Siirry sisältöön

AOA: Lapsen etu on arvioitava yksilökohtaisesti myös ulkomaalaisasioissa

Maahanmuuttoasioissa tapahtuu jatkuvasti. Välillä tulee myös positiivisia pieniä uutisia. Vaikka puheet ja lait ovat kiristyneet, niin toisaalta on olemassa entistä enemmän keskustelua lapsen asemasta ja oikeuksista muuttoliikkeessä. EU:ssa puhututtaa lisäksi, voidaanko lasten maahanmuuton hallinnointia jättää yksinomaan maahanmuutosta ja maahanmuuton kontrollista vastaaville viranomaisille. Lasten asiat hukkuvat helposti isoihin maahanmuuttopoliittisiin kuvioihin.

Suomessakin on virinnyt keskustelua lapsen oikeuksien toteutumisesta maahanmuuttohallinnossa. Yksi merkittävä aihe on ollut lapsen edun arviointi ja sen puutteet. Asia nousi yleisökysymyksenä esille myös sisäministeriön miniseminaarissa 14.6., jossa julkaistiin Maahanmuuttoviraston selvitys turvapaikkamenettelystä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies (AOA) on juuri antanut kaksi merkittävää ratkaisua, joissa avataan lapsen edun arviointia. Kyse on lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteesta: kaikkien hallintoviranomaisten on yksittäisissä päätöksissä arvioitava lapsen etua. Koska lapsilla on heikommat mahdollisuudet pitää huolta oikeuksistaan, on perusteltua, että viranomaiset kiinnittävät niihin erityistä huomiota. Tämä koskee myös maahanmuuttoviranomaisia.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisut ohjaavat viranomaisia lapsen oikeuksia paremmin toteuttavaan menettelyyn. Samalla ne myös nostavat esiin ongelmakohtia, joita edelleen liittyy lapsen edun periaatteen ymmärtämiseen viranomaistoiminnassa.

Vaikka puhumme herkästi lapsista ryhminä tai joukkoina, niin kukin lapsi on ainutlaatuinen ja jokainen tilanne on arvioitava erikseen lapsen omien tarpeiden perusteella. Kun lapsi on erityisen haavoittuvassa asemassa esimerkiksi turvapaikanhakijana, viranomaisen velvollisuus lapsen edun arviointiin on korostunut.

Lapsi tulee huomioida yksilönä eikä vain osana perhettä

Molemmissa ratkaisuissa oli kysymys puutteista lapsen edun arvioinnissa. Ensimmäinen ratkaisu  koski Maahanmuuttoviraston käytäntöä olla tekemättä omaa päätöstä lapselle, joka on syntynyt perheen saaman käännytyspäätöksen jälkeen. AOA:n mukaan lapsen käännyttäminen edellyttää lapselle tehtyä omaa käännyttämispäätöstä. Käännyttämispäätös taasen edellyttää aina lapsen edun arviointia ja arvioinnin tulee olla laaja-alaista ja perustua lapsen tilanteen yksilölliseen harkintaan.

Toisessa ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies katsoi, että viranomaiset olivat lyöneet laimin lapsen edun arvioinnin turvapaikkaa hakeneen perheen asiassa. Kyse oli tilanteesta, jossa vastaanottopalvelut olivat lakanneet, eikä hakija suostunut kielteisen päätöksen jälkeen poistumaan maasta vapaaehtoisesti. Ratkaisu  koski sekä vastaanottokeskuksen että kunnan sosiaalihuollon toimintaa. Lapsiperheen vastaanottopalveluiden lakkauttamisen ja sosiaalipalveluiden myöntämisen yhteydessä perheen lasten etua ei oltu arvioitu eikä heidän näkemyksiään selvitetty.

Tapauksessa viranomaiset olivat kyllä pohtineet perheen tilannetta kokonaisuutena, mutta lasten etua tilanteessa ei oltu erikseen arvioitu ja selvitetty. Apulaisoikeusasiamies toteaa, että viranomaisilla olisi ollut velvollisuus arvioida perheen kaikkien lasten etu yksilöllisesti ja laaja-alaisesti. Ratkaisussa korostuu, että lapsi ei ole vain perheensä jäsen vaan yksilö ja toimija, jolla on oikeuksia myös perheen sisällä.

Eri viranomaiset eri mieltä oikeuksista palveluihin

Ulkomaalaisasioissa Maahanmuuttoviraston oleskeluoikeuteen liittyvät päätökset eivät ole ainoita, jotka voivat vaikeuttaa maahanmuuttajalasten elämää; niitä on myös vastaanotto- ja kotouttamispalveluiden piirissä. Viime vuosina on käynyt ilmi, etteivät kaikki lapset saa kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluja, joihin ovat oikeutettuja. Kunnissa on ollut epäselvyyttä siitä, mitkä palvelut kuuluvat kellekin.

Erityisen kiperä on tulkintaerimielisyys siitä, mitkä lastensuojelulain mukaiset palvelut kuuluvat turvapaikanhakijoille ja muille vailla kuntapaikkaa oleville ja missä tilanteessa. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeisti vuonna 2016 kuntia selväsanaisesti todeten, että lastensuojelu kuuluu kaikille.

Kuntaliitto vastasi pian yleiskirjeellään kunnille, että kunnalle kuuluu vain kiireellinen ja välttämätön lastensuojelu. Maaliskuussa 2018 asia tuli jälleen ajankohtaiseksi ja STM toisti kantansa blogissaan Suomessa suojellaan kaikkia lapsia, myös turvapaikanhakijoita. Kuntaliitto vastasi omalla blogillaan vielä samana päivänä toistaen oman kantansa. Todettakoon vielä, että kunnat saavat valtiolta korvaukset turvapaikanhakijoille järjestämistään palveluista.

Näihinkin asioihin toivoisi Eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa. Mikäli laki on tulkinnanvarainen ja kaipaa selkeyttämistä, sitä täytyy uudistaa. Tulkintaerimielisyydet tulee ratkaista, jotta ihmiset pääsevät tosiasiallisesti palveluihin, joihin ovat oikeutettuja.

Lapsen oikeuksien komitean tärkeä ratkaisu liittyen lapsen etuun

Suomessa tuli vuonna 2016 mahdolliseksi tehdä valitus YK:n lapsen oikeuksien komitealle sen myötä, kun Lapsen oikeuksien sopimuksen kolmas valinnainen pöytäkirja tuli kansallisesti voimaan. Valitusmenettelyn tarkoituksena on vahvistaa sopimuksen täytäntöönpanoa. Menettely vahvistaa ja täydentää kansallisia järjestelmiä, joiden avulla lapset voivat tehdä oikeuksiensa loukkauksia koskevia valituksia.

Lapsen oikeuksien komitea antoi tammikuussa 2018 Tanskaa koskevan kiinnostavan ratkaisun. Se liittyi lapsen edun arviointiin tilanteessa, jossa äitiä ja hänen Tanskassa syntynyttä pientä tytärtään oltiin palauttamassa Somaliaan, vaikka tytöllä oli riskinä joutua siellä silvotuksi. Komitea totesi ratkaisussaan, että palautukseen liittyvissä päätöksissä lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon. Sopimusvaltion on pystyttävä takaamaan palauttamisen yhteydessä lapsen turvallisuus, riittävä hoito sekä mahdollisuus päästä oikeuksiinsa.

On todella kiinnostavaa nähdä, millainen vaikutus komitean ratkaisulla tulee olemaan viranomaisten päätöksiin. Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksi erityinen, lapsia koskeva ihmisoikeusloukkaus, joka tulisi ottaa turvapaikkahakemusta käsiteltäessä huomioon.

Taina Martiskainen

Erityisasiantuntija

Taina työskentelee keskusliitossa erityisasiantuntijana erityisesti maahanmuuttajalasten oikeuksien parissa.

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija

Kirsi on lakimies ja toimii erityisasiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa. Hänen tehtäväalueensa on lapsen oikeudet. Erityisesti hän on perehtynyt vammaisten lasten oikeuksiin ja lasten terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Kommentit

Tällä artikkelilla ei ole yhtään kommenttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *