä silti pitää omat tunteet kurissa.
  7. Jos tilanne täyttää rikoksen tunnusmerkit (lapselle on esimerkiksi lähetetty alastonkuvia tai häneltä on painostettu sellaisia, lapsen kuvia on levitetty tai aikuinen on yrittänyt sopia lapsen kanssa tapaamista) tai herää epäilys rikoksesta, on syytä tehdä rikosilmoitus poliisille. Sähköinen rikosilmoitus ei ole suositeltava lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen kohdalla, vaan lähipoliisiasemalle kannattaa soittaa tai käydä paikan päällä. Seksuaalirikosepäilyistä voi ilmoittaa myös Nettivihjeeseen ja jättää omat yhteystiedot lomakkeeseen.
  8. Jos tilanne on ollut ennemminkin kiusaamista kuin esimerkiksi seksuaaliväkivaltaa, kuuntele, lohduta ja tue lasta ilmoittamaan ja estämään häiritsijä alustan ylläpidolle. Myös lapsen someprofiilin yksityisyysasetuksia voi tutkailla yhdessä: keille kaikille haluaa sallia yksityisviestien lähettämisen tai edes kommentoinnin mahdollisuuden? Onhan sijainnin jako poissa päältä muiden, kuin turvallisten tuttujen kohdalta?
    Mikäli häirinnän tekijä on lapselle tuttu toinen lapsi, vaikka koulusta tai harrastuksesta, ota yhteys koulun tai harrastustoiminnan aikuisiin, jotta tilannetta voidaan selvittää oikeiden ihmisten kanssa.
  9. Sanoita lapselle sitä, miten hyvin hän on toiminut, miten hänessä itsessään ei ole mitään vikaa ja miten raskaita asioita ei koskaan tarvitse kantaa yksin.
  10. Hengitä syvään. Asiat tulevat järjestymään. Myös sinun kohdallasi.

Linkkejä:

Kättä pidempää aikuisille

Kättä pidempää lapsille ja nuorille

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Sulje