Siirry sisältöön

Älä tule paha kakku – tule hyvä lasten SOTE! 

Perhe leipoo yhdessä. Kuva: Pexels

Marjo Alatalo pohtii Pienten lasten turvallinen osallisuus -blogisarjan kirjoituksessaan, mitä on lasten osallisuutta edistävä SOTE-palveluiden järjestäminen, johtaminen ja kehittäminen.

Suomeen on valmistumassa ensimmäinen kansallinen lapsistrategia, ja samaa tahtia lapsistrategian ensiaskeleiden kanssa pyritään kohti parempaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja lastensuojelun tulevaisuutta. Niinpä onkin otollinen aika pohtia myös Tulevaisuuden SOTE-keskusten ja lastensuojelun valmistelun lapsistrategisia tavoitteita.  

Mitä on lasten osallisuutta edistävä SOTE-palveluiden järjestäminen, johtaminen ja kehittäminen 

Hyvään kakkuun tarvitaan jämäkkä pohja

Kansallisen lapsistrategiakomitean pääsihteeri Johanna Laisaari kuvaa blogissaan pienen lapsen osallisuuden kokemuksen rakentumista arjessa: Kuka saa vaikuttaa siihen, minkä leikkipuiston tänään valitsemme? Näissä rutiininomaisina toistuvissa hetkissä olemme lastemme osallisuuden kokemuksen rakentumisessa paljon vartijoina.  

Myös lasten kanssa eri palveluissa työskentelevien tuhansien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palvelukohtaamisissa tekemät valinnat vaikuttavat lasten osallisuuden kokemukseen. Lasten osallisuutta vahvistavan SOTEkakun sopivasti jämäkkä pohja ovat osaavat, lasten osallisuutta vaalivat ammattilaiset. 

Hyvä kakku ei ole vain päältä kaunis

Aito lasten osallisuus toteutuu palvelukohtaamisissa eikä se palaudu lennokkaisiin lauseisiin visioissa tai juhlapuheissa esitettyihin korulauseisiin. Tarvitaan muutakin kuin kermavaahtoa ja osallisuuden unelmahöttöä 

Kakku on sisältä kaunis ja se ei lässähdä silloin, kun ainekset ovat oikeissa mittasuhteissa. Organisaatioissa ja palvelujärjestelmässä koulutetut ammattilaiset ovat hyvän SOTE-kakun tärkein raaka-aine. Mutta mitä ovat muut hyvän kakun aineosat?  

Ammattilaisten työn tueksi tarvitaan palveluiden laatua varmistavaa järjestämistä ja johtamista. Nämä eivät kuitenkaan itsestään selvästi edistä lasten osallisuutta. Osallisuus on valittava toimintaa ohjaavaksi strategiseksi periaatteeksi. Kansallisen lapsistrategian lisäksi tarvitsemme paikallisia lapsistrategisia valintoja.  

Entä mitä tarvitaan strategisen tahdonilmaisun rinnalle, että vuoden 2022 lopussa voimme jo maistella lapsen osallisuuden osalta tarpeeksi lupaavan hyvältä maistuvaa SOTE-kakkua?  

Kakku on paras ja maistuvin, kun se leivotaan yhdessä

Helsingissä avainasemassa ovat ilmiöpohjaiset palveluketjut. Ne ovat tietoon perustuvan järjestämisen ja johtamisen työväline. Palveluketjuilla pyritään parantamaan yksittäisten lasten ja perheiden palvelupolkuja ja palvelukokemuksia.     

Palveluketjuja valmistellaan lasten turvallisuuden kannalta keskeisten ilmiöiden ympärille. Näitä ovat lasten ja nuorten mielenterveysongelmat, lähisuhdeväkivalta sekä päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä. Tutkimuksen ja arkitiedon valossa tiedämme, että nämä ilmiöt haastavat osaamistamme ja kykyämme sovittaa toimintaamme yhteen, lapsilähtöiseksi kokonaisuudeksi.   

Haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaidemme osallisuutta vahvistavien käytäntöjen kehittäminen on tuloksellisinta, kun organisaationa toimimme osallisuutta vahvistavalla tavalla. Olemme luoneet ammattilaisten avoimeen dialogiin tähtääviä yhteiskehittämisryhmiä ja yhteen sovittavan johtamisen säännöllisesti kokoontuvia foorumeita.  

Valmistelemme palveluketjuja, koska meillä on kokemusta kakuistatai ehkä pikemminkin sinne tänne hajoavan kakun murusista – jotka ovat jättäneet jälkeensä osaoptimoinnin ja koordinaation puutteen härskiintyneen jälkimaun. 

Yhteinen kakku maistuu hyvältä, kun sitoudumme yhteiseen reseptiin

Yhteisen kakkureseptin tulee olla harkiten valittu. Tarvitaan panostusta tutkimusperustaiseen kehittämiseenOlemme yrittäneet katsoa työkäytäntöjämme lapsikeskeisen suurennuslasin läpi. Kun palvelukohtaamisia kehitetään, voi pieneltäkin tuntuva yksityiskohta saada aikaan suuren muutoksen – kun päätämme siihen yhdessä sitoutua.  

Tällainen pieni suuri muutos on esimerkiksi se, että lapsen ja perheen tilanteen arviointia ohjaavaan viitekehykseemme on lisätty lapsen osallisuus ja toimijuus lapsen kehityksellisenä tarpeena ja hyvinvoinnin osa-alueena. Sosiaalityöntekijöinä meidän on tärkeää tunnistaa lapsen vahvuuksia ja selvittää, miten niitä tuetaan lapsen kehitysympäristössä. Näin toimimalla voimme löytää avaimet lapsen pärjäävyyden tukemiseen 

Toinen pieni, mutta systemaattisesti käytettynä vaikutuksiltaan suuri esimerkki on yhteistyössä Pääkaupungin turvakodin lähisuhdeväkivaltatyön yksikön kanssa kehitelty lapsen lähisuhdeväkivaltatyön lomake. Lomakkeen avulla varmistetaan lapselle lupa puhua kokemastaan väkivallasta ja arvioida työskentelyn vaikutuksia omaan turvallisuuden tunteeseen.    

Onnistuva ja oppiva SOTE-leipuri haluaa tietää, maistuiko kakkumme varmasti myös lapsiasiakkaillemme?   

Mistä me tiedämme, oliko valitsemamme resepti tarpeeksi hyvä? Tarvitsemme tiedon ja tiedolla johtamisen kehittämistä. Tietopohjan tulee olla monipuolinen. Lasten osallisuutta vahvistavaa tiedolla johtamisen kehittämistä voisi esimerkiksi olla digitaalinen asiointisovellus lapsiasiakkaille. Sovellusta olisi mielekästä kehittää yhdessä lasten kanssa ja parantaa lasten käyttökokemusten perusteellaSovellus vahvistaisi lasten mahdollisuuksia kysyä ja saada tietoa ammattilaisiltakertoa kokemuksistaan ja antaa palautetta kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta 

Tiedostamme, että tämä kaikki ei toteudu hetkessäLasten hyvä SOTE-kakku rakennetaan kerros kerrokselta.    

Kirjoittaja

Marjo Alatalo (YTL) on työskennellyt noin 20 vuoden ajan Helsingin lastensuojelussa (eri yksiköissä sosiaalityöntekijänä ja esihenkilönä) sekä projektitehtävissä pääkaupunkiseudun Lapsen paras, yhdessä enemmän -hankkeessa. Marjon kotipesä on yhä Helsingin lastensuojelussa ja hän koordinoi Helsingin kaupungin eri toimialojen ja HUSn yhteisten palveluketjujen, tilannearviointi-työvälineiden ja osaamisen kehittämistä osana Tulevaisuuden SOTE-keskus ja -lastensuojelu hankkeita.   


Vinkit muille lasten ja perheiden palveluja kehittäville ammattilaisille: 

  • Valitse eri ikäisten lasten osallisuus ja lapsikeskeisyys kehittämistä strategisesti ohjaavaksi periaatteeksi.
  • Edistä osallisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria:yhteiskehitä!
  • Sisällytä tiedolla johtamisen kehittämisen todo -listallesi myös lapsiasiakkaiden palvelukokemusten ja palautteiden keräämiseen sopivat ratkaisut.
  • Arvosta yksityiskohtia:Lapsen osallisuuden kokemusta voi palvelukohtaamisissa parantaapaljon – tekemällä pieniä systemaattisia muutoksia.

Blogisarjan aiemmat kirjoitukset:

Viisi tärkeää asiaa lapsen osallisuudesta koronatilanteessa (01.06.2020)

Hei, leiki mun kanssa? (15.06.2020)

Kun on turvassa, tulee kuulluksi ja kohdatuksi (13.08.2020)

Superhampsteri ja onnen rapupiiraset – Kokemuksia väkivaltatyön avopalvelun lapsityöstä (14.09.2020)

Lapsilta opittua: kokemuksia turvallisesta osallisuudesta (15.10.2020)

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *